miten saa parhaiten työstettyä surutyön jotta ei piinaisi päivin öin?
Tarvitsen
neuvojanne
6566
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Iltaa pohojanmaalta.
Ei mitään paraasta vastausta tuahon oikeen oo olemaskaan. Eikä liioon oo mitään ns.poppakonstia. Ei ainakaan ittelläni ollu, eikä siihen mestaria taira löytää. Puhumalla, kertaamalla tapahtumia ja suremallaki.
Aluuksi tällaasia..
terv. seppä ja Tiitu lakeurelta
Ei siitä pääse muuten kuin suremalla. Sanotaan, että kun on elänyt vuoden ympäri niin sitten helpottaa. Surra pitää, siitä ei pääse mihinkään. Mutta kyllä se aurinko sitten hiljalleen alkaa paistaa sieltä pilven takaa.
Jaksamista sinulle.
Pienin askelin, mutta eteenpäin.
Luehan kirja Hanna Ekolalta: Surulla on aikansa.
voi mitenkään työstää, sanan varsinaisessa merkityksessä, - ehkä aika vain...
on aika.Se muuttaa surun ikäväksi.
..keskustella niiden kanssa joilla on osaa samaan suruun, muistella tapahtumia, tavallaan surra sitä surua urakalla. Jos ei ole sitä mahdollisuutta niin sitten jokin muun tekeminen, keskittyminen johonkin tarpeeliseen, toisten autamiseen tai vaikka lenkkeilyyn. Yksilöllistähän se sureminen on ja hyviä neuvoja on tässä keskustelussa tuossa ylempänä. Hyvää vointia ja jaksamista joka tapauksessa.