Oikeisto-YLE: "nyt on 90-luvun

http://en.wikipedia.org/wiki/Monetary_inflation

"Monetary inflation is the term used by some economists to differentiate direct inflation in the money supply (or debasement of the means of exchange) from price inflation which they view as a result or necessary outcome of the former. Originally "inflation" was used to refer simply to monetary inflation, whereas in present usage it often refers to price inflation.[1] The Austrian School of economics makes no such distinction, maintaining that monetary inflation is inflation, there being no difference between the two."

"Itävaltalaiset" ovat oikeassa.

Ekonomisti 2 kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Monetary_inflation

"Monetary inflation is the term used by some economists to differentiate direct inflation in the money supply (or debasement of the means of exchange) from price inflation which they view as a result or necessary outcome of the former. Originally "inflation" was used to refer simply to monetary inflation, whereas in present usage it often refers to price inflation.[1] The Austrian School of economics makes no such distinction, maintaining that monetary inflation is inflation, there being no difference between the two."

"Itävaltalaiset" ovat oikeassa.

Lue lisää

tiedä, kummasta päästä se pasuuna törähti.

Mutta huomaa!

1) Hintainflaatio oli ja meni. Se syntyi velkarahan paisuttamana, mutta viimeaikaiset ennennäkemättömät osingon ja optiot on jotenkin maksatettava. Hinnannostoin se tehtiin ja siksi (hinta-) inflaatio jo kävi EU-alueellakin peräti 4,5 %ssa. Nyt poppikone (se o-yle) väitti, että eu-alueen infl on enää 1,5 %. Miksi?

2) Siksi, että on käynnistynyt deflaatiokierre. Ylivelkaantuminen paitsi nostanut hintatason epärealistiseksi myös muut kustannukset. Kun ylivelkaantuminen pakottaa vähentämään aktiviteettia, ylivelkaantumista lisää, käynnistyy deflaatio, hintojen lasku.

3) Setelipainot käyntiin. Mutta nyt ei edes ensisijainen tavoite oli deflaation torjuminen, vaan kaatuneiden pankkien keinotekoinen pystyssä pitäminen. Sinne rahat uppoavat. Ja deflaatio, se jyrää.

4) Vain monopolit ja KARTELLIT voivat tässä tilanteessa nostaa hintoja: Alko ja Forttum ovat siitä oivallisia esimerkkejä.

Tuosta kasiin räjähtävästä inflatiosta. Uskot siis edelleen että työttömyys tulee pysymään 2008 lopun lukemissa. Muuten tuo ei ole mahdollista.

sinulta selvityksen kirjoitti:

Tuosta kasiin räjähtävästä inflatiosta. Uskot siis edelleen että työttömyys tulee pysymään 2008 lopun lukemissa. Muuten tuo ei ole mahdollista.

Inflaation ja työttymyyden välillä on normaaliaikoina ainakin jossain määrin negatiivinen korrelaatio. Totta. Totta todella. Mutta nyt ei ole normaalitilanne eikä ihan pian jatkossakaan. Vaikea korostaa liikaa sitä, että tasapainotila on menetetty toistaiseksi. Todella huonoina aikoina voi esiintyä positiivinen korrelaatio työttömyyden ja inflaation kanssa. Esimerkkejä? 1930-luvun USA, Weimarin tasavalta, 1970-luvun öljykriisit Suomessakin, Italia, Zimbabwe...jne. Ei ne sulje toisiaan pois. Ja niiden kombinaatio se vasta v-mäinen onkin. Real pain.

Haans. kirjoitti:

tiedä, kummasta päästä se pasuuna törähti.

Mutta huomaa!

1) Hintainflaatio oli ja meni. Se syntyi velkarahan paisuttamana, mutta viimeaikaiset ennennäkemättömät osingon ja optiot on jotenkin maksatettava. Hinnannostoin se tehtiin ja siksi (hinta-) inflaatio jo kävi EU-alueellakin peräti 4,5 %ssa. Nyt poppikone (se o-yle) väitti, että eu-alueen infl on enää 1,5 %. Miksi?

2) Siksi, että on käynnistynyt deflaatiokierre. Ylivelkaantuminen paitsi nostanut hintatason epärealistiseksi myös muut kustannukset. Kun ylivelkaantuminen pakottaa vähentämään aktiviteettia, ylivelkaantumista lisää, käynnistyy deflaatio, hintojen lasku.

3) Setelipainot käyntiin. Mutta nyt ei edes ensisijainen tavoite oli deflaation torjuminen, vaan kaatuneiden pankkien keinotekoinen pystyssä pitäminen. Sinne rahat uppoavat. Ja deflaatio, se jyrää.

4) Vain monopolit ja KARTELLIT voivat tässä tilanteessa nostaa hintoja: Alko ja Forttum ovat siitä oivallisia esimerkkejä.

Lue lisää

Älä aliarvioi kykyä luoda uutta rahaa. Se on käytössä aivan huikealla tasolla. Tsekkaa M3 rahamäärän kehitys maailmassa viime vuosina ja M1 rahamäärän kehitys aivan viime aikoina. Sitä kanavoituu rutkasti muuallekin kuin omaisuuserien (assets) arvojen ylläpitoon. By the way, virallisessa inflaatio/deflaatiolaskennassa ei edes huomioida omaisuuseriä. Asumiskulutkin ovat mukana inflaatiokorissa vuokrakulujen muodossa. Noh, Itävaltalaisten mielestä myös omaisuuserien hintakehitys tulisi huomioida inflaation laskennassa. Näin tehden vime vuosina on ollut aivan huikea inflaatio asuntojen hintojen nousun, osakkeiden nousun jne. takia. Virallinen inflaatiodata viime vuosilta on kuitenkin maltillista. Noh, Itävaltalaisittain ajatellen nyt on päällä huikea deflaatio omaisuuskuplien puhjetessa ... mutta virallinen inflaatiodata ei tätä näytä. Omaisuuserien ja inflaatioseurannassa huomioitavien hintojen välillä on kokonaisvaltainen ero...joka on siten ehkä perusteltukin, että omaisuuserien arvonkehitys ja yleinen perusinflaatio voivat kulkea hyvinkin omia polkujaan. Toki niillä on omat keskinäiset korrelaationsa, mutta uskon, että nyt omaisuuserien deflaatio on niin huikeaa kuten kai sinäkin, että siinä sivussa luodaan niin paljon rahaa, että se kääntää yleisen inflaation nousuun. You wait and see. Bernankehän on sanonut julkisesti, että tarvittaessa rahaa voidaan tiputtaa vaikka helikoptereista. Vitsi, jossa totuuden siemen.

a) afrikkalainen hyperinflaatio

b) deflaatio

Setelipainojen tarkoitus ei nyt ole varmaan tavoitella afrikkalaista (eteläamerikkalaista) inflaatiota.

Ja kun "assettien" arvo vain laskee, niin SÄHKÖN HINTA nousee. Ja autokatsastksen. Ja viinan. Mutta tosiaan, vapaaehtoisluontoisten assettien arvo, se laskee. Ehkä autojen (uusien) hinnoista myös pitää epäpyhä liitto, verottajan ja autobisneksen kartelli nousujohteisen huolen.

Ekonomisti 2 kirjoitti:

Inflaation ja työttymyyden välillä on normaaliaikoina ainakin jossain määrin negatiivinen korrelaatio. Totta. Totta todella. Mutta nyt ei ole normaalitilanne eikä ihan pian jatkossakaan. Vaikea korostaa liikaa sitä, että tasapainotila on menetetty toistaiseksi. Todella huonoina aikoina voi esiintyä positiivinen korrelaatio työttömyyden ja inflaation kanssa. Esimerkkejä? 1930-luvun USA, Weimarin tasavalta, 1970-luvun öljykriisit Suomessakin, Italia, Zimbabwe...jne. Ei ne sulje toisiaan pois. Ja niiden kombinaatio se vasta v-mäinen onkin. Real pain.

Lue lisää

se on sitä afrikkalaista inflaatiota.

Näin kävi suomessakin. Kun yrityksen osingot ja optiot on pistettävä maksuun ja samaan aikaan kuluttajien ostovoima katoaa, syntyy afrikkalainen inflaatio. Sellainen meillä oli juuri, se 4,5 %. Nyt yritysten pitäisi nostaa hintoja edelleen, pysyäkseen voitolla. Toimia kuten FORTTUM.