pystytys

Mikähän vuodenaika-sääolosuhteet olisivat optimaalliset hirsipaketin pystyttämiseen?
Kirvesmiehenä kiinnostaa , esim. rakennuksen tiiveys yms. "tekninen" asian laita.
Mitäs tähän Kankaan Rauno?
161851
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

(kerkisen ennen Raunoa)
Kevättalvi antaa yleensä hyvät olosuhteet. Hirret ei likaannu, muuttenkin on kuivaa. Tietysti, eihän sitä lunta ja pakkasta kaikkialla ole nykyään.

Äänestä
  • ...linnun nappaa, eikä mua tuntevat epäile mua varhaiseksi lieroksi ;-D

    Esittämäsi näkemys on perinteisesti ollut käsityksenä monissa piireissä ja hirsimiehet mielellänsä tuolla talven puhtaudella ja kuivuudella perustelevat "talvityöllisyyttään".

    Itsekin vielä viisi vuotta sitten olin vakuuttunut siitä helmikuu on hirsirakentajien paras kehikonkasausaika, mutta pari vuotta sitten tuohon "parhaaseen" tuli pieni lovi, kun tuttu puunjlostusinssi pyysi kiinnittämään huomiota siihen, että puun tasapainokosteus reagoi ulkoilman suhteelliseen kosteuteen eikä absoluuttiseen - ja suhteellinen kosteus helmikuussa on kovempi kuin kesäsällä keskimäärin.

    Puhtaus on kuitenkin puoli ruokaa joten helmikuu jää omissa kirjoissani vähintäänkin kelvolliseksi, mutta kaikenkaikkiaan tilanne on sen verran mutkistunut, etten itse osaisi valita, jos käskettäisiin hirsikehikon kasaamisaika sääolojen perusteella valita.

    Säiden lisäksi myös muut seikat kannattaa huomioida ja ne edelleen puoltavat loppusyksyn perustustöitä ja kehikkoa kevättalvelle. Talvialennukset, ammattityövoiman ja koneiden saatavuus on silloin parempi. Lumitöistä (helmikuu on muuten tilastojen valossa sateisin talvikuukausi) tulee tietystikin miinusta ja työmukavuudsta. Itse tehden tekisin kehikkoa kesälomien aikaan ;-D

    Äänestä

  • Rauno Kangas kirjoitti:

    ...linnun nappaa, eikä mua tuntevat epäile mua varhaiseksi lieroksi ;-D

    Esittämäsi näkemys on perinteisesti ollut käsityksenä monissa piireissä ja hirsimiehet mielellänsä tuolla talven puhtaudella ja kuivuudella perustelevat "talvityöllisyyttään".

    Itsekin vielä viisi vuotta sitten olin vakuuttunut siitä helmikuu on hirsirakentajien paras kehikonkasausaika, mutta pari vuotta sitten tuohon "parhaaseen" tuli pieni lovi, kun tuttu puunjlostusinssi pyysi kiinnittämään huomiota siihen, että puun tasapainokosteus reagoi ulkoilman suhteelliseen kosteuteen eikä absoluuttiseen - ja suhteellinen kosteus helmikuussa on kovempi kuin kesäsällä keskimäärin.

    Puhtaus on kuitenkin puoli ruokaa joten helmikuu jää omissa kirjoissani vähintäänkin kelvolliseksi, mutta kaikenkaikkiaan tilanne on sen verran mutkistunut, etten itse osaisi valita, jos käskettäisiin hirsikehikon kasaamisaika sääolojen perusteella valita.

    Säiden lisäksi myös muut seikat kannattaa huomioida ja ne edelleen puoltavat loppusyksyn perustustöitä ja kehikkoa kevättalvelle. Talvialennukset, ammattityövoiman ja koneiden saatavuus on silloin parempi. Lumitöistä (helmikuu on muuten tilastojen valossa sateisin talvikuukausi) tulee tietystikin miinusta ja työmukavuudsta. Itse tehden tekisin kehikkoa kesälomien aikaan ;-D

    Minä en noita fysiikoita tunne, mielenkiintoista tietoa on Raunolla tuosta kosteudesta. Sen voin sanoa kokemuksesta pakkasesta, että kumiset ja muoviset työkalut pitää olla todella hyvää laatua, ne hajoilevat pakkasessa.

    Kun maa on kunnolla roudassa, kestää se koneita paremmin ja rakennuksen ympärys jää parempaan kuntoon. Perustukset pitää tosiaan olla tehtynä jo syksyllä.

    Äänestä

  • völjari kirjoitti:

    Minä en noita fysiikoita tunne, mielenkiintoista tietoa on Raunolla tuosta kosteudesta. Sen voin sanoa kokemuksesta pakkasesta, että kumiset ja muoviset työkalut pitää olla todella hyvää laatua, ne hajoilevat pakkasessa.

    Kun maa on kunnolla roudassa, kestää se koneita paremmin ja rakennuksen ympärys jää parempaan kuntoon. Perustukset pitää tosiaan olla tehtynä jo syksyllä.

    ...pointti tuokin

    Äänestä

  • völjari kirjoitti:

    Minä en noita fysiikoita tunne, mielenkiintoista tietoa on Raunolla tuosta kosteudesta. Sen voin sanoa kokemuksesta pakkasesta, että kumiset ja muoviset työkalut pitää olla todella hyvää laatua, ne hajoilevat pakkasessa.

    Kun maa on kunnolla roudassa, kestää se koneita paremmin ja rakennuksen ympärys jää parempaan kuntoon. Perustukset pitää tosiaan olla tehtynä jo syksyllä.

    Rane! Joo en minäkään noista kosteusjutuista mitään tiedä,mutta kun pystytimme(anteeksi sahan miehet pystyttivät)oli luminen hyvä pakkastalvi aurinko paistoi ja hirret pysyivät puhtaina.13-tuntia meni pienen mökin kehikon pystyttämiseen 3 ammattimieheltä.Meitä kantajia ja muita jelppaajia oli viisi huonokuntoista ukkoa.

    Äänestä

  • Rauno Kangas kirjoitti:

    ...pointti tuokin

    Mikähän se mahtaisi olla hyvä oppikirja rakennusfysiikan itseopiskeluun? Kirja tai pari, erityisesti tuo kosteus-lämpö-opin puoli, mutta sitten kiinnostaa se lujuuslaskentakin.

    Pitäisi olla sellainen itseopiskelijalle koeteltu teos! Minä olen melkoisen kehno omaehtoiseen kirjojen lueskeluun - yleensä se menee kannesta kanteen lyhyempää eli ulkokautta. Muuten opiskelu on vanhemmiten sujunut jos on hyvät opettajat. Kesäyliopistossa jäi tietojenkäsittely 15ov ja tuotantotalous kokonaan kesken pitkälti juuri siksi että opettajina oli ylimielisiä ikuisia ylioppilaita, joilla ei ollut mitään opettajanlahjaa. Tilastotieteessa ja hallintotieteessä olen paljon pidemmällä kiitos motivoivien kurssinpitäjien, vaikka kummatkin aineet ovat äkkiseltään rapsakan kuivia kuin ylivuotiset koivuklapit.

    Äänestä

  • kevättalvi kirjoitti:

    Rane! Joo en minäkään noista kosteusjutuista mitään tiedä,mutta kun pystytimme(anteeksi sahan miehet pystyttivät)oli luminen hyvä pakkastalvi aurinko paistoi ja hirret pysyivät puhtaina.13-tuntia meni pienen mökin kehikon pystyttämiseen 3 ammattimieheltä.Meitä kantajia ja muita jelppaajia oli viisi huonokuntoista ukkoa.

    Mites jos kesällä kasaa hirsikehikon, vettä tulee taivaalta, mites hirret, tapit ym. turpoilee.
    Vaikeuttaako asennnusta?
    Sillanrakennustyömaalla olen nähnyt miten kansilaudoitus turpoo sateessa.

    Äänestä

  • henry kirjoitti:

    Mites jos kesällä kasaa hirsikehikon, vettä tulee taivaalta, mites hirret, tapit ym. turpoilee.
    Vaikeuttaako asennnusta?
    Sillanrakennustyömaalla olen nähnyt miten kansilaudoitus turpoo sateessa.

    Sateella ei kannata pystyttää. Ihan työturvallisuusriski. Sateenkostea hirret on livakoita käsissä. Kehikko saa tarpeetonta kosteutta (sinistyyhelposti), tiivisteet kastuu jne. Sateen kastama höylähirsi kun kuivuu, vetää helpommin kieroon.

    Äänestä

  • henry kirjoitti:

    Mites jos kesällä kasaa hirsikehikon, vettä tulee taivaalta, mites hirret, tapit ym. turpoilee.
    Vaikeuttaako asennnusta?
    Sillanrakennustyömaalla olen nähnyt miten kansilaudoitus turpoo sateessa.

    Googleta:kastuvat hirret OK,sieltä tulee kohta vettä hirsien välissä.Kovat keskustelut aiheesta.

    Äänestä

  • völjari kirjoitti:

    Mikähän se mahtaisi olla hyvä oppikirja rakennusfysiikan itseopiskeluun? Kirja tai pari, erityisesti tuo kosteus-lämpö-opin puoli, mutta sitten kiinnostaa se lujuuslaskentakin.

    Pitäisi olla sellainen itseopiskelijalle koeteltu teos! Minä olen melkoisen kehno omaehtoiseen kirjojen lueskeluun - yleensä se menee kannesta kanteen lyhyempää eli ulkokautta. Muuten opiskelu on vanhemmiten sujunut jos on hyvät opettajat. Kesäyliopistossa jäi tietojenkäsittely 15ov ja tuotantotalous kokonaan kesken pitkälti juuri siksi että opettajina oli ylimielisiä ikuisia ylioppilaita, joilla ei ollut mitään opettajanlahjaa. Tilastotieteessa ja hallintotieteessä olen paljon pidemmällä kiitos motivoivien kurssinpitäjien, vaikka kummatkin aineet ovat äkkiseltään rapsakan kuivia kuin ylivuotiset koivuklapit.

    ...suositella. Oma osaaminen on niin monista lähteistä, ettei sitä tietä kannata kenellekään mainostaa. Tuntisiko joku muu asian paremmin?

    Äänestä

perusteella (tosin vähäisen kokemuksen)pidän tärkeänä sitä, että saa kehikon mahdollisimman nopeasti suojattua homettumista vastaan. Oma mökkini pystytin elokuun alun helteillä ja välittömästi homeenestot kuivaan pintaan. Eivätkä ne hirret mitään likaannu, jos edes jonkin verran asiaan paneutuu jo siinä vaiheessa kun hirret tontille tuodaan.

Äänestä
  • Kyllähän minkin sitä tärpättiä tippa jotakin mökkini seiniin läträsin moneen kertaan ja kaksi läpikuultavaa värikerrosta päälle. Homepilkuissa on koko pirtti.

    Äänestä

  • Pera kirjoitti:

    Kyllähän minkin sitä tärpättiä tippa jotakin mökkini seiniin läträsin moneen kertaan ja kaksi läpikuultavaa värikerrosta päälle. Homepilkuissa on koko pirtti.

    Suomessa on satoja ja taas satoja käsittelemättömiä hirsitaloja joissa ei ole homepilkunpilkkua, kun on katto päällä ja perustukset kunnossa. Miksi joillakin seinät vetää homepilkuille?

    Mahdollinen yksi syy on esimerkiksi betonilaatalle tehdyissä rakennuksissa rakennusaikaisen kosteuden siirtyminen ja sen aiheuttama hometus.

    Äänestä

  • völjari kirjoitti:

    Suomessa on satoja ja taas satoja käsittelemättömiä hirsitaloja joissa ei ole homepilkunpilkkua, kun on katto päällä ja perustukset kunnossa. Miksi joillakin seinät vetää homepilkuille?

    Mahdollinen yksi syy on esimerkiksi betonilaatalle tehdyissä rakennuksissa rakennusaikaisen kosteuden siirtyminen ja sen aiheuttama hometus.

    Siinä se syy on. Kokeilin sitä koivuhaloilla viime keväänä. Panin kesäkuun alussa kaadetun koivun halkoja parhaaseen mahdolliseen kuivatuspaikkaan: tuulinen, aurinkoinen ja katon alla. Homehtuivat kaikki.

    Äänestä

aikaa.
Silloin saa katon päälle ennen kesää ja välttyy monilta ongelmilta.

Äänestä
  • Kevällä pystytettäessä ainoa ongelma on pintakäsittelyn viivästyminen, on odotettava pakkasien loppumista. Ehtii hieman tummua kevätauringossa ennen kuin pääsee maalailemaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


henry kirjoitti:

Mikähän vuodenaika-sääolosuhteet olisivat optimaalliset hirsipaketin pystyttämiseen?
Kirvesmiehenä kiinnostaa , esim. rakennuksen tiiveys yms. "tekninen" asian laita.
Mitäs tähän Kankaan Rauno?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu