Halusta tehdä asioita,
himosta liihottaa katua korkeammalla,
on tehty syvin yö,
kaivanto maailman magmaan ja meluun.
Olet jokaisen kääntämäni lehden alla,
selkäni takana salassa.
Ihminen,
kuljet kohti ja ohitse, ollen kaikki ja jokainen.
Kirjoittamaton tavu, rivi asioita, joita olen.
Miten ja kuinka
kestän ilman sinua, sanoja
sanattomiksi jääneitä.
Kerro olenko ollut
lakattuani olemasta.
Edes kerran
vastasyntyneenä sinun sielussasi perillä;
sinussa, kaiken sisällä.
himosta liihottaa katua korkeammalla,
on tehty syvin yö,
kaivanto maailman magmaan ja meluun.
Olet jokaisen kääntämäni lehden alla,
selkäni takana salassa.
Ihminen,
kuljet kohti ja ohitse, ollen kaikki ja jokainen.
Kirjoittamaton tavu, rivi asioita, joita olen.
Miten ja kuinka
kestän ilman sinua, sanoja
sanattomiksi jääneitä.
Kerro olenko ollut
lakattuani olemasta.
Edes kerran
vastasyntyneenä sinun sielussasi perillä;
sinussa, kaiken sisällä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
syntyvät puuskista. On hyvä, että runoilijoilla on tempperamenttia. Runosi ovat persoonallisia ja siksi erottuvat. Niitä on kiinnostavaa lukea, koska niissä on värejä, tunnelmia.
Kerppuli
joo, tää on sitten taas sitä joka uppoaa mammaan
täysillä.
Sun runos erottuu aina, ihan aina. Niisson joku
semmonen juttu, mitä en oo vielä keksiny. Ja jo-
tenkin nää viimeaikaset on jollain tapaa
erilaisia kun ennen.
Tuo viimonen säkeistö, kerrassaan hieno ! Ei sen
puoleen, koko runokin vaikken osaakaan sanoa
siitä mitään sivistynyttä :(
t. mamma