Äkkiäpä tämä taistelu AB-ja C-alueen välillä muuttuikin muotoon: Pienet vastaan isot.
Antakaa nyt hyvät ihmiset joku määritelmä käyttämällenne sanalle: "ökytila".
Mitä ihmeen pahaa nuo isommat tilat ovat tehneet jotta ansaitsevat kaikkien muiden vihat niskaansa? Oli asia sitten mikä hyvänsä.
Broiskupuoli tuntuu olevan eniten hampaissa. Miksi?
Näissä tukiratkaisuissakin isommat tilat saivat eniten turpiin, mutta sekään ei tunnu riittävän.
Antakaa nyt hyvät ihmiset joku määritelmä käyttämällenne sanalle: "ökytila".
Mitä ihmeen pahaa nuo isommat tilat ovat tehneet jotta ansaitsevat kaikkien muiden vihat niskaansa? Oli asia sitten mikä hyvänsä.
Broiskupuoli tuntuu olevan eniten hampaissa. Miksi?
Näissä tukiratkaisuissakin isommat tilat saivat eniten turpiin, mutta sekään ei tunnu riittävän.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vois sanoa 1200 lihasikaa ja 45000 broiskua.
mitä pahaa pienet tilat ovat tehneet saadakseen isojen tilojen vihan niskaansa?? Varsinkin pienmmät viljatilat, joista käydään tilan ulkopuolella töissä, ovat jääneet isompien vihan kohteeksi.
ilman suurempia perusteluita?
Puolin ja toisin? Niinkö?
Isot tilat haluaa laajentaa ja sotaa peltoja, varsinkin nämä broikkutilat ja sikalat, koska ne haluaa lisätä pinta-alatukia eläintukien pienentyessä.
Ne ostaa kaikki myyntiin tulevat pellot, mutta sitten on näitä pieniä osa-aikaviljelijöitä, jotka hankkii tuloja muualta ja pitävätkin omistamansa pellot itsellään.
Onhan se väärin, kun ei olekkaan pakko myydä maitaan näille suurille tukihuijareilla rakennekehityksen nimissä ....
varmasti syynä jonkinasteinen kateus, puolin ja toisin. Pienet ja keskikokoiset laajentamishaluiset tilat eivät pysty ostamaan lisämaita, koska isot tilat vedättävät hinnan niin korkealle. Ja isot tilat taas himoitsevat pienten tilojen hehtaareita tai oikeastaan sitä tukipottia mikä niihin hehtaareihin liittyy. Ja luullakseni siihen liittyy hieman katkeruutta myös siitä, että viljatiloilla on paremmat mahdollisuudet hakea lisärahaa tilan ulkopuolelta, kun taas pienet tilat ovat katkeria siitä että isoilla tiloilla ei tarvitse hakea sitä lisärahaa. Joku kuitenkin takertuu tähän ja sanoo, että ei isoilla tiloilla ole kunnon kannattavuutta. No miksi ihmeessä sitten rakennetaan isompia ja isompia tuotantolaitoksia jos yhdestäkään elukasta ei tule tarpeeksi voittoa? Ei kerta kaikkiaan käy minun järkeeni.
Tämä toki on vain minun käsitykseni asiasta, muut saavat olla vapaasti eri mieltä.
Molemmissa hyvät ja huonot puolet.
Oletko miettinyt miksi isot eläintilat niitä peltoja hamuaa? Pitäähän niiden osoittaa mihin se paska laitetaan. Verratkaapa pellon hintoja. Siellä missä on tiheästi ja isompia kotieläintiloja on myös pellon hinnat huipussaan.
mutta nykyisillä apulannan hinnoilla ei luulisi olevan kovin vaikeaa saada levityssopimuksia...tästähän hyötyisi molemmat osapuolet...toisaalta tämähän taas pitäisi elinvoimaisena myös niitä pienempiä tiloja. monet pienemmät tilat olisivat varmasti valmiita tälläiseen yhteistyöhön, tosin mahtaako taas pahe nimeltä raha tulla tähänkin väliin. Tilanne olisi varmasti seuraava: Pienet tilat ottaisivat sitä paskaa sinne pellolleen, varmasti hakisivat ja levittäisivätkin itse. Mutta mitä luultavammin isot karjapaikat ei taas haluaisi luovuttaa ilmaiseksi sitä paskaa. Eli taas oltaisiin pattitilanteessa, vaikka molemmat osapuolet hyötyisivät vaikka rahaa ei liikuteltaisi puoleen eikä toiseen....
Isot broiskutilat masinoi tämän kaplakan.
Joten siinä mielessä on oikein, että se sopan syö, joka on sen keittänytkin.
on määriittelemätön määritelmä:)
Ja eikä taida asialle löytyä määrittelijää?
Niin, ehkä kysymys kuuluukin, kuka tekee, mitä tekee ja kuka tekee oikein?
Itse henkilökohtaisesti kallistun vahvasti luonnon puolelle, koska se on vahvin, ihminen kuvitelkoon itsestään mitä hyvänsä!:)...
Mielestäni Suomessa c2p alueella iso tila on, kun hehtaareita on enemmän kuin 120 ja lehmiä 60-70. Suurtila on, kun peltoa on yli 200 ja lehmiä 160 ja yli. 10-20 lehmää on harrastelua. 30 lehmää pikkutila. 40-50 lehmää voidaan puhua keskikokoisesta.
Itsellä lyhyen aikavälin tavoite on iso tila, joka pellon puolella on jo toteutunut. Pitkän aikavälin tavoite lehmäpuoleolla on suurtilan määritelmän täyttävä karjakoko. Peltopuolella kilpailu on sen verran veristä, että pidän 200 ha saavuttamista epätodennäköisenä.
Mites niissä mahtais rajat mennä?
on hankittu ,rakennettu ja toimii ilman veronmaksajan tukea. Kaikki muut ovat tukitiloja, ts maataloustoimeentulotuella eläjät.
Kuinkahan monta on ?
Tiedän, että et usko mutta näin on.
Tila on kotieläintila. Rakennukset vuokrattu. Viranomaiset eivät katso tällaista itsenäiseksi tilaksi, ja tukea ei tule.
Nyt saattaa tulla poikkeus asiaan. Tilalle on vuokrattu muutama hehtaari peltoakin. Josko niistä tulisi tuki.
Käykääpä kattomassa Wahlroosin Nallen tiluksia. Puhutaan ökytilasta ... Suomen ainoasta. Muut on näpertelijöitä.
Ilmeisesti Törsät on saaneet niskaansa myös tavalliset maajussit, entisten ölvökkien lisäksi.
Miksikö broiskutilat eniten hampaissa? Kateudesta. Tunnetustihan broilerinkasvattajat ovat koko broiskunlihan tuotannon historian ajan tehneet todella hyvää tulosta, ja sen lisäksi pystyneet pitämään sisäpiirinsä kasassa, elikkä kabineteissa on tasan tarkkaan päätetty rahan voimalla isoistakin asioista vain ja ainoastaan oman köörin eduksi. Jos joku uusi yrittäjä pyrki alalle, se ei juurikaan onnistu, mutta olemassaolevia kyllä laajennetaan.
Mites se S-L Anttilan sanonta meni:"kateus on kiimaakin...." Tässä asiassa se osuu mielestäni paremmin kohdalleen.