Mites luulette, kumpaan nyt alkanut lama iskee enemän, Linux-pohjaisiin vai Microsoftin käyttöjärjestelmiin, tai yleisemminkin avoimiin vai suljettuihin ohjelmiin?
Itse en pitäisi vastausta aivan niin yksioikoisen selvänä, kuin ehkä ensinäkemältä vaikuttaa. Perustelen myöhemmin.
Itse en pitäisi vastausta aivan niin yksioikoisen selvänä, kuin ehkä ensinäkemältä vaikuttaa. Perustelen myöhemmin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ottaen huomioon, että positiivista Linux-uutista pukkaa koko ajan ja opensourcefirmat menestyy ja Microsoft ropisee alas, sanoisin laman iskevän Microsoftiin. Perustele toki...
"Ottaen huomioon, että positiivista Linux-uutista pukkaa koko ajan"
No ei nyt kovinkaan hyviä uutisia:
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36641&tyyppi=1
"opensourcefirmat menestyy"
Apple ei ole open sourcea. Silti se menestyy paremmin kuin mikään muu.
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36641&tyyppi=1
muu menestyy paremmin kuin Microsoft? Huh heijaa, puolivoittoa tämäkin.
Suuri lama iski pankkeihin ja oikeastaan lama masinoitiin, jotta pienet ja varautumattomat toimijat saataisiin siivotuksi pois suurten huomaan. Jos masinoijan pankki meni nurin, kiho oli kuitenkin hyvissä ajoin tyhjentänyt pesän omasta varallisuudessa. Näin siis 1920-luvulla.
Jotta linux tapettaisiin, pitäisi jonkin ns. pentti-tekosyyn varjolla sallia täysi monopoli. Käytännössä se saatetaan toteuttaa siten, että windowsia ylläpidetään viruksille ja nettirikollisuudelle otollisena alustana, mutta juuri rikollisuuden ja virusuhan takia julistetaan kuinka tärkeää on saada vain yksi homogeeninen alusta, joka on erittäin kontrolloitu. Tässä asiassa tietenkin käännyttäisiin Microsoftin puoleen.
Mitä enemmän vapautta yritetään polkea, sitä enemmän tiedostavat kiinnostuvat linuxista. Kyllä linuxia käytetään vielä pingviinien sukupuuton jälkeenkin.
Suoraviivaisesti ajatellen lama tarkoittaa myös rahapulaa, jolloin ilmainen on suositumpi kuin hinnallinen. Tämä varmaan pitääkin joissain tilanteissa paikkansa, muttei sentään ole koko totuus.
Toinen seikka on sitten se, että jos lama notkauttaa uusien käyttöjärjestelmä-asennusten (=uusien tietokoneiden) vuosimäärää vaikkapa n. 15%, tuo notkahdusta ei pystyisi selittämään pelkällä Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien hävikin avulla, kun niiden osuus on vain promille- tai prosenttitasoa. Siis väistämättähän tämä puraisee Windows-käyttöjärjestelmiäkin, jos uusasennukset vähenevät.
Kolmas tekijä on se, että kaupallisten ohjelmistojen valmistajien pitää saada melko tasaiseen ulos uusia versioita, milteipä riippumatta käyttäjien todellisista tarpeista. Jostainhan se liikevaihto pitää tulla. Tähän verrattuna ei vapailla ohjelmistoilla ole samaa kehityspakkoa.
Mutta open source -ohjelmistot eivät siltikään ole täysin suojassa lamalta nekään. Aika monessa tapauksessa taustalla on muutama pääsponsori, joille vapaat ohjelmistot eivät ole kuitenkaan olleet merkittäviä tulonlähteitä. Tällöin laman aiheuttamat supistukset kohdistuvat jyrkimmin näihin vähemmän tuottoisiin kohteisiin. Tämä johtaa kehityksen hidastumiseen, ellei peräti pysähtymiseen, jolloin ilmaisohjelma voi jäädä entisestään jälkeen kaupallisesta kilpailijastaan ja mahdollinen "lamalisäys" käyttäjäkuntaan sulaa välittömästi aikojen parannuttua.
Kun ei ole sitä kuuluisaa kristillipalloa, ei voi ennustaa täsmälliseti. Riittävän syvä lama kuitenkin kaataa lopulta lähes kaikki kaupalliset toimijat. Keskisyvässä lamassa kullakin sektorilla jäänee vahvin kaupallinen toimija pystyyn, joka ohjelmistosektorilla on Microsoft.
vajakki on yössä.