Moi!
Kivitaloa suunnitelmissa, piirustukset viittä vaille valmiit, mutta mistä Lammin kivestä se kannattaa tänä päivänä tehdä, jos talossa maalämmöllä lämpeevä vesikiertoinen lattialämmitys? Ts. riittäääkö EMH350:n vai onko järkevää tatsata LL400:seen? Rahaa ei kuitenkaan rajattomasti ole, joten sekin vaikuttaa valintaan... Kertokaa mielipiteenne. Nyt ei kiinnosta kuulla mielipiteitä eri kivivalmistajien paremmuudesta/huonommuudesta, vaan, että mikä Lammin valettava EPS valuharkko olisi kannattavin ottaa.
Kivitaloa suunnitelmissa, piirustukset viittä vaille valmiit, mutta mistä Lammin kivestä se kannattaa tänä päivänä tehdä, jos talossa maalämmöllä lämpeevä vesikiertoinen lattialämmitys? Ts. riittäääkö EMH350:n vai onko järkevää tatsata LL400:seen? Rahaa ei kuitenkaan rajattomasti ole, joten sekin vaikuttaa valintaan... Kertokaa mielipiteenne. Nyt ei kiinnosta kuulla mielipiteitä eri kivivalmistajien paremmuudesta/huonommuudesta, vaan, että mikä Lammin valettava EPS valuharkko olisi kannattavin ottaa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
taloprojektissa maksa, joten ota 40cm harkko, taitaa olla siinä 5 cm enemmä styroksia joka taatusti tuntuu. Ei talvella oikein viitsi koskea meitin e-suomessa olevan 40 cm lammitalon ulkoseiniä, sen verran viileitä ovat.
Meidän 350 leveät seinät eivät ole talvella viileitä. Olen mittaillut seinien lämpötiloja ja ne ovat käytännössä hyvin lähellä huoneen lämpöä, tuskin asteen eroa.
Olen kyllä samaa mieltä että 400 leveää olisi hyvä harkita, mutta LL kivelle on taidettu rätkäistä paremmat katteet.
hinnasta puolet pois.
Betoni nimittäin paikalle tuotuna ja muottiin valutettuna maksaa maltaita ja jos valat liian korkean valvin -yli 1metri- kerralla, varaudu vanerilapuilla paikkaamaan poksahtelevia vuotokohtia. Muuten sohjot ovat lattialta äyskäröitävissä.
ei ne mihkään hajoa vaikka valat 3metriä
Miksi ette suosittele maalämpöä kivitaloon? Mikä mielestänne olisi hyvä lämmitysvaihtoehto sen tilalle jos kaukolämpö ei ole vaihtoehto?
taulu tv:tä ja muutama halogeeni kattoon niin pärjäät hyvin. Voit kyllä joutua paneutumaan viilennykseen tai ottamaan toisen halogeenin pois.
tehdä myös välipohjat ja yläpohjan, vai tuleeko iglu-rakenne. Kyllä siihen taloon muutakin tarvitaan kuin muutama seinäke, joiden hintoja kyselet. Mietis vähän ja hae kokonaistarjouksia.
Tulevat halvemmiksi ja helpommat hallita.
seinäke sipomies liikenteessä, oo hiljoooooo ! Sää sanot markkinoiden maassiivisinta ja Parasta harkkoa seinäkkeeksi, hyi Häpeeeee !
voisi tehdä kuin seinäkkeitä - ja ainakin meillä talossa on kattokin sekä parit välipohjat, on
liittolevyä ja sipopalkkia ja variaksia, muttei yhtään lampea. Häpee itse nimittämästä taloja seinäkkeen mukaan.
Jos laitat maalämmön, ei lisäpaksuudesta seinässä ole mitään hyötyä. Tietysti jos harkot saman hintaisia voi valita paksummankin mutta ei vaikuta muuhun kuin omaan fiilikseesi ja sehän on tärkeätä sekin.
Just tätä olen miettinyt, että kun kerta maalämpö tulossa, niin onko silloin järkeä sijoittaa paksumpaan kiveen suuria summia. Jos hinnat on lähellä toisiaan, niin sillonhan se on sama jos ottaa paksumman kiven.
sama määrä, silläkin on hintansa ja käytännössä turha kustannus ylipäätään.
Näyttävät raksaajat tekevän hintavertailujaan fiilispohjalta unohtamalla puolet rekenteista ja
sitten ihmetellään budjetin paukkumista.
saa uusimmilla pumpuilla miltei samat tehot ja vesikierron.
sama betonimäärä, eristeen paksuus on vain eri
Jep, kyllä se käytännössä tuntuu olevan lähinnä myyntiargumentti tuo matalaenergiaharkko. Käytännön merkitystä lämpötaloudelle ei juurikaan ole ja jos joutuu tekemään tuon vuoksi suuremman investoinnin, niin takaisinmaksuaika - varsinkin maalämmöllä - tulee piiitkäksi.
Toisaalta tietysti jonkinlainen myyntiargumentti tuo paksumpi harkko voi olla myös siinä tilanteessa, jos joskus myyt taloa. Tosin ostopäätökseen vaikuttavat tavallisesti suunnaton määrä muitakin asioita.
mellä sähkökaapelit ja vuodessa noin 8500kwh talon lämmitykseen (erillinen mittaus).
Eikä ole sormet noessa kun ei ole puuta poltettu lainkaan.
Pohdippa ihan vakavasti maalämmön kannattavuutta.
kannata laittaa Lammin harkoista tehtyyn taloon maalämpöä. Tulee hukka investointi. Käy sillä rahalla välillä vaikka etelän lämmössä naapurin maalämmöllä lämpiävän asukin harmiks ;)
se harakanpesä ei sillä lämpiä! Ainoa varma konsti on rakentaa se lammikin sinne etelään!
Lammin-kivitalossa maalämpöä. Herätkää.
maalämmön sijasta kaukolämpö.
Uima-altaassa on kiva polskutella 27C.
Eikä tule edes kalliiksi.
Onhan sulla uima-allaskin tehty siposta!
Kertokaa miksei maalämpöä kannata laittaa kivitaloon? Kaukolämpö ei ole vaihtoehto, koska sitä ei alueella ole. Siis miksette laittaisi maalämpöä?
ei tarvitse noin massiivista hankintaa lämmitykseen.
betonia, mutta ympärillä siposeinät katolle asti. Se on hyvä.
Mikä siis olisi suositeltavin lämmitysmuoto kivitaloon tänä päivänä (alueella ei kaukolämpöä) jos käytössä vesikiertoinen lattialämmitys?
Sähkön hinta sahailee siihen malliin, että sähkö ei kauheasti innosta.
No meillä on Lammi-kivitalossa maalämpö, ja ihan tyytyväisiä ollaan oltu. Sähkönkulutus oli tammikuussa himpun verran yli 2000 kWh (1000 kWh lämmitys 1000 kWh taloussähkö). Veikkaisin, että suoralla sähköllä huideltaisiin ainakin 4000 kWh tienoilla, ellei jopa enemmän (3000 kWh lämmitys 1000 kWh taloussähkö).Talo on pk-seudulla ja about 300 m2.
muu investointi menee harakoille, ellei ole kyseessä kaukolämpömahdollisuutta.
pelkästään markkinoille tullut tunnelmatuli.Sen kanssakin saa olla tarkkana ettei tule liian kuuma.
Ilmalämpöpumppu ei lämmitä kosteiden tilojen eikä muidenkaan tilojen lattioita. En todellakaan ottaisi ilmalämpöpumppua ainoaksi lämmitysmuodoksi. Jäähdytystoiminto on kesäisin ilmalämpöpumpussa, ja sitä varten voisi ilmalämpöpumppua harkita.
Eli jos kivitalossa vesikiertoinen lattialammitys, niin kannattaisiko se ottaa esim. suora sähköllä ja lämmöntalteenotto, vai mikä olisi järkevin kombinaatio tuohon kivitalon lämmitykseen? Mitäs ne vesi-ilmapumput yms on?
Jos kaukolämpö on saatavilla, niin kaukolämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Jos ei kaukolämpöä, niin suosittelen maalämpöpumppua vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Suora sähkölämmitys on halpa rakentaa, mutta elinkaarikustannukset isot kalliin sähkön takia (eikä varmasti sähkö ainakaan halpene tulevaisuudessa). Varaava sähkölämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä lienee lähes yhtä kallis kuin maalämpöpumppu, ja lisäksi isot käyttömenot. Sähkölämmitys ei ole siis järkevä kuin ehkä kaikkein pienimmissä kohteissa.
Ilmalämpöpumpun voi hommata jäähdytyskoneeksi. Päälämmönlähteeksi en sitä suosittele, kun ainakin kosteiden tilojen lattioita ja laattalattioita pitää kuitenkin jotenkin lämmittää.
Pakko kommentoida kun kerrankin jollakin kirjoittajalla järkeä jutuissa. Siksi harvinaista tällä palstalla.
Kaukolämpöä ei ole saatavilla. Voisiko tuon suoran sähkön tueksi ottaa jonkin suht edullisen ja hyötysuhteeltan toimivan pumppusysteemin? Maalämpöä on tosiaan mietitty, mutta mietityttää, että onko turhan kallis investointi kun kyseessä vielä kivitalo.
No jos se maalämpö on liian kallis, niin kai se suora sähkö ilmalämpöpumppu on mahdollinen. Tee nyt kuitenkin joku kustannuslaskelma siitä, mitkä on investointikustannukset ja mitkä käyttökustannukset kummassakin vaihtoehdossa.
Ok. Mutta se mietityttää, että mikä pumppusysteemi olisi kaikista kannattavin tuon suoran sähkön rinnalle.
Mitä ne vesi-ilma lämpöpumput on?
Onko lämmöntalteenotto sama kuin ilmalämpöpumppu vai saako ilmastoinnin varustettuna lämmöntalteenotolla?
Talo siis 400 lämpöharkkoa, 1-kerroksinen ja varustettu vesikiertoisella lattialämmityksellä ja varaavalla takalla.
Neuvoista etukäteen kiittäen!
-pihalla lämmitysmuodoista...-
lisää. Onko talossa korkeita tiloja ja lämmitetäänkö takkaa usein? Silloin lämmönjakoa/tuottoa ja asumismukavuutta voidaan parantaa ainakin ilmalämpöpumpulla. Laite maksaa muutenkin itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Kaikissa uusissa omakotitaloissa on koneellinen tulo- ja poistoilma. Tämä hoidetaan IV-koneella, jossa on lämmöntalteenotto (LTO) (lämpöä siirretään poistoilmasta tuloilmaan) ja tuloilman jälkilämmitys (sähköllä tai vedellä) kovia pakkasia varten, kun pelkkä LTO ei riitä lämmittämään tuloilmaa tarpeeksi. IV-kone on aina päällä. IV-koneisiin saa myös jäähdytysominaisuuksia, mutta yleisempi tapa jäähdytykseen on erilliset ilmalämpöpumput.
IV-koneen LTO parantaa talon energiatehokkuutta, mutta ei ole varsinainen lämmitysjärjestelmä. Sen lisäksi tarvitsee olla varsinainen lämmitys, eli esim. vesikiertoinen lattialämmitys tai sähkölämmitys patterissa tai lattiassa.
Lisäksi voi olla esim. ilmalämpöpumppu täydentävänä / korvaavana lämmittimenä/jäähdyttimenä.