Vuosi 2009..

kamalin ja hankalin? Oletko edes kokeillut koskaan Ubuntua? Minä olen ja olen siihen tyytyväinen, olenkin ottanut sen pääjakelukseni, tai no ollaan ihan rehellisiä niin sen kevyt-version eli Xubuntun, koska koneeni on hieman heikkotehoinen. Enkä vaihtaisi Xubuntua/Ubuntua muuhun. Ainoa poikkeus on eräs todella antiikkinen läppis johon ei enää käy muu kuin Vector Linux. Tiedän myös muita joiden mielestä Ubuntu on hyvä ja helppokäyttöinen.

Joten kaipaan sinulta vastausta siihen kysymykseen MIKÄ mielestäsi on helpompi käyttis..ja miksi muka Ubuntu on kamala ja vaikea?

niin.. kirjoitti:

kamalin ja hankalin? Oletko edes kokeillut koskaan Ubuntua? Minä olen ja olen siihen tyytyväinen, olenkin ottanut sen pääjakelukseni, tai no ollaan ihan rehellisiä niin sen kevyt-version eli Xubuntun, koska koneeni on hieman heikkotehoinen. Enkä vaihtaisi Xubuntua/Ubuntua muuhun. Ainoa poikkeus on eräs todella antiikkinen läppis johon ei enää käy muu kuin Vector Linux. Tiedän myös muita joiden mielestä Ubuntu on hyvä ja helppokäyttöinen.

Joten kaipaan sinulta vastausta siihen kysymykseen MIKÄ mielestäsi on helpompi käyttis..ja miksi muka Ubuntu on kamala ja vaikea?

Lue lisää

leviämistä massoille.
1. Kaikki järjestelmän säädöt on pakotettu komentoriviltä suoritettavaksi poikkeuksenä on gnomen tai muun työpöydän tarjoamat suppeat apuohjelmat. Esim Mandrivassa on kokonainen Erillinen hallinta keskus josta voi säätää kaiken mahdollisen järjestelmästä tai saada tietoja siitä.
Tämä ei rajoitu tiettyyn työpöytä ympäristöön vaan on täysin erillinen hallinta keskus. Monet windows iin tottuneet eivät miellä kovin helpoksi tavaksi systeemin säädon tai korjaamisen komentoriviltä käsin kun on tottunut windows:ssa hiirellä etsimään asetuksia mitä muokata.
Nyt pitää keksiä aluksi mitä komentoja pitää kirjoitta tai kysellä muilta(tämä on yllättävän hankalaa tapa hankkia neuvoja uusilla käyttäjillä). Mandrivass voi asettaa näytön asetukset valitsemalla oman näytön valmistajan ja mallin mukaan jolloin näytön käyttämät resot saadaan käytöön ilman että itse lisätään mitään xorg.conf tiedostoon.

2. Poistamalla pääkäyttäjän ja korvaamalla sen sudo komenolla.

3. Käyttämällä debianin testi vaiheessa olevia paketteja vakaina ubuntussa, ei ainakaan saavuteta vakaan käyttöjärjestelmän mainetta. Moni joka malttaa koittaa Mandriva, PClinuxOS:ssä tai OpenSusea ei todennäköisesti ymmärrä enään miksi ubuntua kutsutaan helppo käyttöiseksi.
Ennemmin tuntuu että microsoft on tämäkin takana jollain tapaa, nyt ihmisille esitetään mukamas helppo käyttöinen käyttöjärjestelmä. Koitettuaan ja todettuaan että -"Tämäpäs on vaikea käyttöinen ja kaiken lisäksi jokseenkin ruman näköinen" niin paluu windowsin liekaan on taattu koska se näyttää hyvältä ja tuntuu.

Minun mielestäni komentorivi työskentely pitää aluksi olla joku ihmejuttu mikä sitten tuodaan pikkuhiljaa siihen ja näin esitetään että tämä on oiva tapa tehä asiota helposti eikä suoraan pakottaa siihen heti ensimetreistä.

jotka rajoittavat ubun kirjoitti:

leviämistä massoille.
1. Kaikki järjestelmän säädöt on pakotettu komentoriviltä suoritettavaksi poikkeuksenä on gnomen tai muun työpöydän tarjoamat suppeat apuohjelmat. Esim Mandrivassa on kokonainen Erillinen hallinta keskus josta voi säätää kaiken mahdollisen järjestelmästä tai saada tietoja siitä.
Tämä ei rajoitu tiettyyn työpöytä ympäristöön vaan on täysin erillinen hallinta keskus. Monet windows iin tottuneet eivät miellä kovin helpoksi tavaksi systeemin säädon tai korjaamisen komentoriviltä käsin kun on tottunut windows:ssa hiirellä etsimään asetuksia mitä muokata.
Nyt pitää keksiä aluksi mitä komentoja pitää kirjoitta tai kysellä muilta(tämä on yllättävän hankalaa tapa hankkia neuvoja uusilla käyttäjillä). Mandrivass voi asettaa näytön asetukset valitsemalla oman näytön valmistajan ja mallin mukaan jolloin näytön käyttämät resot saadaan käytöön ilman että itse lisätään mitään xorg.conf tiedostoon.

2. Poistamalla pääkäyttäjän ja korvaamalla sen sudo komenolla.

3. Käyttämällä debianin testi vaiheessa olevia paketteja vakaina ubuntussa, ei ainakaan saavuteta vakaan käyttöjärjestelmän mainetta. Moni joka malttaa koittaa Mandriva, PClinuxOS:ssä tai OpenSusea ei todennäköisesti ymmärrä enään miksi ubuntua kutsutaan helppo käyttöiseksi.
Ennemmin tuntuu että microsoft on tämäkin takana jollain tapaa, nyt ihmisille esitetään mukamas helppo käyttöinen käyttöjärjestelmä. Koitettuaan ja todettuaan että -"Tämäpäs on vaikea käyttöinen ja kaiken lisäksi jokseenkin ruman näköinen" niin paluu windowsin liekaan on taattu koska se näyttää hyvältä ja tuntuu.

Minun mielestäni komentorivi työskentely pitää aluksi olla joku ihmejuttu mikä sitten tuodaan pikkuhiljaa siihen ja näin esitetään että tämä on oiva tapa tehä asiota helposti eikä suoraan pakottaa siihen heti ensimetreistä.

Lue lisää

Pari ajatusta heräsi.

"Kaikki järjestelmän säädöt on pakotettu komentoriviltä suoritettavaksi"

Gnome kieltämättä on yksinkertaisempi säätövipujen osalta jopa Ubuntu-desktopilla. Ubuntu asentuu useimpiin koneisiin ilman säätöjä, etenkin 8.xx. -sarja. Gnomeen on saatavilla gnome-control-center joka on vähän samantapainen kuin Windowsin ohjauspaneeli, en tiedä miksei se asennu oletuksena. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä komentoriviltä, tuo on harhaluulo. Komentorivi vain sattuu olemaan yhteinen tekijä kaikille linux-jakeluille joten esim. itse olen tottunut antamaan ohjeita siihen niin ei tarvitse miettiä niitä työpöytien ja valikoiden eroja. Ubuntuun/Debianiin saa toki työkaluohjelmia, erona kai on että Mandrivaan ne on asennettu valmiiksi, Ubuntuun ei.

"Poistamalla pääkäyttäjän ja korvaamalla sen sudo komenolla"

Pääkäyttäjää ei ole poistettu vaan piilotettu, sen saa kyllä käyttöön ja voidaan antaa lupa jopa graafiseen kirjautumiseen haluttaessa. Koska aloitteleva root tuhoaa asennuksensa tehokkaammin kuin mikään muu on tämä nyt vain katsottu Ubuntussa paremmaksi tehdä näin.

"Käyttämällä debianin testi vaiheessa olevia paketteja vakaina ubuntussa, ei ainakaan saavuteta vakaan käyttöjärjestelmän mainetta"

Totta.

Ubuntun hyvä puoli on kuitenkin hyvä lokalisointi ja suomenkieliset tukisivut, esim. PCLinuxOs oli ainakin viimeksi kun sitä käytin, täysin englanninkielinen (joko sitä on suomennettu?). Jos KDE-valikot saa suomenkieliseksi niin se ei vielä paljon ummikkoa lohduta. Lisäksi Debianin Apt on paketinhallintatyökaluna oikein hyvä ja Synaptic helppokäyttöinen graafinen liittymä siihen. Toisaalta aloittelijalle helpointa on asentaa ohjelmat "Lisää/Poista ohjelmia" pikatoiminnolla.

"Minun mielestäni komentorivi työskentely pitää aluksi olla joku ihmejuttu"

En ole samaa mieltä, siitä ei pidä tehdä mitään mystistä ihmevempelettä vaan olisi hyvä alusta asti tiedostaa etä komentorivi on tehokas työkalu ja linuxin yksi ulottuvuus, eihän sitä ole pakko alkaa heti opettelemaan ja jotkut eivät kuulemma ole käyttäneet sitä ollenkaan vaikka Ubuntu on pitkään ollut koneella. Kaikista paras olisi rohkaista käyttämään komentoriviä, kun sen kerran oivaltaa ja huomaa miten tehokas se on niin unohtuu kyllä se DOS-mentaliteetti ;D

exergy kirjoitti:

Pari ajatusta heräsi.

"Kaikki järjestelmän säädöt on pakotettu komentoriviltä suoritettavaksi"

Gnome kieltämättä on yksinkertaisempi säätövipujen osalta jopa Ubuntu-desktopilla. Ubuntu asentuu useimpiin koneisiin ilman säätöjä, etenkin 8.xx. -sarja. Gnomeen on saatavilla gnome-control-center joka on vähän samantapainen kuin Windowsin ohjauspaneeli, en tiedä miksei se asennu oletuksena. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä komentoriviltä, tuo on harhaluulo. Komentorivi vain sattuu olemaan yhteinen tekijä kaikille linux-jakeluille joten esim. itse olen tottunut antamaan ohjeita siihen niin ei tarvitse miettiä niitä työpöytien ja valikoiden eroja. Ubuntuun/Debianiin saa toki työkaluohjelmia, erona kai on että Mandrivaan ne on asennettu valmiiksi, Ubuntuun ei.

"Poistamalla pääkäyttäjän ja korvaamalla sen sudo komenolla"

Pääkäyttäjää ei ole poistettu vaan piilotettu, sen saa kyllä käyttöön ja voidaan antaa lupa jopa graafiseen kirjautumiseen haluttaessa. Koska aloitteleva root tuhoaa asennuksensa tehokkaammin kuin mikään muu on tämä nyt vain katsottu Ubuntussa paremmaksi tehdä näin.

"Käyttämällä debianin testi vaiheessa olevia paketteja vakaina ubuntussa, ei ainakaan saavuteta vakaan käyttöjärjestelmän mainetta"

Totta.

Ubuntun hyvä puoli on kuitenkin hyvä lokalisointi ja suomenkieliset tukisivut, esim. PCLinuxOs oli ainakin viimeksi kun sitä käytin, täysin englanninkielinen (joko sitä on suomennettu?). Jos KDE-valikot saa suomenkieliseksi niin se ei vielä paljon ummikkoa lohduta. Lisäksi Debianin Apt on paketinhallintatyökaluna oikein hyvä ja Synaptic helppokäyttöinen graafinen liittymä siihen. Toisaalta aloittelijalle helpointa on asentaa ohjelmat "Lisää/Poista ohjelmia" pikatoiminnolla.

"Minun mielestäni komentorivi työskentely pitää aluksi olla joku ihmejuttu"

En ole samaa mieltä, siitä ei pidä tehdä mitään mystistä ihmevempelettä vaan olisi hyvä alusta asti tiedostaa etä komentorivi on tehokas työkalu ja linuxin yksi ulottuvuus, eihän sitä ole pakko alkaa heti opettelemaan ja jotkut eivät kuulemma ole käyttäneet sitä ollenkaan vaikka Ubuntu on pitkään ollut koneella. Kaikista paras olisi rohkaista käyttämään komentoriviä, kun sen kerran oivaltaa ja huomaa miten tehokas se on niin unohtuu kyllä se DOS-mentaliteetti ;D

Lue lisää

Eköhän se ole suomennettu, tai ainakin mieleeni ei tule miksi gnomea tai kde:ä pitäisi jokaiseen jakeluversioon erikseen suomentaa. PClinuxOS perustuu Mandrivaan niin veikkaan että on komentorivilläkin tulevat kommentit suomeksi saatavilla.

Yhdyn myös samaan mitä tässä viestiketjussa on esitetty ettei Matti Meikäläistä kiinosta mikä siinä koneessa on käyttiksenä. Itse kokenut saman kun työkaverin luona käymässä katsomassa rikkinäistä konettä ja tiedustelin mikä käyttis XP vai Vista niin ei osanut sanoa muuta kuin -"mikä näissä nyt yleensä on".

eipä ollutkaan Keimoa pitkään aikaan täällä näkynyt.

Kyllä se vielä tulee, en tiedä onko se Ubuntu vai jokin muu mutta kaikki palikat ovat jo olemassa. Knoppixin laitetunnistus, Debianin vakaus, Ubuntun automaatiotaso. Puhumattakaan toki sadoista muista kuin näistä deb-jakeluista, tilanne on se että toistaiseksi nämä hyvät ominaisuudet ovat maksaneet jotakin eli jos jakelussa on jokin asia viilattu hyvin niin jokin toinen yksityiskohta kärsii, tämä johtuu Linuxin kehittämistavasta tai paremminkin kai kehittäjätiimien resursseista.

Palikat ovat kuitenkin olemassa kunhan joku osaisi yhdistää ne jakeluksi jossa ovat kaikki positiiviset elementit samassa nipussa. Silloin alkaa Linuxin aikakausi myös pöytäkoneissa sillä siinä vaiheessa monet valtiot ovat siirtyneet avoimeen koodiin ja Linuxiin eikä mikkiksen suljetuilla tee-se-itse-standardeilla enää ole tarvetta vaan avoimet standardit jyräävät kuten asian pitää ollakin.

Itse uskon vakaasti että Linux on vielä jonakin päivää huomattavasti laajemmin käytössä myös kotitietokoneissa, ellei ole niin ei voi muuta todeta kuin että ihmiskunta on täysin järjetön. Toisaalta kun katselee maailman menoa ei sitäkään ole vaikea uskoa ;) Oman näkemykseni mukaan Linuxin ei tarvitse olla mikään "market share kuningas" mutta saisi olla selvempi kilpailija Windowsille ja Macille mikä parantaisi ohjelmiston ja rautatuen laatua entisestään.

herännyt talviunestaan kirjoitti:

eipä ollutkaan Keimoa pitkään aikaan täällä näkynyt.

Enpä ole Penan kanssa missään tekemisissä. Itse käytän vistan lisäksi myös linuxia (kubuntu 8.10 KDE4.2:lla tällä hetkellä.
Mielestäni vain on niin, että niin kauan kuin uusiin koneisiin on ensiasennettuna windows, ei valtasuhteet mihinkään muutu. Suurin osa koneen ostajista ei kuitenkaan ryhdy käyttistä vaihtamaan toiseen.

Keimo kirjoitti:

Enpä ole Penan kanssa missään tekemisissä. Itse käytän vistan lisäksi myös linuxia (kubuntu 8.10 KDE4.2:lla tällä hetkellä.
Mielestäni vain on niin, että niin kauan kuin uusiin koneisiin on ensiasennettuna windows, ei valtasuhteet mihinkään muutu. Suurin osa koneen ostajista ei kuitenkaan ryhdy käyttistä vaihtamaan toiseen.

Lue lisää

Uskon että Keimo on nyt oikeassa, valtaosa käyttäjistä on "tavallisia" ihmisiä joita kiinnostaa enemmän asuntolaina, auton vaihto, ruohonleikkuu, työpaikan tapahtumat, lotto, sää jne. mutta tietokone on vain jokin jolla voi surffata pankkiin, lukea uutiset, tarkistaa sääennusteet, tallentaa ja muokata valokuvia ja videoita kamerasta, meilata ja chatata. Ei heitä kiinnosta alkaa miettimään tietokoneen teknisiä yksityiskohtia saati asentelemaan käyttöjärjestelmiä kun eivät tietokoneesta sinänsä mitään ymmärrä.

Huomasin silloin kun pidin toiminimeä etteivät useimmat ihmiset itseasiassa tiedä edes mikä on kiintolevy tai missä se sijaitsee. Itseasiassa he eivät tiedä oikeastaan yhtään mitä sen harmaan tai mustan laatikon sisällä on, cd/dvd-asema ja usb-liitin ovat oikeastaan ainoita jonka he tunnistavat virtanapin lisäksi. Useimmat seurasivat häkeltyneinä vieressä silmät pyöreinä kun kylkipeltiä availtiin että tuleeko laatikosta joku peikko tai tonttu ulos ;D

Kyllä sitä Linuxia pitäisi saada niihin koneisiin enemmän valmiiksi asennettuna, valitettavasti Microsoft on onnistunut torppaamaan tämän tehokkaasti. Odottelen päivää jona mikkiksen katalat sopimukset ja kiristys paljastuvat ja tulee sellainen tuomio että Redmontilta loppuu rahat totaalisesti.