Rakkausruno naiselle valmistui etuajassa.
Oppimateriaali paloi pihamaalla.
Haravoin leijuvia ajatuksia.
Onko epätoivoa.
Totuus tai tehtävä, hän kysyi pihakiikusta.
Oletko koskaan ajatellut,että kesä saapuu vääjäämättä ja sinä tarvitset apua.
Ehkä neljä kättä taputtaa paremmin kuin kaksi.
Konsertti oli loppuunmyyty.
Mutta sinä et. Sinä kirjoitat rakkausrunoa naiselle.
Nojaat haravaasi ja katsot liekkejä palaen,
ympärilläsi rapse ja raapimisen kuhina avaruuskoirien pihatalkoissa.
Oppimateriaali paloi pihamaalla.
Haravoin leijuvia ajatuksia.
Onko epätoivoa.
Totuus tai tehtävä, hän kysyi pihakiikusta.
Oletko koskaan ajatellut,että kesä saapuu vääjäämättä ja sinä tarvitset apua.
Ehkä neljä kättä taputtaa paremmin kuin kaksi.
Konsertti oli loppuunmyyty.
Mutta sinä et. Sinä kirjoitat rakkausrunoa naiselle.
Nojaat haravaasi ja katsot liekkejä palaen,
ympärilläsi rapse ja raapimisen kuhina avaruuskoirien pihatalkoissa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vaihdevuodet * nauraa * ja ajattelin, että nythän
se flikka vallan hulluja kirjoittaa nuoresta
iästään huolimatta
Mutta itse runosta kai pitänee jotain sanoo.
' haravoin leijuvia ajatuksia
onko epätoivoa '
Toi lause on kun minua ihtiäni, tosin löydän
tästä runosta paljon muutakin joka kolahtaa ja
osuu johonkin tonne mun herkimpiin sialun seinä-
miin.
Oikistansa kaikki kun tarkemmin mietin.
Joo. EIx ollu aika neosensuelli pilleri?
Joku nainen valitteli ääneen sporassa aaltojaan, ja mä siinä painoin pääni hänen olkapäälleen ja kuuntelin kuin Gestapo. Oli siinä sitä juttua. TOinen rouvista ei saanut suunvuoroa, vaan joutui siirtämään vaivojensa informaatiotilaisuuden hamaan tulevaisuuteen.
Aika mielenkiintoista tajuta mitä suljetun oven takana on. Onhan se helppo kuvitella ihan sanoista miltä se tuntuu. Esitys oli hyvin elävä, hyvin laahaava ja lyhyt, sillä oli hypättävä takaisin hankeen raahustamaan.
Sä olet varmaan ihan oikeasti mun äiti? Mä vien sut joskus verikokeeseen, niin mä saan tietää aivan varmasti miksi mä olen näin kaheli.
Sun syy :D
... vai isän. Missähän sekin on?
mut mä olisin ilomielin Sun oikee mamma. Ei sil-
ti, adoptioäitinäkin on ihan hyvä olla.
Mut hei, älä unohda et ne ohitusvuodet vielä
ehtii Sinuunki, ja minua ei kyllä sillon enää oo.
hullu mikä hullu. Sä olet mulle ikuisesti ja aina.
t. pööpötin