Espoon rakennuslautakunta asetti 6.11.2008 uhkasakot tontin kaikille osaomistajille koskien luvatonta rakentamista eräitten osaomistajien hallinnassa olevalla alueella.
Sitä ennen kaupunki oli vaatinut luvan hakemista jälkikäteen, johon eräät toiset osaomistajat eivät olleet suostuneet, koska asia ei heidän mielestään kuulu heille.
Nyt 5.2.2008 kokouksessa asia on uudelleen esillä, kun rakennuslupaa hakevat yrittävät saada hakemusta sisään ilman kaikkien omistajien allekirjoituksia.
Asian taustat selviävät hyvin Espoon kaupungin webbisivuilta rakennuslautakunnan pöytäkirjoista ja esityslistoista. Marraskuinen päätös löytyy myös Googlella kiinteistötunnuksella 49-81-71-15 hakien.
Täytyypä sanoa, että tilanne on kaikkien osaomistajien kannalta ikävä. Mutta se toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten ihanaa (epätäydellisen) hallinnanjakosopimusten kanssa eläminen voi olla.
Oikaisuvaatimuksen läpimenoon en usko, enkä myöskään mahdollisten oikeuskäsittelyjen asiaa muuttavan. Perustelut hakijoilla ovat niin huterat, että voisi tuntea myötähäpeää. He perustelevat asiaa sillä, että he 'omistavat' tietyn maa-alueen tontista, eikä muilla osaomistajilla ole mitään tekemistä sen kanssa, koska he ovat rekisteröineet hallinnanjakosopimuksensa.
Paljon enempää ei väärässä voi olla. Osaomistaja ei omista mitään tiettyä aluetta tontista, vaan hän omistaa joka ainutta kohtaa tontista oman murto-osansa verran. Hallinnanjakosopimuksella sovitaan vain ja ainoastaan osaomistajien keskinäisistä suhteista. Naapureihin tai viranomaisiin nähden omistajat ovat yksi ainoa taho. Niinpä kaikkeen, mitä kiinteistönomistajalla on valta (tai vastuu) päättää, tarvitaan kaikkien osaomistajien suostumus.
Rekisteröinti pelkästään antaa suojaa tulevien osaomistajien varalta sekä helpottaa osaomistuksen käyttämistä vakuutena.
Mielenkiintoista nähdä kuinka asia lopulta selviää osaomistajien kesken, jotta lukko aukeaa. Tietysti olisi hauska nähdä tuo kyseinen hallinnanjakosopimus, onko siinä mitenkään otettu huomioon hakemusasioita tai muita kolmansiin osapuoliin vaikuttavia seikkoja.
Sitä ennen kaupunki oli vaatinut luvan hakemista jälkikäteen, johon eräät toiset osaomistajat eivät olleet suostuneet, koska asia ei heidän mielestään kuulu heille.
Nyt 5.2.2008 kokouksessa asia on uudelleen esillä, kun rakennuslupaa hakevat yrittävät saada hakemusta sisään ilman kaikkien omistajien allekirjoituksia.
Asian taustat selviävät hyvin Espoon kaupungin webbisivuilta rakennuslautakunnan pöytäkirjoista ja esityslistoista. Marraskuinen päätös löytyy myös Googlella kiinteistötunnuksella 49-81-71-15 hakien.
Täytyypä sanoa, että tilanne on kaikkien osaomistajien kannalta ikävä. Mutta se toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten ihanaa (epätäydellisen) hallinnanjakosopimusten kanssa eläminen voi olla.
Oikaisuvaatimuksen läpimenoon en usko, enkä myöskään mahdollisten oikeuskäsittelyjen asiaa muuttavan. Perustelut hakijoilla ovat niin huterat, että voisi tuntea myötähäpeää. He perustelevat asiaa sillä, että he 'omistavat' tietyn maa-alueen tontista, eikä muilla osaomistajilla ole mitään tekemistä sen kanssa, koska he ovat rekisteröineet hallinnanjakosopimuksensa.
Paljon enempää ei väärässä voi olla. Osaomistaja ei omista mitään tiettyä aluetta tontista, vaan hän omistaa joka ainutta kohtaa tontista oman murto-osansa verran. Hallinnanjakosopimuksella sovitaan vain ja ainoastaan osaomistajien keskinäisistä suhteista. Naapureihin tai viranomaisiin nähden omistajat ovat yksi ainoa taho. Niinpä kaikkeen, mitä kiinteistönomistajalla on valta (tai vastuu) päättää, tarvitaan kaikkien osaomistajien suostumus.
Rekisteröinti pelkästään antaa suojaa tulevien osaomistajien varalta sekä helpottaa osaomistuksen käyttämistä vakuutena.
Mielenkiintoista nähdä kuinka asia lopulta selviää osaomistajien kesken, jotta lukko aukeaa. Tietysti olisi hauska nähdä tuo kyseinen hallinnanjakosopimus, onko siinä mitenkään otettu huomioon hakemusasioita tai muita kolmansiin osapuoliin vaikuttavia seikkoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
poista kaikkien omistajien nimiä tiettyihin papereihin ja yksikin osakas voi estää toisten hankkeet kun ei anna nimeään. Ja se on hänen oikeus!
Kai muut osakkaat voisi raakasti vaan purkaa luvattomat rakenteet. Tai tilata purun.
Hyvässä hj-sopimuksessa sentään on sitouduttu allekirjoittamaan lupahakemukset. Ja vielä sovittu sanktioistakin, ellei nimi ilmesty paperiin. Toki ensisijainen hakija on sovittu velvolliseksi maksamaan kaikki viranomaiskustannukset lupaprosessissa.
Ei tuokaan ongelmatonta ole, koska silloin saattaa joutua suostumaan toisen osaomistajan rakentamiseen, joka ei omaa silmää/järkeä miellytä.
Jos luvattoman rakennelman haltija ei halua purkaa sopimuksenmukaiselta alueeltaan, niin voi olla muiden vaikea purkaa tai purattaa.
No, eiköhän tässä ole sukset niin ristissä, että saadaan ennakkotapaus.
käyttämätöntä rakennusoikeutta niin pitäisi etukäteen sopia miten sitä voi hyödyntää, millä ehdoilla ja hinnalla ja kuka jos kaikille ei riitä.
Onko tosiaan niin, että hj-sopimuksissa annetaan nykyään sitoumus suostua toisen osaomistajan rakennushankkeisiin? Itse en kyllä sellaiseen paperiin pistäisi nimeäni (tai tarkemmin sanottuna siis oma tontti on parempi kuin hj-sopimus...).
Asia on täysin sopimuspuolten vapaassa harkinnassa, ja monet noin sopivatkin.
Helpointa on kirjata suostumus suoraan sopimukseen, eli todeta selväsanaisesti sopimuksen olevan valtakirja luvanhakuun ehdoitta.
Itsekään en kovin helposti tuollaiseen etukäteissuostumukseen nimeäni laittaisi.
ja rakentaminen alkamassa niin empä taas ostaisi tonttia jos ko ehtoa ei olisi kirjattu jo tässä vaiheessa.
Mitä etua on hj:stä verrattuna siihen, että perustetaan oy ja mennään enemmistöpäätöksillä eteenpäin? Lukuunottamatta kirjanpitoa.