Kumpi on kestävämpää - karkaistu vai karkaisematon teräs? En tiedä, mille palstalle tällainen kysymys kuuluu edes. Lapsi haluaa tietää. Olen iloinen vinkistä, jos joku tietää, mitä nämä tarkoittavat. Kysymys alkoi vaivata itseäkin.
karkaistu ja karkaisematon teräs
uhteliaat
106370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No en ole mikään asiantuntija, mutta senverran voin sanoa, että esimerkiksi jokin terä, vaikka sahan terä tai kirves on karkaistu. Karkaisemalla teräksestä tulee kovempaa, elikkä ei tule kirveeseen ihan niin helpolla koloa, jos osuu naulaan. Saattaa tosin olla, että karkaistu teräs lohkeaa helpommin, tästä en ole täysin varma.
Sehän riippuu mitä kestävyydellä tarkoitetaan. Karkaisu tuo kovuutta. Sitten taas kovuus vähentää joustavuutta. Eli karkaistu terä kestää kulumista paremmin mutta taivutusta heikommin.
Esim. miekkoja entisaikoihin ei voinut karkaista kovin koviksi silloin ne olisi miekkataisteluissa menneet säpäleiksi. Sen lisäksi teroitus olisi ollut työlästä. Hyvä miekka oli kompromissi kovuuden ja joustavuuden välillä.
Ruotsalaiset sepät ratkaisi asian tekemällä kerrosrakenteen. Kovan terän sivuilla molemmin puolin oli joustavat siivut.Terässä oli hyvä kestävyys ja samalla koko paketti joustava. Sama periaate on mora puukoissa nykyään.
että tällaista kerrosrakennetta käyttivät
Japanilaiset miekantekijät jo satoja vuosia
ennenkuin Ruotsalaiset olivat edes terästä
nähneetkään.
Parhaat japanilaismiekat olivat jo 1600-luvulla
taotut jopa sadoista teräskerroksista ja aina
karkaistu välillä.
Leikkasivat kuulemma eurooppalaismiekkoja kuin voita.
Ilmeisesti tuon japanilaisten harrastama terän taittelu johtui hieman eri syistä. Sen tarkoitus oli saada aikaan hyvä ja tasalaatuinen miekkaterä kun sen ajan menetelmillä ei ollut mahdollista saada muuten hyvälaatuista terästä. Lisäksi taitteluita oli tietty määrä mihin asti metallin ominaisuudet paranivat sen jälkeen ne huononivat. Muistaakseni hyvässä miekassa on max 1000 kerrosta.
Nykyään vastaavaa ja parempaakin terästä pystytään tekemään teollisesti ilman taitteluita.
Tuo ruotsalaisten systeemi oli enemmänkin laminaattityyppinen kun kahden erilaisen ominaisuuden omaavaa materiaalia toimivat yhdessä. Toisen tuodessa kovuutta ja kestävyyttä (keskiosa) Ja toisen joustavuutta ja sitkeyttä (kyljet)
Teräs on raudan ja hiilen seos. Teräksessä karkaisemattomana hiili on atomitasolla pintakeskeinen (ferriittinen), eli on rauta-atomikuution pinnoilla ja karkaistuna (kuumennetaan yli 750 celsiusta ja jäähdytetään nopeasti) hiili muuttuu tilakeskeiseksi (austeniittinen), eli hiili siirtyy rauta-atomikuution sisälle(kin). Voin antaa selvemmänkin selityksen jos vaatii...
Lisäys edelliseen: teräs saa lisää kovuutta karkaisusta. Kovuus riippuu siitä kuinka nopeasti kuuma teräs jäähdytetään.
karkaistu terä kestää kirveessä ja puukossa paremmin mutta tavallinen musta eli harjateräs kestää paremmin taivutusta ja vääntöä ja luultavasti vetoakin.
Kokillivalettu valurauta voi olla hyvin kovaa ja samalla se voi olla hyvin haurasta, eikä välttämättä kestä vetoa paljoakaan
.
Jokin valssattu pianolanka on myös kovaa, muttasamalla se kestää hyvin vetorasitusta. Vetolujuus voi olla 3-4-kertainen tavalliseen "patarautaan" verrattuna.
myös eri seosteisia,jolloin teräs-seoksen valmistuksen yhteydessä tarpeen mukaan seostetaan eri lisäaineita,kuten mangaania,molybdeenia.kromia
kobolttia yms. erilaisia aineita. Muistaisin ,että seostamaton rautametalli ei kaiketi sinänsä sovellu kovin hyvin karkaistavaksi.Ns. työkaluteräs ilmeisen hyvin,poranterät.jyrsintapit,kierteytystyökalut jne.
Täällä alkuperäinen kysyjä, joka arveli jäävänsä ilman vastauksia tai saavansa jotain tylyjä lohkaisuja. Olenkin sen sijaan todella yllättynyt siitä, miten paljon tietäväisiä kansalaisia täällä seuraa keskustelua ja vastaa näinkin asiantuntemattomiin kysymyksiin!! Saimme paljon aivan uutta tietoa ja jopa katsauksen miekkojen historiaan eri maissa ja kulttuureissa. Kyllä elämä on mielenkiintoista!
Kiitos!
Ja hyvää ystävänpäivää, te kaikki mukavat suomalaiset :-)!