Ei kerro nimeäsi äitikään
mä vaikka kyselen,
salaisuus se näyttää olevan.
En ryhdy sitä miettimään vaan
sua otsaan suutelen,
ja tiedän, että sua rakastan.
On kätesi niin pieni, sitä
varovasti pitelen,
sua elämässä aina saattaisin.
Vaan tuntuu, että tarpeeksi mä
koskaan itse opi en,
niin, että hyvät neuvot antaisin.
Nyt papaksi mä tulin, kauan
kyllä sua odotin,
ja pojan viimein itselleni sain.
Kun oman tyttäreni rakkauden
varmaan kadotin,
nyt senkin paikata tahdon kohdallain.
Sulle rakkautta toivon sekä
kauneutta maan,
ja terveyttä läpi elämän.
Vaan tarpeeksi kun en mä pysty
sitä itse antamaan,
niin Luojan käteen jätän tehtävän.
Kun suureksi sä vartut muista
silti pappaa vielä vaan,
ja toivon, että annoin jotakin.
Kun mieheksi sä silmissäni pian
ryhdyit kasvamaan,
mä heikompana vahvaa kättä puristin.
mä vaikka kyselen,
salaisuus se näyttää olevan.
En ryhdy sitä miettimään vaan
sua otsaan suutelen,
ja tiedän, että sua rakastan.
On kätesi niin pieni, sitä
varovasti pitelen,
sua elämässä aina saattaisin.
Vaan tuntuu, että tarpeeksi mä
koskaan itse opi en,
niin, että hyvät neuvot antaisin.
Nyt papaksi mä tulin, kauan
kyllä sua odotin,
ja pojan viimein itselleni sain.
Kun oman tyttäreni rakkauden
varmaan kadotin,
nyt senkin paikata tahdon kohdallain.
Sulle rakkautta toivon sekä
kauneutta maan,
ja terveyttä läpi elämän.
Vaan tarpeeksi kun en mä pysty
sitä itse antamaan,
niin Luojan käteen jätän tehtävän.
Kun suureksi sä vartut muista
silti pappaa vielä vaan,
ja toivon, että annoin jotakin.
Kun mieheksi sä silmissäni pian
ryhdyit kasvamaan,
mä heikompana vahvaa kättä puristin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hyvin, hyvin herkkä ja koskettava papan laulu
tämä onkin. Ja kuinka liikuttavaa on ottaa se
pikkuinen käsi omaan, isoon ja elämää nähneeseen
käteen isovanhenpana. Kaksi eri sukupolvea siinä
hetken tunnelmassa, mutta kuinka se sitä vanhem-
man sielunalaa liikauttaakaan - sitä ei pieni ih-
minen ymmärrä.
En usko siihen, että olisit kadottanut tyttäresi
rakkautta koskaan. Ehkä rakkaus on muuttanut muo-
toaan, jos olet joskus kuullut sellaisen
sanonnan.
Ja aivan varmasti pappana synnytät muistoja
pienen ihmisen kanssa niin, että hän vielä isona
miehenä itsekin muistaa Sinua ja kaipaa yhteistä
aikaanne.
Kaunis runo, kiitos.
herkästä palautteestasi jolla sait
meikäläisen liikuttumaan.
Mennyt on mennyttä mutta vieläkin
se koskee.