Ilmanvaihto-systeemi meillä on käytössä asuintaloissa ja ilmastointi liike- ja telllisuusrakennuksissa. Ovat kaksi eri asiaa.
Viimeisin tieto tuli, että Suomessa on järkiään ilmanvaihtoasiat aivan pielessä. Tuoilman ja poistuvan ilman pitäisi kiertää juuri päinvastoin kuin nykyisessä systeemissä.
Tuoloima tulee saada huoneen katosta/katonrajasta ja poistua lattianrajasta/lattiasta koneellisen poiston avulla. Tällöin ilma kiertää, ilma vaihtuu ja hometta auheutavaa kosteutta ei pääse syntymään.
Ilman vaihtumisen pitäisi olla huomattavasti tehokkaampi kuin mitä se nykyisissä asuinrakennuksissa on. Koneellinen ilmanvaiho on niin minimiin asetuksilla asetettu, että sillä ei ole merkitystä, ellet itse pääse tulo- ja poistoilmaa säätämään.
Miettikääpä asiaa ja ottakaa kantaa ilmanvaihtoon!
Viimeisin tieto tuli, että Suomessa on järkiään ilmanvaihtoasiat aivan pielessä. Tuoilman ja poistuvan ilman pitäisi kiertää juuri päinvastoin kuin nykyisessä systeemissä.
Tuoloima tulee saada huoneen katosta/katonrajasta ja poistua lattianrajasta/lattiasta koneellisen poiston avulla. Tällöin ilma kiertää, ilma vaihtuu ja hometta auheutavaa kosteutta ei pääse syntymään.
Ilman vaihtumisen pitäisi olla huomattavasti tehokkaampi kuin mitä se nykyisissä asuinrakennuksissa on. Koneellinen ilmanvaiho on niin minimiin asetuksilla asetettu, että sillä ei ole merkitystä, ellet itse pääse tulo- ja poistoilmaa säätämään.
Miettikääpä asiaa ja ottakaa kantaa ilmanvaihtoon!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mistähän viimeisestä tiedosta on kymysys?
Väitteen mukaan poistot ovat ylhäällä vaikka niiden pitäisi olla alhaalla. Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa tavallisissa oikella IV-kojeella varustetuissa asuinrakennuksissa nykyäänkään.
Esimerkiksi makuuhuone. Katosta tulee ilmaa ja se poistuu huoneesta mistäpä muualta kuin oviraosta. Ovirako on alhaalla. Tuloilma tuodaan normaalisti muutaman asteen viileämpänä kuin on huoneessa lämpö, josta tulee alaspäin suuntautuva konvektio pashaimmillaan vyöhykkeenä puhtaalle ilmalle (sille on joku hieno nimikin, mitä en muista). Venttiilien heittokuvioilla saadaan aikaan myös huuhteluilmiötä jos asiat oikein oivaltaa venttiilivalinnoissa ja säätämisessä ynnä sijoittelussa.
Entäs yleispoisto? Sehän tehdään vessoista ja kylppäreistä. Ja noihinkin ilma vedetään lattian rajasta oviraosta. Mikä tuossa lienee vikana? Minusta ei mikään muu kuin että ovirakoja ei aina tehdä vaikka ne kuuluvat suunniteltuun ilmastointijärjestelmään. Poistuvien ilmojen ovia pidetään mielellään kiinni, eli ovirako ohjaa ilmavirrat alhaalta kuten hyvä on. Tietenkin noissa poistuvien ilmojen tiloissa onkin jo aivan väitteen mukaisesti nurin päin oleva systeemi. Mutta saa ollakin, kun niissä on ylöspäin nousevaa höyryäkin (pesuhuone, kodinhoitohuone) aivan riittämiin ja se pitää nopeasti saada pois.
Vaikea kuvitella, että jossain pesuhuoneessa toimisi kunnolla alapoisto yleispoistona. Taitaisi yläosaan padottua jatkuvasti höyryä.
Väitteessä on hyvää se, että todellakin alhaalta olisi parempi poistaa kaiketi aina, ja puhdas tuoda ylös vyöhykkeenä. Siten, että puhtain ilma kohtaa hengityselimet ensimmäisenä. Ja kaikenlaiset huonepölyt ja huonontunut ilma valuu koko ajan lattiaa kohti. Mutta tuo vaatii hyvin toimivan vyöhykesysteemin. Voi tulla pistemäistä kanavoitumista, jossa puhtaat ilmat kulkeutuvat suoraan poistosysteemiin. Varsinkin poiston pitäisi siis olla monipistepoisto. Tulo voisi olla viuhkana puhaltava tai jotenkin muuten hyvin ylövyöhykkeeseen sekoittava. Tai sitten monipistetulo.
Ongelmaksi tulee tietenkin raha. Paljon venttiileitä ja paljon pientä kanavaa. Mittava mittaustyö säätövaiheessa.
Ja lyhyesti mitä mieltä olen. Tämä nykyinen toimii kohtalaisen hyvin oikein tehtynä. Vaikea kuvitella että vaikkapa tuplasti rahaa käyttämällä saataisiin edes aistein havaittavaa parannusta asiaan.
Ohjelmassa muuten oli kummallinen väite. Että ilma jäähtyy alaspäin kulkiessaan ja sitoo kosteutta.
on sanottu, että ilmanvaihtolaitos on niin hyvä kuin sen tuloilman jako on, poistopuolella ei niin väliä.
Poiston sijoittelua ohjaa ilmavaihtoa mitoittava tekijä; Jos kyseessä on oleellisesti likaantuva ilma tai ilmaa painavampi kaasu, se pyritään poistamaan alhaalta, jos kyseessä on lämpökuorma se poistetaan ylhäältä. Monissa vaativammissa kohteissa ilmaa poistetaan sekä ylhäältä että alhaalta.
Tuloilmaahan käytetään paitsi puhtaan ilman tuomiseen myös tilan jäähdyttämiseen tai lämmittämiseen ja tuloilman sisäänpuhallustapa on järjestettävä näistä lähtökohdista.
Tuloilmaahan järjestetään vanhemman suunnittelijan esittämän sekoittamistekniikan lisäksi mm teollisuudessa ym isoissa tiloissa siten, että tuomalla puhdas ilma alas syrjäytetään likainen ilma ylös, josta se poistetaan. Tällöin ilmanvaihdon tehokkuuskerroin saadaan suuremmaksi kuin 1 ja ilmanvaihtoa voidaan vähentää vastaavasti, kun keskitytään vain oleskeluvyöhykkeen ilman laatuun.
Asuintaloissa kunnolliseen ilmastointiin ei ole koskaan kellään varaa, joten niissä normaalit yläjakoiset ja yläpoistoiset asetelmat ovat täysin tyydyttäviä, koska lämpö/kosteuskuormaahan sieltä useimmiten poistetaan.
Kyllä asiassa on järkeä mutta ei sen takia että tällä mitään homeita poistetaan enempää kuin tavallisella systeemilläkään. Kun tuleva ilma puhalletaan ylhäältä ja poistetaan alhaalta poistuu ilmassa leijuva pöly poistoilmanvaihdon kautta pois tilasta. Usein kun kirjahyllyn päältä sormella vetää on se sitä pölyä. Toisaalta kosteissa tiloissa joissa pitää poistaa kosteutta on perusteltua pitää poistoventtiili katon rajassa, koska lämmin ilma pystyy sitomaa kosteutta enempi kuin kylmä lattian rajan ilma. Keittiössä hajut nousevat kattoon niin poisto katossa.
Makuuhuoneissa pitäisi pyrkiä siihen että samassa tilassa on tulo- ja poisto. Ei mitään ovirakoja. Voidaan tehdä haluttaessa äänieristettyjä tiloja halposti varustamalla ovi tiivistein ja kynnyksellä.
Niin hassulta kuin se voi tuntua, niin kostea ilma on kuivaa keveämpää, joten likainen kostea ilma pitääkin poistaa juuri katon kautta, eli juuri niin kuin nykyisin on tapana tehdä.
Kuivissa tiloissa tuolla poiston paikalla ei niin ole väliäkään. Huone ilma on koko ajan pienessä kiertoliikeessä, eikä lämpötilojen kerrostuminen ole tuossa mielessä ongelma (täytyykin tehdä kotona mittauksia). Pöly taas sekoittuu melko hyvin ilmaan, eikä ole mainittavasti sakeampaa huoneen alaosassa. Pölyn kertymisen voi helposti todeta niin sängyn alata kuin oven karmien tai kaapistojen päältä, kummpaankin sitä tulee ihan samalla tavalla.
Näin kans tuon lvi-ajattelijan haastattelun töllöstä ja saattaahan siinä olla ajatusta, otettiihan ennenvanhaakin poistoilma, eli uunin palamiseen tarvitsema ilma juuri rattian rajasta.
No huomio kuitenkin yhdestä kelvottomasta ratkaisusta. Asumme -90-luvun alussa rakennetussa rivitalossa (vuokralla) jossa on koneellinen poisto ja korvausilma otetaan ikkunan yläkarmin ja seinän välistä,peitelistaan porattujen reikien ja muovisen ohjaimen kautta. Kylmä ilma jäähdyttää muovisen ohjaimen ja osan ikkunan yläosasta niin kylmäksi että niihin kondensoituu runsasti vettä.
Jäljistä päätellen kondensoitumista on tapahtunut vuodesta toiseen, jo ennen meidän muuttooakin, eli ikkunat varmaan lahovat lähivuosien aikana. Ikkunoiden alla on normaalit vesikiertoiset patterit, mutta ilmeisesti niiden aiheuttama konvektio ei ole riittävä estämään kondensiota. Ulkona on ollut n. -7 astetta ja huoneen lämpötila on 21,5 ja suhteellinen kosteus 35-40%, joten ongelma on ilmeisen rakennustekninen.
Tuloilman lämmittäminen mahtaa siis olla järkevä ratkaisu.
, otettiihan ennenvanhaakin poistoilma, eli uunin palamiseen tarvitsema ilma juuri rattian rajasta.
hei heppu! eikös tämä uunin tarvitsema ilma ole juuri korvausilmaa jolla korvataan uunin poistama ilmamäärä.
Olen minäkin nukkunut talvisin vanhassa hirsitalossa, joka on rakennettu n.1890 ja se on melko hyvin alkuperäisessä kunnossa (ainakin eristysten puuttumisen suhteen) lämmitys on keskusuunilla. Kerrankin nukuin nurkassa olevalla laverilla ja yöllä oli vähän kireämpi pakkanen. Kävi niin että aamulla päätä paleli aika lailla ja tyyny oli jäätynyt seinään kiinni.
No omassa nykyaikaisesti rakennetussa talossa en tätä hyväksyisi, mutta satunnaisesti vapaa ajan käytössä olevaan taloon sen vilä sulattaa (kirjaimellisesti).
Suoritin mittauksen lämmön kerrostumisesta. Tilassa on sekä tulo että poistoilma venttiilit katossa (keittiö, ruokatila, olohuone). Lämpömittari oli pöydällä (900m korkeudessa) ja toinen katossa (n. 3000mm korekudessa, korotettu katto). Aamulla lämpötila eroa oli noin puoliastetta ja suurimmillaan iltapäivällä noin yksi aste. Ajottain katon rajassa oli jopa puoli astetta kylmempää ilmaa kuin metrin korkeudessa.
Eli lämpimän ilman kerrostumista ei mainittavasti tapahtunut.
No niin tänä aamuna lämpötila oli molemmissa korkeuksissa 21.9 astetta, joka oli myös vuorokauden alin lämpö sekä pöytätasolla että katon rajassa. Pöytätason ylin lämpö oli 23.9 astetta ja katonrajassa korkein lämpö oli 24.4 astetta. Eli eipä suuremmin ilman lämpötilan mukaan kerrostumista tapahdu, vaikka ilmanvaihto on koneellisesti "vanhanaikaisesti" katosta. Ptänee säädellä lämmitystä hieman alaspäin, kun tuntuu olevan aavistuksen korkalla.