Kuten nyt parhaillaan YLE tv-1 par'aikaa. Tämänkertainenkin MOT kertoo täyttä asiaa.
Ohjelman mukaan Suomen köyhiksi katsottavia kansalaisia on jo lähes 800.000.
Olisko ollut Wikipedian "nippelitieto-osaston" lööppi: Suomi saa jotain 2.7milj.€ köyhäinapua.
(ehkä summa oli milj, ei mrd luokkaa?)
Ohjelman mukaan Suomen köyhiksi katsottavia kansalaisia on jo lähes 800.000.
Olisko ollut Wikipedian "nippelitieto-osaston" lööppi: Suomi saa jotain 2.7milj.€ köyhäinapua.
(ehkä summa oli milj, ei mrd luokkaa?)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tämä kaikki on tapahtunut EU:ssa olon aikana. Koskaan ei Suomeakaan pitänyt tulla yllättämään 90-luvun kaltainen lama. Nyt Vanhanen on kannatustaan nostaakseen intoutunut kehumaan EU:n ominaisuuksia kuten Lipponen aikanaan. Se merkitsee lisää uhrauksia EU:n kassaan. Ei taida mennä perille - tarkoitan profiilin nosto.
Kunhan Irlanti hyväksyy Lissabonin sopimuksen, isot maat ottavat ohjakset haltuunsa. Köyhäinavun tarve sen kun lisääntyy.
Suomessa suurimmat tulokertymät ovat kasautuneet 1% kärjelle.
OK - meneehän paljon puhutuista optiopalkkioistakin vero, mutta
vastaavasti vähiten ansaitsevien tulokehitys on jätetty ns. 1990 luvun tasolle.
Suomalaismepit Brysselissä vastustivat työaikadirektiivin läpimenoa vastoin Suomen hallituksen kantaa. He sanoivat (Jäätteenmäki, Pietikäinen) että haluavat olla ihmisen puolella eivätkä huonontamassa työaikalakia.
Nyt vielä, ennen kuin Lissabonin sopimus vahvistetaan, tämä on mahdollista. Sen jälkeen siirryttäessä enemmistöpäätöksiin suurvallat voittavat jokaisen äänestyksen.
Nyt jo työntekijöistä otetaan kaikki irti - ja enemmänkin.
Nimimerkkisi tuo kauhua mieleen, natsien vankilan. En voi vilkaistakaan siihen suuntaan. Huh. Suosittelen vaihtamista.
Enemmän rauhan ja rakkauden kuin riitelyn ja sodan asialla.
Oikeammin jäin murrosikäisen henkiselle tasolle. Vähäosaisten asialle ei juuri UKK:n jälkeen
ole löytynyt uskottavia puolustajia.
Vaikka olin pelkkä kakara sotavuosina, jäin sota-ajan henkisiin poteroihin iäkseni.
kuin mikään muu asia elämässäni,
vaikka olen jo toiselle kymmenelle päästyäni joutunut lähtemään pois kotoa.
Sinne olen aina ikävöinyt takaisin.
Näistä talouden asioista toivoisin,
ettemme me eläkeläiset lapsiperheitä vastaan koskaan puhuisi, sillä siellä tehdään työtä molempien vanhempien voimin lujasti ja paljon,
melkein yötä päivää.
Kyllä optiomiljonäärit ovat meidän nykyryssämme,
samoin poliitikot, jotka käyttävät meitä vain oman uransa luomiseen ja rikkauksiesa keräämiseen.
Kuluvan viikon aikana TV:ssä esitettiin ohjelma natsien toiminnasta. Ellen ihan pahasti erehdy, siinä mainittiin pahamaineinen Köpenickin vankila. Tulipa vaan mainittua.
Monia vuosia sitten Helsingin Sanomat julkaisi viikonvaihdeartikkelissaan tarinan
cöpenicin kapteenista.
Liekö Cöpenickin kaupunki ent. DDR:n alueella. Saattoi olla niin, että hävitty sota oli
oli vielä tuoreessa muistissa. No.
Eräs sotamies hankki jostain kapteenin uniformun ja marssi ns. framille kapteenina.
Ehkä kaveri neuroottisen ihmisen huippuhetkenään eläytyi hyvin korskealla käytöksellään
'asemaansa'.
Pian silloinen media paljasti miehen todelliset taustat. Tapauksesta pelmahti kaupunkilaisille
makeat naurut.
Galleriahistoriani aikana nikkiini vastattiin saksankielisillä viesteillä.
Minulla ei ollut kiinnostusta suomennuttaa niitä, koska nikkini oli pelkkä feikki, huuhaata.
Oikeasti olen vain kansakouluni täpärästi miten kuten käynyt; elantoni ja pienen eläkkeeni
hankkinut pelloilla, metsissä, tehtaissa ja satamissa.
Vasta työkyvyttömyyseläkkeellä sain tietää lievästä autistisuudestani, aspergersyndroomasta.
Nämä nykyään tiedetään aivojen laaja-alaiseksi kehityshäiriöksi, josta ei voi parantua.
Niin että tälläinen tapaus on herr cöpenick.
Edesmennyt isäni kävi sotamme täyspäiväisesti. Ei paljoa puhellut rintamakokemuksistaan.
Muistan hänestä tulleen anti-militaristisen.
Ps. Jokainen turha sota aiheuttaa melkein fyysistä pahoinvointia. cc