Optiikan

Ostan sitä mitä on huomannut tarvitsevansa.

Mun tarve on oikeestaan siinä mielessä aika pientä, että en tarvi kuin kunnon laajakulmaa ja kunnon teleä... Ei siis mitään siltä väliltä :) Näin pimeenä vuodenaikana joudun kunnon telen sijasta käyttään valovoimaista vähän lyhyempää teleä. Eli kolme objektiivia riittää mulle, joista kahta kannan mukana.

Tällaisia keskusteluja laitteista, jossa kaverin kamoja ei haukuta, kaivattaisiin lisää.

Alussa hankin 50/f2, 14-54/f2.8-3.5 ja 50-200/f2.8-3.5 ja niiden opettelemiseen meni pitkää. Parin vuoden jälkeen alkoi täydentäminen ja aina oli hyvä syy :~)

Yleensä ostan linssit jotain tilaisuutta varten. 35-100/f2 oli lukion vanhojen tanssiin, 14-35/f2 oli siskontytön rippijuhliin ja 30/f1.4 papan 80-vuotispäiville. Eräänä kesänä kuvasin keittiön hämähäkkiä, joka tuli joka yö vaanimaan saalistaan. Hämähäkin takia ostin sekä 150/f2.8 makron että loiton. Itse asiassa taisin ostaa ötökän takia valojakin, sillä eläintä ei tuntunut häiritsevään mikään, mikä ei tapahtunut ihan nenässä kiinni. Yleisemminkin salamat ovat yllättäviä tilanteita varten ja kuvaan aina mieluummin ilman niitä (pilvisenä päivänä etelänpuoleinen olohuoneen "pohjoinen" ikkuna on mukavampi muotokuvissa kuin studiosalamat).

Silkka uteliaisuus aiheutti 7-14/f4 –linssin ostamisen, sillä superlaajakulma oli jotain, jota en osannut oikein kuvitella. Pari kuukautta näin maailman erilaisena. Toinen uteliaisuuden tyydyttämiseksi ostettu linssi oli Lensbaby 2, joka ei aiheuttanut riippuvuutta (annoin sen 35 vuotta nuoremmille leikkiin).

Vaimo on syyllinen 12-60/f2.8-4.0 –linssin ostamiseen. Kuvaamme paljon yhdessä ja hän vei kevyen ja näppärän 14-54 –normaalin ja minulle jäi 50-200 –tele. Usein tuli tilanne, jossa joudun porukasta eroon, jotta saisin riittävän etäisyyden kuvattavaa. 12-60 lähensi paitsi minua ja vaimoa niin se esti myös muiden tulemisen meidän välillemme :-) ja näen kuvattavan kun kuvaajat eivät ole edessä. Tämä oli muuten varsin onnistunut hankinta toisin kuin 70-300/f4.0-5.6 joka on selvästi huonompi kuin 50-200, mutta kumpikin on käytössä kun kuvaamme molemmat telellä. Jonkin kirjoittamattoman lain mukaan minulle kuuluu uusin runko ja vaimolla on oikeus valita ensimmäisenä linssi. Nykyään kuvaan usein tällä pidemmällä ja pimeämmällä telellä :-(

Minulla ei ole erityistä hinkua mihinkään uuteen linssiin. Näen tietenkin unta 90-250/f2,8 -telezoomista, mutta olen niissä unissa 20 vuotta nuorempi ja 20 senttiä pidempi ja paljon vahvempi. Ihannevartalosta minulla on ainoastaan paino :-(

Yleensä kuvausreissulla on mukana kaksi linssiä (normaalin lisäksi joko laajakulma tai tele), mutta pitemmillä reissuilla saattaa olla kaksi reppua lasia ja elektroniikkaa. Painavan repun kantamista enemmän rasittaa 35-100 –linssi, jota en pysty käyttämään paria tuntia pidempää kuvauksessa. Epäilemättä jossain vaiheessa välineistö vähenee matkoilla ja laitteet kevenevät. Tulevaisuudessa joudun siirtymään m4/3 –järjestelmään tai jopa superpokkariin ja jo nyt ne tuntuvat mielenkiintoiselta vaihtoehdolta.


Minulle arvokkaimmat kuvat on otettu filmille jollain f4-lasilla. Valokuvaus on paljon muutakin kuin tekniikka.

– 24mm arkkitehtuuriin
– zoom keskialueelle
– 200 mm tele jatke

En ole koskaan muita kaivannut, enkä tiedä mitä niillä tekisin.

Primejä löytyy 28mm, 50mm, 135mm ja 400mm sekä Ultralaajiszoomi.

Näillä pärjään.