Hei ystävät!

Olen eronnut ja minulla on kolme lasta. Tällä hetkellä olen hyvin väsynyt ja masentunut. Monesta eri syystä. Koen olevani hyvin yksin ja yksinäinen. Ex miehelläni on uusi nainen eikä hän piittaa minusta enää tuon taivaallista vaikka olemme aina tulleet hyvin toimeen ja olleet ystäviä.Vanhempani ovat haukkuneet minua nyt muutaman vuoden huoraksi ja muilla karmeilla nimityksillä kun kehtasin tehdä heille niin ruman tempun että erosin maailman ihanimmasta miehestä,heidän lempi vävystään,tyttärestä viis.Kuvitelkaa...En kaunista enkä kannustavaa tai tukevaa sanaa ole heiltä saanut vuosiin vaikka ennen kaikki oli niin hyvin. Olimme jopa ystäviä äitini kanssa.Hän kyllä väittää rakastavansa minua mutta jos minä mitään rakkaudesta tiedän niin ei tämä voi olla sitä. Voiko lastaan rakastaa mut silti vaan haukkua vaikka toinen on siinä tilanteessa että tarvitsis enemmän ku koskaan vaan tukea.Ja sitähän ei tipu.Ja ennen kaikkea on kysymys omasta lapsesta!Minä äitinä en ymmärrä...Olen loppu...
131703
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Et ole tilanteessasi yksin, Pilvin pimein vastaavia tapauksia ja lisää tulee erolappuja viranomaisille päivittäin.. Yhteiskunta sairastaa ja nämä eroasiat ovat yksi seuraus sairaasta yhteiskunnasta.

Äänestä
  • olen kanssasi samaa mieltä.

    Äänestä

  • ukkeli kirjoitti:

    olen kanssasi samaa mieltä.

    viestin aloittajalle kysymys että missä meni pieleen ja varmaan vannoit ikuista rakkautta,vai kuinka?ainakin rakastit aina välillä kun syntyi hedelmiä...ei kai aidan toisella puolella ollut sen vihreämpää?nuorissa on jotain mätää kun liian äkkiä luovutaan liitosta ja se on koko elämän taistelua!!!!ja välillä parempaa!

    Äänestä

Tämmöstä se on ollut kautta aikojen,vävythän ovat niin hyviä,yritä nyt vaan kestää vaikka raskasta onkin,Sinulla on 3 lasta,ole onnellinen heistä,yritetään sitten muistaa kun tyttäret eroavat että nekin ovat ihmisiä.Tsemppiä,tsemppiä ja taas tsemppiä Sinulle!

Äänestä
  • ja myös edelliselle kirjoittajalle! On mukavaa kun joku välittää. Toki suren eroani etenkin lasteni takia mutta eniten ehkä vanhempieni ymmärtämättömyyttä. Kuinka aikuiset ihmiset voi olla ja kohdella omia lapsiaan tuolla tavalla.En jaksa ymmärtää...

    Äänestä

  • sinulle viestistä... kirjoitti:

    ja myös edelliselle kirjoittajalle! On mukavaa kun joku välittää. Toki suren eroani etenkin lasteni takia mutta eniten ehkä vanhempieni ymmärtämättömyyttä. Kuinka aikuiset ihmiset voi olla ja kohdella omia lapsiaan tuolla tavalla.En jaksa ymmärtää...

    kohdilleen,muista kato ylöspäin älä kato varpaita.

    Äänestä

  • kolahtaa kirjoitti:

    kohdilleen,muista kato ylöspäin älä kato varpaita.

    että niistä pikku jutuista ne ilon aiheet tulee pikku hiljaa tsemppiä sulle

    Äänestä

harrastuksia, jossa voisit välillä saada itsellesi omaa aikaa

Äänestä

Ei auta muuta kuin katsoa mitä sinulla on tällähetkellä, ainakin kolme lasta! He tarvitsevat sinua aina. Sinun tulee myös tehdä suunnitelmat tulevaan ja tehdä niitä sinulle oikeita päätöksiä. Perusasiat kuntoon, esim ulkoilu ja kuntoilu auttaa. Vanhemmat voivat hyvin usein olla tuommoisia, pitää vaan toivoa että se menee ohi. Käy lastesi kanssa vanhempiesi luona koska tuskin he silloin haukkuvat sinua. Tsemppiä!

Äänestä

Entinen esimieheni sanoi kerran minulle, kun olin tietyssä tilanteessa, että asioilla on tapana jossain vaiheessa aina järjestyä parhain päin. En silloin uskonut sitä, mutta niinhän se vaan meni, kun antoi itselleen aikaa. Muutama vuosi sitten sain potkut töistä tal. ja tuot. syistä johtuen, kuten moni muukin silloin. Puolisoni kanssa olen monesti miettinyt, että kaikella on tarkoitus, jopa työpaikan menettämisellä. Nyt olen uudessa ammatissa ja olen todella tyytyväinen siihen. Ilman potkuja en olisi koskaan "ajautunut" nykyiselle alalle. Ero on aina tietenkin jonkinlainen tappio, mutta silläkin on joku tarkoitus. Usko ja luota tulevaisuuteen. Kaikki järjestyy. Joku päivä vanhempasikin huomaatvat, että ei syy ole yksin sinun. Erossa on aina kaksi osapuolta. On kuitenkin väärin sanoa, että jompi kumpi on syyllinen eroon. Valitettavasti ihmiset kasvavat syystä tai toisesta erilleen ja ero voi olla seurauksena. Voimia sinulle! Muista, että lapset ova kuitenkin se tärkein asia. He tarvitsevat tukeasi.

Äänestä

miksi olet masentunut, mikä meni vikaan kun olette ystäviä, ja silti miehelläsi on toinen nainen, minä ja mieheni olemme rakastuneita viel neljänkymmenen avioliittomme jälkeen ja lapsetkin on jo lentäneet pesästä

Äänestä

Hei ja luin vasta kirjoituksesi.Nyt on aika vain ryhdistäytyä ja toivottavasti sinulla on työ ja siellä kavereita ja voit puhua jonkun kanssa.Oletko vanhempaiasi jotenkin satuttanut asioilla ja he käyttäytyvät näin kuinka kerroit?Lapset ovat aina kaikkein tärkeimmät ja tarvitsevat vanhempiaan ja avioliitto yleensä solmitaan lopuksi elämää eikä vain väliaikaisesti.Kevät tulee ja toivottavasti saat yhteyden ex mieheesi sillä lapset ovat yhteisiä.Mikä lie syy eroosi ja miksi hylkäsit miehesi?Oliko väkivaltaa tai alkoholismia ym.Hyvää päivän jatkoa ja kaikille muillekin jotka ovat tällaisen asian edessä.

Äänestä

Hei ja eipä paljon viestejä yksinäiselle tule.Aloitusviestissä lukee että ex miehellä uusi ja miksi ei saisi olla koska sinä hylkäsit hänet?On varmasti itselläsikin uusia kumppaneita ja se on normaalia.Minkä ikäisiä lapsesi ovat eli olisiko heistä jo seuraa?Ei kannata vaipua masennukseen ja ota vanhempiisi yhteyksiä ja keskustele heidän kanssaan.Avioero on nykyisin kovin yleistä joskin hyvin surullinen asia ja ehkä siihen päädytään liian äkkiä.Lapset ovat aina niitä kärsijöitä ja se taakka heillä kulkee läpi elämän.Koita ex miehesi kanssa päästä sopuun ja usein palataan yhteen.aurinkoisia päiviä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Epätoivoinen.... kirjoitti:

Olen eronnut ja minulla on kolme lasta. Tällä hetkellä olen hyvin väsynyt ja masentunut. Monesta eri syystä. Koen olevani hyvin yksin ja yksinäinen. Ex miehelläni on uusi nainen eikä hän piittaa minusta enää tuon taivaallista vaikka olemme aina tulleet hyvin toimeen ja olleet ystäviä.Vanhempani ovat haukkuneet minua nyt muutaman vuoden huoraksi ja muilla karmeilla nimityksillä kun kehtasin tehdä heille niin ruman tempun että erosin maailman ihanimmasta miehestä,heidän lempi vävystään,tyttärestä viis.Kuvitelkaa...En kaunista enkä kannustavaa tai tukevaa sanaa ole heiltä saanut vuosiin vaikka ennen kaikki oli niin hyvin. Olimme jopa ystäviä äitini kanssa.Hän kyllä väittää rakastavansa minua mutta jos minä mitään rakkaudesta tiedän niin ei tämä voi olla sitä. Voiko lastaan rakastaa mut silti vaan haukkua vaikka toinen on siinä tilanteessa että tarvitsis enemmän ku koskaan vaan tukea.Ja sitähän ei tipu.Ja ennen kaikkea on kysymys omasta lapsesta!Minä äitinä en ymmärrä...Olen loppu...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu