Mikä rotu, ensimmäiseksi koiraksi?

Jos mastiffinkin kolutus tuntuu teistä noin mahdottomalta, niin suosittelisin teitä luopumaan paimenkoirahaaveistanne tyystin. Minun mastiffinarttu rakastaa kaikkia ihmisiä ja viihtyy toisten koirienkin seurassa.

Sitä paitsi kaikista paimenkoirista on helppo kouluttaa aggressiivisia.

Älkää nyt käsittäkö väärin, sillä sanoin tämän vain hyvyyttäni. Olen nyt vain sitä mieltä, että paimenkoirat eivät oikein taida olla teille sopivia rotuja.

Teidän kannattaa harkita nyt rotuvalintaa jostakin muusta rotutyypistä, sillä mikään paimenkoira ei oikein taida täyttää teidän kriteereitänne.

Mastiff kirjoitti:

Jos mastiffinkin kolutus tuntuu teistä noin mahdottomalta, niin suosittelisin teitä luopumaan paimenkoirahaaveistanne tyystin. Minun mastiffinarttu rakastaa kaikkia ihmisiä ja viihtyy toisten koirienkin seurassa.

Sitä paitsi kaikista paimenkoirista on helppo kouluttaa aggressiivisia.

Älkää nyt käsittäkö väärin, sillä sanoin tämän vain hyvyyttäni. Olen nyt vain sitä mieltä, että paimenkoirat eivät oikein taida olla teille sopivia rotuja.

Teidän kannattaa harkita nyt rotuvalintaa jostakin muusta rotutyypistä, sillä mikään paimenkoira ei oikein taida täyttää teidän kriteereitänne.

Lue lisää

Saksanpaimenkoira, berninpaimenkoira, colliet, australianpaimenkoira, belgianpiamenkoirat, hollanninpaimenkoirat.... Onhan noita vaikka mitä. Samassa rodussa on useita eri luonteisia koiria ja kannattaa kasvattajalta kysyä pentua joka olisi hyvä ensimmäiseksi koiraksi. Eli ei sitä vilkkainta pentua laumasta... Usein sanotaan narttuja helpoimmiksi mutta itse olen hieman eri mieltä (ainakin omissa kokemuksissa). Itse tiedätte rajanne ja kuinka paljon voitte paneutua koiran kouluttamiseen. Suosittelen esim. suurissa näyttelyissä käyntiä, jossa tutustutte koiriin.

Laumanvartijakoiria (mm. kaukkari, keskari, padhalanski, maremmano yms.) en suosittele ensimmäiseksi koiraksi enkä todellakaan kaupunkiin. On huono, jos koira ei saa kunnolla tehdä työtä johon se on jalostunut. Eikä ole helppoja koulutettavia, vaan itsenäisiä ja amatööreillä jopa vaarallisia.

Terv. laumanvartijan joskus halunnut mutta todellisuuteen heräänyt kaupungissa asuva, jolla sakemanni

rotuja ja muutakin kirjoitti:

Saksanpaimenkoira, berninpaimenkoira, colliet, australianpaimenkoira, belgianpiamenkoirat, hollanninpaimenkoirat.... Onhan noita vaikka mitä. Samassa rodussa on useita eri luonteisia koiria ja kannattaa kasvattajalta kysyä pentua joka olisi hyvä ensimmäiseksi koiraksi. Eli ei sitä vilkkainta pentua laumasta... Usein sanotaan narttuja helpoimmiksi mutta itse olen hieman eri mieltä (ainakin omissa kokemuksissa). Itse tiedätte rajanne ja kuinka paljon voitte paneutua koiran kouluttamiseen. Suosittelen esim. suurissa näyttelyissä käyntiä, jossa tutustutte koiriin.

Laumanvartijakoiria (mm. kaukkari, keskari, padhalanski, maremmano yms.) en suosittele ensimmäiseksi koiraksi enkä todellakaan kaupunkiin. On huono, jos koira ei saa kunnolla tehdä työtä johon se on jalostunut. Eikä ole helppoja koulutettavia, vaan itsenäisiä ja amatööreillä jopa vaarallisia.

Terv. laumanvartijan joskus halunnut mutta todellisuuteen heräänyt kaupungissa asuva, jolla sakemanni

Lue lisää

leonberg.

Mastiff kirjoitti:

Jos mastiffinkin kolutus tuntuu teistä noin mahdottomalta, niin suosittelisin teitä luopumaan paimenkoirahaaveistanne tyystin. Minun mastiffinarttu rakastaa kaikkia ihmisiä ja viihtyy toisten koirienkin seurassa.

Sitä paitsi kaikista paimenkoirista on helppo kouluttaa aggressiivisia.

Älkää nyt käsittäkö väärin, sillä sanoin tämän vain hyvyyttäni. Olen nyt vain sitä mieltä, että paimenkoirat eivät oikein taida olla teille sopivia rotuja.

Teidän kannattaa harkita nyt rotuvalintaa jostakin muusta rotutyypistä, sillä mikään paimenkoira ei oikein taida täyttää teidän kriteereitänne.

Lue lisää

Eihän ne meistä mahdottomilta kuullosta, tulemme jossain vaiheessa ottamaan jonkin isomman paimenkoirarodun. Taisit käsittää viestini hiukan väärin.

Kaikkihan ovat ensikertalaisia ottaessaan koiran. oli kyse mistä rodusta tahansa. olisin vain kysellyt että millä on hyvä aloittaa. sillä kuitenkin näissäkin roduissa on eroja. toiset ovat selvästi vahtiviettisempiä ja toiset ovat erikoistuneet sitten toisiin tehtäviin.
Kuten sanoin, en omaa niin paljon tietoa, kaukasialaisista, mastiffeista tai mistään muistakaan paimenkoiraroduista, että voisin alkaa erottelemaan mikä on se paras. esimerkillä vain lukemani mukaan, näiden rotujen omistajilta saamani tiedon mukaan,eivät nämä ole niitä helpoimpia.

olemme kuitenkin päätyneet nyt aikalailla siihen ratkaisuun että isohko paimenkoira tulee sitten omakotitaloon missä se pääsee toteuttamaan itseään, jotta koulutuskin onnistuu parhaan mukaan, ettei ylimääräisiä ongelmia tule.
Pidämme molemmat suurista koirista sekä haasteista, emmekä valitettavasti pienistä koirista pidä.

Joudumme muutaman vuoden vielä odottelemaan mutta odotus on varmasti sen arvoinen.

rotuja ja muutakin kirjoitti:

Saksanpaimenkoira, berninpaimenkoira, colliet, australianpaimenkoira, belgianpiamenkoirat, hollanninpaimenkoirat.... Onhan noita vaikka mitä. Samassa rodussa on useita eri luonteisia koiria ja kannattaa kasvattajalta kysyä pentua joka olisi hyvä ensimmäiseksi koiraksi. Eli ei sitä vilkkainta pentua laumasta... Usein sanotaan narttuja helpoimmiksi mutta itse olen hieman eri mieltä (ainakin omissa kokemuksissa). Itse tiedätte rajanne ja kuinka paljon voitte paneutua koiran kouluttamiseen. Suosittelen esim. suurissa näyttelyissä käyntiä, jossa tutustutte koiriin.

Laumanvartijakoiria (mm. kaukkari, keskari, padhalanski, maremmano yms.) en suosittele ensimmäiseksi koiraksi enkä todellakaan kaupunkiin. On huono, jos koira ei saa kunnolla tehdä työtä johon se on jalostunut. Eikä ole helppoja koulutettavia, vaan itsenäisiä ja amatööreillä jopa vaarallisia.

Terv. laumanvartijan joskus halunnut mutta todellisuuteen heräänyt kaupungissa asuva, jolla sakemanni

Lue lisää

Samanlainen samalla rodulla toiset yksilöt ovat sitten kovapäisempiä koirarodun kotisivuille ym keskusteluun siitä rodusta mennä lukemaan mikä kiinnostaa saa faktapohjaista titoa paremmin.Mikäli ensimmäistä koiraa on ottamassa ei todellakaan tiedän koiran rajoja yleensä koiranpito ja opetus yllättää ensikertalaisen aina.Holskun Malinosin ottamisen ensimmäiseksi koiraksi voi kyllä kyseenalaistaa kokemuksesta oppii titenkin.

kiinnostunut... kirjoitti:

Eihän ne meistä mahdottomilta kuullosta, tulemme jossain vaiheessa ottamaan jonkin isomman paimenkoirarodun. Taisit käsittää viestini hiukan väärin.

Kaikkihan ovat ensikertalaisia ottaessaan koiran. oli kyse mistä rodusta tahansa. olisin vain kysellyt että millä on hyvä aloittaa. sillä kuitenkin näissäkin roduissa on eroja. toiset ovat selvästi vahtiviettisempiä ja toiset ovat erikoistuneet sitten toisiin tehtäviin.
Kuten sanoin, en omaa niin paljon tietoa, kaukasialaisista, mastiffeista tai mistään muistakaan paimenkoiraroduista, että voisin alkaa erottelemaan mikä on se paras. esimerkillä vain lukemani mukaan, näiden rotujen omistajilta saamani tiedon mukaan,eivät nämä ole niitä helpoimpia.

olemme kuitenkin päätyneet nyt aikalailla siihen ratkaisuun että isohko paimenkoira tulee sitten omakotitaloon missä se pääsee toteuttamaan itseään, jotta koulutuskin onnistuu parhaan mukaan, ettei ylimääräisiä ongelmia tule.
Pidämme molemmat suurista koirista sekä haasteista, emmekä valitettavasti pienistä koirista pidä.

Joudumme muutaman vuoden vielä odottelemaan mutta odotus on varmasti sen arvoinen.

Lue lisää

Mut semmosia paimenkoirarotuja, joita en tosiaankaan suosittele, on saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira tervueren ja malinois, australianpaimenkoira, shetlanninlammaskoira, pitkä- ja lyhytkarvainen collie, berninpaimenkoira, valkoinenpaimenkoira, wels corgi cardigan ja pembroke ja rottweiler.

Ne kaikki on niin ylijalostettuja, että kärsii paljon jo sukusiitoksista ja sitä kautta sydänsairauksista. Terveitä sukulinjoja voi olla vaikeata löytää ja yleensä niistä tulee melkoista kilpailua.

Kannattaa siis valkata joku semmoinen rotu, jota ei ole ehditty vielä liialla jalostuksella pilata, kuten partacollie, hollanninpaimenkoira, appenzellinpaimenkoira jne. Ala siis tutkailla rotumääritelmiä vähän laajemmasta rotukirjosta kun pelkistä jokanurkan takana tavattavista koirista.

Mut silti huomautan, et jos koiran koulutus menee pieleen, siitä ei voi syyttää kuin vain koiran omistajia. En sanonut tätäkään pahalla, vaan huomautuksena, sillä kunnolliset paimenkoirat eivät tosiaan ole mitään helpoimpia sosiaalistettavia rotuja.

wedjkejrg kirjoitti:

leonberg.

helppo siis ja seuraavaksi nöffit ja sitten berni.. :)

Mastiff kirjoitti:

Mut semmosia paimenkoirarotuja, joita en tosiaankaan suosittele, on saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira tervueren ja malinois, australianpaimenkoira, shetlanninlammaskoira, pitkä- ja lyhytkarvainen collie, berninpaimenkoira, valkoinenpaimenkoira, wels corgi cardigan ja pembroke ja rottweiler.

Ne kaikki on niin ylijalostettuja, että kärsii paljon jo sukusiitoksista ja sitä kautta sydänsairauksista. Terveitä sukulinjoja voi olla vaikeata löytää ja yleensä niistä tulee melkoista kilpailua.

Kannattaa siis valkata joku semmoinen rotu, jota ei ole ehditty vielä liialla jalostuksella pilata, kuten partacollie, hollanninpaimenkoira, appenzellinpaimenkoira jne. Ala siis tutkailla rotumääritelmiä vähän laajemmasta rotukirjosta kun pelkistä jokanurkan takana tavattavista koirista.

Mut silti huomautan, et jos koiran koulutus menee pieleen, siitä ei voi syyttää kuin vain koiran omistajia. En sanonut tätäkään pahalla, vaan huomautuksena, sillä kunnolliset paimenkoirat eivät tosiaan ole mitään helpoimpia sosiaalistettavia rotuja.

Lue lisää

että otat koiran kuin koira, on olemassa aina riski sen terveydestä ja eliniästä. Eli enemmän keskittyisin siihen mitä haluan, ja sitten etsimään sopivaa kasvattajaa ja linjaa. Mitä sitten jos joudut tälläistä jonottamaan parikin vuotta, ei koiran hankkiminen muutenkaan saisi olla hetken mielijohde.
On hyvä tiedostaa fakat koirarotujen terveydestä, mutta yhtä tärkeää on mm se mitä pystyt koirallesi tarjoamaan ja oma mieltymyksesi. Tosiasia kuitenkin on se, että on olemassa kasvattajia jotka tosiaan tekevät työtä rodunsa keski-ikän parantamiseen, täytyy vain osata etsiä ne jyvät akanoista.

sitä mieltä kirjoitti:

että otat koiran kuin koira, on olemassa aina riski sen terveydestä ja eliniästä. Eli enemmän keskittyisin siihen mitä haluan, ja sitten etsimään sopivaa kasvattajaa ja linjaa. Mitä sitten jos joudut tälläistä jonottamaan parikin vuotta, ei koiran hankkiminen muutenkaan saisi olla hetken mielijohde.
On hyvä tiedostaa fakat koirarotujen terveydestä, mutta yhtä tärkeää on mm se mitä pystyt koirallesi tarjoamaan ja oma mieltymyksesi. Tosiasia kuitenkin on se, että on olemassa kasvattajia jotka tosiaan tekevät työtä rodunsa keski-ikän parantamiseen, täytyy vain osata etsiä ne jyvät akanoista.

Lue lisää

No ehkä kaikki ottavat tuon asian vähän omalta kantiltaan. Myönnetään nyt, että se taisi olla minun >>aivan oma>> mielipide jalostuksesta, mutta... no... ...Brrhh antaa olla, ei tästä yhteisymmärrykseen päästä, kuten täällä missään.

paras isoksi kirjoitti:

helppo siis ja seuraavaksi nöffit ja sitten berni.. :)

ollaan otettu saksanpaimenkoiran tilalle/ kaveriksi "leppoisa" berni ja yllätys onkin ollut melkoinen..

Mastiff kirjoitti:

Mut semmosia paimenkoirarotuja, joita en tosiaankaan suosittele, on saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira tervueren ja malinois, australianpaimenkoira, shetlanninlammaskoira, pitkä- ja lyhytkarvainen collie, berninpaimenkoira, valkoinenpaimenkoira, wels corgi cardigan ja pembroke ja rottweiler.

Ne kaikki on niin ylijalostettuja, että kärsii paljon jo sukusiitoksista ja sitä kautta sydänsairauksista. Terveitä sukulinjoja voi olla vaikeata löytää ja yleensä niistä tulee melkoista kilpailua.

Kannattaa siis valkata joku semmoinen rotu, jota ei ole ehditty vielä liialla jalostuksella pilata, kuten partacollie, hollanninpaimenkoira, appenzellinpaimenkoira jne. Ala siis tutkailla rotumääritelmiä vähän laajemmasta rotukirjosta kun pelkistä jokanurkan takana tavattavista koirista.

Mut silti huomautan, et jos koiran koulutus menee pieleen, siitä ei voi syyttää kuin vain koiran omistajia. En sanonut tätäkään pahalla, vaan huomautuksena, sillä kunnolliset paimenkoirat eivät tosiaan ole mitään helpoimpia sosiaalistettavia rotuja.

Lue lisää

Nyt mulla on jäänyt jotain kuulematta ja lukematta. Sanotko tuossa viestissä että australianpaimenkoira on ylijalostettu?! Ausseja ei edes suomessa ole hirmuista määrää. Koiranet sanoo näin: Rekisteröintejä yhteensä 1 795. Itselläni sattuu olemaan 2 kys. rodun edustajaa. Epilepsiaa rodussa on, mutta sydänsairauksia en tältä istumalta muista yhtäkään. Epilepsiakin on sellainen sairaus, joka voi olla koiralla syntyessään, tai tulla jonkin asian seurauksena. Myös lonkat, kyynärät ja polvet on hyvällä mallilla rodussa. Nyt on kyllä julki tullut muutamia selkävikaisia koiria, mutta sekin määrä suomalaisista koirista mahtuu kahden käden sormiin. Suomessa rodulla on hyviä kasvattajia, jotka eivät käytä sairaita koiria jalostukseen, ja käyttävät jalostuskoiria harrastamiseen ja saavat tuloksia. Aussie on erittäin helposti oppivainen rotu. Huomoi että huonotkin asiat oppii nopeasti. Itselläni siis todella pehmeä narttu ja kova uros. Narttu on ollut koulutettaessa paljon helpompi, kun urokseni on vaikeampi motivoida siihen mitä tehdään. Myös paimenviettiä molemmilta aika vahvana löytyy. Joka minun kohdallani tuottaa harmaita hiuksia. En ole ajatellut että käyttäisin paimenena koiriani. Mutta juu, mieti aloittaja tarkkaan jos aussieen päädyt. Hyvän kasvattajan etsiminen ottaa oman aikansa, ja pentuja ei sikiä kuin sieniä sateella. Ja koulutukseen tulee todellakin panostaa, että yhteiselo sujuu.

Lempeäksi jättiläiseksi mäkin ehdottaisin leonbergiä ja berniä. Ovat rauhallisempia, monet paimenkoirat ovat etenkin nuorena kunnon raketteja ;)

Tanskandoggi! Tarkka kasvatus-loistava koira. Siinä todellinen lempeä jättiläinen!