SURULLINEN VIESTI

Surullisen viestin kuulla sain
en vieläkään usko korviain,
et` ystäväni päätti tään matkan maallisen?
Monet työmatkat yhdessä kuljettiin
juoruilta korvat suljettiin,
niin vaikea on uskoa mun sen.
Olit ihminen ihmisten joukossa
kaikessa aina mukana,
valoit uskoa myöskin kanssaihmisiin.
Minä puheitas riemulla kuuntelin ain`
ja paljon naurun aiheita sain
vaan nyt sinä lähdit toisiin pyörteisiin.

Usein sun luotasi lohtua hain
kuulin et`tää on elämää vain,
siksi unohtaa en koskaan voi sua ystäväin.
Aina asiat asiana esitit
harvoin toisen puheen vesitit,
miksi täytyi sulle käydäkkin nyt näin?
Monta kertaa viel`luoksesi matkan teen
muistoissain yhä uudelleen,
ei muistojain kukaan multa viedä vois.
Ontto tunne on mulla rinnassain
kun surullisen viestin kuulla sain,
miksi täytyi sun ystävä lähteä luotamme pois?

Niin tutkimaton on Luojan tie
ei katso kenet Hän luotamme vie,
olit rikas,köyhä,hyvä tai paha ihminen.
Täällä monta kylmää suihkua saa
vaan huominen kyyneleet kuivattaa,
hyvin ohut on elonlanka maallinen.
Tuolla`puolen me jossain tavataan?
Niin kerrotaan ja uskotaan,
on toivossa hyvä elää jokaisen.
Käymässä täällä ollaan vaan
niin laulussakin sanotaan,
siihen itse mitään tahdo lisätä en.