Kukas TÄÄ Prince nyt sitten on?

80-luvun popmusiikin johtajia tyyppejä, esimerkiksi Sign of the times, Parade ja Purple rain -levyt ovat rautaa! Klassikoita todellakin.

80-90 kirjoitti:

80-luvun popmusiikin johtajia tyyppejä, esimerkiksi Sign of the times, Parade ja Purple rain -levyt ovat rautaa! Klassikoita todellakin.

myös kolme viimeisintä levyä Musicology, 3121 ja Planet Earth ovat pirteintä poppia vuosikausiin. Prince on yhä mustan musiikin ruhtinas.

- mutta kirjoitti:

myös kolme viimeisintä levyä Musicology, 3121 ja Planet Earth ovat pirteintä poppia vuosikausiin. Prince on yhä mustan musiikin ruhtinas.

Olen kuullut 2 noista levyist, ihan hyviä ne olivat, paras oli 3121 (yhtä hyvä kuin Stevien edellinen)! Musicologyllä oli pari kovaa kappaletta, mutta myös huonoja kappaleita. Planet Earth -levyä en ole kuullut.

Tänä päivänä ei tehdä hyvää populaarimusiikkia...

vaan valkoista kirjoitti:

Olen kuullut 2 noista levyist, ihan hyviä ne olivat, paras oli 3121 (yhtä hyvä kuin Stevien edellinen)! Musicologyllä oli pari kovaa kappaletta, mutta myös huonoja kappaleita. Planet Earth -levyä en ole kuullut.

Tänä päivänä ei tehdä hyvää populaarimusiikkia...

Lue lisää

kyllähän pop tosiaan enempi valkoisten heiniä ainakin nykyään on. Kuitenkin kaikki afroamerikkalainen populaarimusiikki pohjaa alunperin Yhdysvaltain mustaan juurimusiikkiin. Ja vaikka valkoinen pop ja rock etenivät siitä myöhemmin aika kauas, oli juuri Prince yksi niistä 1980-luvun artisteista jotka alkoivat tehdä vaihtokauppaa valkoisen popin kanssa ja loivat nyttemmin r&b:nä tunnetun popsoulin.

- mutta kirjoitti:

kyllähän pop tosiaan enempi valkoisten heiniä ainakin nykyään on. Kuitenkin kaikki afroamerikkalainen populaarimusiikki pohjaa alunperin Yhdysvaltain mustaan juurimusiikkiin. Ja vaikka valkoinen pop ja rock etenivät siitä myöhemmin aika kauas, oli juuri Prince yksi niistä 1980-luvun artisteista jotka alkoivat tehdä vaihtokauppaa valkoisen popin kanssa ja loivat nyttemmin r&b:nä tunnetun popsoulin.

Lue lisää

mutta ne vanhat meriitit eivät kyllä tee uusista levyistä pirteintä poppia vuosikausiin. Mutta aina kai ns. fanityypit pitävät jotakin albumia, (joka yleisesti on roskaksi laskettavaa), artistin nimen vuoksi laadukkaana ja siksi, että on fani. Tuttu ilmiö.

Olet ihan oikeassa kirjoitti:

mutta ne vanhat meriitit eivät kyllä tee uusista levyistä pirteintä poppia vuosikausiin. Mutta aina kai ns. fanityypit pitävät jotakin albumia, (joka yleisesti on roskaksi laskettavaa), artistin nimen vuoksi laadukkaana ja siksi, että on fani. Tuttu ilmiö.

Lue lisää

sisältö tekee. Eihän nämä kolme Princen viimeisintä sille tasolle nouse kuin mainitsemasi 1980-luvun huiput, mutta mikäpä nousisi? Ja ovat ne parempia kuin vaikkapa 1980-luvulla ilmestynyt Batman tai kutakuinkin kaikkien muiden soul/funk/hiphop/r&b-artistien 2000-luvulla julkaisemat levyt. OutKastin Speakerboxxx/The Love Belowe -tuplan ilmestyessä joku kriitikko suositteli Princelle mallin ottamista OutKastin pojilta, mutta ei varmaan suosittele enää. Mies on yhä mustan musiikin ruhtinas eikä kruununperijää ole vieläkään näkyvissä.

- mutta kirjoitti:

sisältö tekee. Eihän nämä kolme Princen viimeisintä sille tasolle nouse kuin mainitsemasi 1980-luvun huiput, mutta mikäpä nousisi? Ja ovat ne parempia kuin vaikkapa 1980-luvulla ilmestynyt Batman tai kutakuinkin kaikkien muiden soul/funk/hiphop/r&b-artistien 2000-luvulla julkaisemat levyt. OutKastin Speakerboxxx/The Love Belowe -tuplan ilmestyessä joku kriitikko suositteli Princelle mallin ottamista OutKastin pojilta, mutta ei varmaan suosittele enää. Mies on yhä mustan musiikin ruhtinas eikä kruununperijää ole vieläkään näkyvissä.

Lue lisää

Planet Earth sai erittäin lyttääviä arvioita sieltä täältä, eikä se sen parempi ole kuin kaksi tähteä. Musicology ihastuttaa muutamalla kappaleella, mutta siihen se jää: MUUTAMAAN kipaleesen, joista paras on nimiraita. 3121 sen sijaan on näistä aika tasainen laatuna, ja sisältää yllättävän stydiä kamaa (ei kyl parempaa kuin Musicology, mutta määränä enemmän hyvää).

Outkastin tuplalevy oli lähes täydellinen, melkein yhtä hyvä albumi kuin Princen SOTT. Aika näyttää, onko se yhtä hyvä. Mut joka tapauksessa OK:n ilmaisu on tuoretta, ajan hengessä tehtyä, innovatiivistakin, Prince teki itse kaikkea tätä 80-luvulla, mutta ei enää. Sulta puuttuu suhteellisuuskäsitteet, kun väität että Princen nykyinen itseään toistava juttu olis parempaa kuin tuore bändi parhaalla kaudellaan(luultavasti, mistä sitä tietää vaikka niiden paras kausi vasta olisi edessä)

Fanit fanit...

En äkkää, sorgen kirjoitti:

Planet Earth sai erittäin lyttääviä arvioita sieltä täältä, eikä se sen parempi ole kuin kaksi tähteä. Musicology ihastuttaa muutamalla kappaleella, mutta siihen se jää: MUUTAMAAN kipaleesen, joista paras on nimiraita. 3121 sen sijaan on näistä aika tasainen laatuna, ja sisältää yllättävän stydiä kamaa (ei kyl parempaa kuin Musicology, mutta määränä enemmän hyvää).

Outkastin tuplalevy oli lähes täydellinen, melkein yhtä hyvä albumi kuin Princen SOTT. Aika näyttää, onko se yhtä hyvä. Mut joka tapauksessa OK:n ilmaisu on tuoretta, ajan hengessä tehtyä, innovatiivistakin, Prince teki itse kaikkea tätä 80-luvulla, mutta ei enää. Sulta puuttuu suhteellisuuskäsitteet, kun väität että Princen nykyinen itseään toistava juttu olis parempaa kuin tuore bändi parhaalla kaudellaan(luultavasti, mistä sitä tietää vaikka niiden paras kausi vasta olisi edessä)

Fanit fanit...

Lue lisää

niin kuin sinäkin sanoit, Outkastin tupla oli kyllä mahtava levy. ValitettaVASTI SEN JÄLKEEN ILMESTYNYT levy, jonka nimenkin olen jo ehtinyt unohtaa, olikohan se Idlewild, ei ollut kummoinenkaan tekele. 3121 oli tosiaan vuoden 2006 paras levy, mutta Planet earth ja varsinkin Musicology ovat vielä parempia. On kyllä totta, että niillä ei varsinaisesti ole enää mitään uutta, Princensä kuunnelleet tuntevat jo herrAN metkut. Mutta hyviähän ne kuitenkin ovat.

- mutta kirjoitti:

niin kuin sinäkin sanoit, Outkastin tupla oli kyllä mahtava levy. ValitettaVASTI SEN JÄLKEEN ILMESTYNYT levy, jonka nimenkin olen jo ehtinyt unohtaa, olikohan se Idlewild, ei ollut kummoinenkaan tekele. 3121 oli tosiaan vuoden 2006 paras levy, mutta Planet earth ja varsinkin Musicology ovat vielä parempia. On kyllä totta, että niillä ei varsinaisesti ole enää mitään uutta, Princensä kuunnelleet tuntevat jo herrAN metkut. Mutta hyviähän ne kuitenkin ovat.

Lue lisää

Aika hassua väittää Planet Earthia paremmaksi kuin 3121, sehän on aika täyteraitakamaa ja PRINCE ei edes tunnu yrittävän sillä tehdä hyvää musaa.

häh, outoa kirjoitti:

Aika hassua väittää Planet Earthia paremmaksi kuin 3121, sehän on aika täyteraitakamaa ja PRINCE ei edes tunnu yrittävän sillä tehdä hyvää musaa.

Prince oli parhaimmillaan tavallaan jo tokalla levyllään ("Prince", ja viimeistään albumilla "Dirty Mind") ja kultakautta jatkoi ehkäpä vuoteen 1988 saakka.
Näiden vuosien mentyä on irronnut muutama loistava kappale, muttei ainuttakaan kauttaaltaan laadukasta levykokonaisuutta.

- mutta kirjoitti:

kyllähän pop tosiaan enempi valkoisten heiniä ainakin nykyään on. Kuitenkin kaikki afroamerikkalainen populaarimusiikki pohjaa alunperin Yhdysvaltain mustaan juurimusiikkiin. Ja vaikka valkoinen pop ja rock etenivät siitä myöhemmin aika kauas, oli juuri Prince yksi niistä 1980-luvun artisteista jotka alkoivat tehdä vaihtokauppaa valkoisen popin kanssa ja loivat nyttemmin r&b:nä tunnetun popsoulin.

Lue lisää

ja se on aika kova juttu, kun Miles itse on modernin musiikin historian suurimpia tapauksia. Prince tekikin hienoja levyjä ja lunasti Davisin odotukset aina 90-luvun alkuun saakka, kunnes kehno kausi alkoi...

En tosin ymmärrä, mikseivät esim. Motownin jopa 60-luvun artistit (myöhemmistä puhumattakaan), Stevie Wonder ja muut 70-luvun soularit olisi sitä r&b:tä, minkä aloittajaksi näet Princen. Prince vei mustaa popmusiikkia eteenpäin, mutta eikö r&b kuitenkin ollut jo aiemmin keksitty?

mustan musiikin tulevaisuutena kirjoitti:

ja se on aika kova juttu, kun Miles itse on modernin musiikin historian suurimpia tapauksia. Prince tekikin hienoja levyjä ja lunasti Davisin odotukset aina 90-luvun alkuun saakka, kunnes kehno kausi alkoi...

En tosin ymmärrä, mikseivät esim. Motownin jopa 60-luvun artistit (myöhemmistä puhumattakaan), Stevie Wonder ja muut 70-luvun soularit olisi sitä r&b:tä, minkä aloittajaksi näet Princen. Prince vei mustaa popmusiikkia eteenpäin, mutta eikö r&b kuitenkin ollut jo aiemmin keksitty?

Lue lisää

Jos tarkoitetaan vanhaa rhythm'n'bluesia, niin sitähän edusti jo Dinah Washington; kyseessä on siis laulupainotteinen melodinen tanssimusiikki. Sitähän ovat tehneet myös Prince, Michael Jackson ja Whitney Houston, joiden voisi katsoa aloittaneen tämän nykymuotoisen r&b-nytkyttelyn. Stevie Wonderin katson edustavan puhtaammin soulia. Mutta onhan näitä Yhdysvaltain mustan musiikin alalajeja turha karsinoida kovin tiukasti, soul/funk/hiphop/rap ovat samaa osastoa. Jazz ja blues ehkä erottuvat selkeämmin omiksi lajeikseen, samoin rock ja pop. Mutta moni menee monien aitojen yli että viuhuu, ja hyvä niin. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka rajaa mieltymyksensä et "mä kuuntelen vaan industrialia".

on loppuva kultakautensa kirjoitti:

Prince oli parhaimmillaan tavallaan jo tokalla levyllään ("Prince", ja viimeistään albumilla "Dirty Mind") ja kultakautta jatkoi ehkäpä vuoteen 1988 saakka.
Näiden vuosien mentyä on irronnut muutama loistava kappale, muttei ainuttakaan kauttaaltaan laadukasta levykokonaisuutta.

Lue lisää

ihmeen moni yrittää

häh, outoa kirjoitti:

Aika hassua väittää Planet Earthia paremmaksi kuin 3121, sehän on aika täyteraitakamaa ja PRINCE ei edes tunnu yrittävän sillä tehdä hyvää musaa.

ei minusta ole paljonkaan heikompi kuin Musicology, ja se on jopa hieman parempi kuin 3121. En ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi juuri 3121 on ollut Princen "paluun" (eihän se missään poissa ollut, paitsi listojen kärkisijoilta) jälkeisistä levyistä se kehutuin. Onhan se miehen ensimmäinen listaykkönen sitten Batmanin joo, mutta Batmankin oli minusta aika rutiininomainen levy Princeltä. Ei sekään toki huono ollut, Michael Jackson antaisi varmaan loputkin nenänrippeensä jos saisi vielä jotain senkin tasoista aikaan ;)

Daddy Pop kirjoitti:

ei minusta ole paljonkaan heikompi kuin Musicology, ja se on jopa hieman parempi kuin 3121. En ole koskaan oikein ymmärtänyt miksi juuri 3121 on ollut Princen "paluun" (eihän se missään poissa ollut, paitsi listojen kärkisijoilta) jälkeisistä levyistä se kehutuin. Onhan se miehen ensimmäinen listaykkönen sitten Batmanin joo, mutta Batmankin oli minusta aika rutiininomainen levy Princeltä. Ei sekään toki huono ollut, Michael Jackson antaisi varmaan loputkin nenänrippeensä jos saisi vielä jotain senkin tasoista aikaan ;)

Lue lisää

" Ei sekään toki huono ollut, Michael Jackson antaisi varmaan loputkin nenänrippeensä jos saisi vielä jotain senkin tasoista aikaan ;) "

Mitkä ihmeen nenänrippeet? Tilaat varmaan seiskaa kotiin, jotta saisit laadukkaita uutiskirjoituksia tietoosi (vinkiksi, löydät niitä myös Iltalehdestä ja -sanomista;).

Invincible on epäilemättä parempi levy kuin Batman tai Planet Earth, Musicology on ehkä parempi hyvin vähäisessä määrin ja 3121 on ainut joka selvästi voittaa edes Vincen.

Daddy Pop kirjoitti:

Jos tarkoitetaan vanhaa rhythm'n'bluesia, niin sitähän edusti jo Dinah Washington; kyseessä on siis laulupainotteinen melodinen tanssimusiikki. Sitähän ovat tehneet myös Prince, Michael Jackson ja Whitney Houston, joiden voisi katsoa aloittaneen tämän nykymuotoisen r&b-nytkyttelyn. Stevie Wonderin katson edustavan puhtaammin soulia. Mutta onhan näitä Yhdysvaltain mustan musiikin alalajeja turha karsinoida kovin tiukasti, soul/funk/hiphop/rap ovat samaa osastoa. Jazz ja blues ehkä erottuvat selkeämmin omiksi lajeikseen, samoin rock ja pop. Mutta moni menee monien aitojen yli että viuhuu, ja hyvä niin. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka rajaa mieltymyksensä et "mä kuuntelen vaan industrialia".

Lue lisää

SONGS IN THE KEY OF... -tuplan kappaleet ovat mielestäni yhtä r&b:tä kuin Michaelin, Princen tai muiden 1980-luvun tähtien musiikki, mutta makuasia, kuten sanoit. TOSIN niistä subj.asioista tuleekin kiistellä, sillä faktoista ei voi :I

- mutta kirjoitti:

sisältö tekee. Eihän nämä kolme Princen viimeisintä sille tasolle nouse kuin mainitsemasi 1980-luvun huiput, mutta mikäpä nousisi? Ja ovat ne parempia kuin vaikkapa 1980-luvulla ilmestynyt Batman tai kutakuinkin kaikkien muiden soul/funk/hiphop/r&b-artistien 2000-luvulla julkaisemat levyt. OutKastin Speakerboxxx/The Love Belowe -tuplan ilmestyessä joku kriitikko suositteli Princelle mallin ottamista OutKastin pojilta, mutta ei varmaan suosittele enää. Mies on yhä mustan musiikin ruhtinas eikä kruununperijää ole vieläkään näkyvissä.

Lue lisää

2000-luvun R&B-musiikki nojaa hyvin pitkälle Stevie Wonderin, Princen, Michael Jacksonin ja kauaskantoisemmin J. Brownin ja Ray Charlesin musiikkikappaleisiin. Outkastin pojat ovat Princen faneja ja he jatkavat eteenpäin kehittäen samaa mustan musiikin suuntausta. Hey Ya! on uusi Kiss ja Speakerboxxx/The Love Belowe uusi Sign of the Times.

Ihmetyttää kuitenkin, miten jotkut Princen fanit pitävät uusia miehen levyjä joinakin merkkiteoksina. Minun mielestä ei ole mitään kysymystä siitä, kumpi 2000-luvulla on ollut parempi ja enemmän aikansa klassikko. Outkastin pojat ovat nyt kehityksen kärjessä, Prince kaukana siitä. 80-luvulla Prince teki viisi merkittävää levyä, mutta uudet levyt eivät minusta tarvitse edes hirveitä erittelyjä: Musicology, 3121 ja Planet Earth ovat samaa kamaa pienillä eroilla, 80-luvun tuttua Princeä ja kaivattu comeback vetävään popmusiikkiin, mutteivät enempää.

Aika näyttää, kuinka iso soul-nimi Outkastista vielä tulee.

kelvoton kokonaisuus kirjoitti:

" Ei sekään toki huono ollut, Michael Jackson antaisi varmaan loputkin nenänrippeensä jos saisi vielä jotain senkin tasoista aikaan ;) "

Mitkä ihmeen nenänrippeet? Tilaat varmaan seiskaa kotiin, jotta saisit laadukkaita uutiskirjoituksia tietoosi (vinkiksi, löydät niitä myös Iltalehdestä ja -sanomista;).

Invincible on epäilemättä parempi levy kuin Batman tai Planet Earth, Musicology on ehkä parempi hyvin vähäisessä määrin ja 3121 on ainut joka selvästi voittaa edes Vincen.

Lue lisää

verrattuna siihen mihin Prince parhaimmillaan kykenee, niin kovin varman päälle pelaava ja laskelmoidun kaupallinen - tässä suhteessa se muistuttaa mielestäni 3121-levyä. Muuten olen sitä mieltä että Prince on 1980-luvun supertähdistä ainoa joka edelleen tekee kiinnostavaa musiikkia. Michael Jackson ei ole julkaissut mitään mieleen jäävää ainakaan kymmeneen vuoteen, Madonna on jo 15 vuotta ratsastanut jollain muulla kuin musiikilla ja Bruce Springsteenistä ei jaksa edes puhua enää.

- mutta kirjoitti:

verrattuna siihen mihin Prince parhaimmillaan kykenee, niin kovin varman päälle pelaava ja laskelmoidun kaupallinen - tässä suhteessa se muistuttaa mielestäni 3121-levyä. Muuten olen sitä mieltä että Prince on 1980-luvun supertähdistä ainoa joka edelleen tekee kiinnostavaa musiikkia. Michael Jackson ei ole julkaissut mitään mieleen jäävää ainakaan kymmeneen vuoteen, Madonna on jo 15 vuotta ratsastanut jollain muulla kuin musiikilla ja Bruce Springsteenistä ei jaksa edes puhua enää.

Lue lisää

ei Princenkään uudet levyt ole kiinnostavia. Todellakaan. Outkast on tänä päivänä kova, samoin Radiohead ja System of a Down.

oikeassa, mutta . . . kirjoitti:

ei Princenkään uudet levyt ole kiinnostavia. Todellakaan. Outkast on tänä päivänä kova, samoin Radiohead ja System of a Down.

Radiohead on kieltämättä myös kova. Voi hyvinkin olla, että Princeä ja Radioheadia kuunnellaan sadan vuoden päästäkin, kun kukaan ei enää muista keitä olivat Elvis ja Beatles ;)

Outkastin alkupään tuotanto oli hyvää, ja Speakerbox/the Love Below oli mahtava levy, mutta sen jälkeen ei ole tullut kuin Idlewild, joka oli ainakin minulle pieni pettymys. System of a downista en sano mitään, kun en ole kuullut kuin nimen.

kelvoton kokonaisuus kirjoitti:

" Ei sekään toki huono ollut, Michael Jackson antaisi varmaan loputkin nenänrippeensä jos saisi vielä jotain senkin tasoista aikaan ;) "

Mitkä ihmeen nenänrippeet? Tilaat varmaan seiskaa kotiin, jotta saisit laadukkaita uutiskirjoituksia tietoosi (vinkiksi, löydät niitä myös Iltalehdestä ja -sanomista;).

Invincible on epäilemättä parempi levy kuin Batman tai Planet Earth, Musicology on ehkä parempi hyvin vähäisessä määrin ja 3121 on ainut joka selvästi voittaa edes Vincen.

Lue lisää

merkitsi Princen paluuta supertähtien joukkooon, ja kaksi seuraavaa levyä osoittivat että kyse ei ollut mistään onnenkantamoisesta vaan pysyvästä paluusta sinne minne Prince kuuluu, eli aikamme artistien terävimpään kärkeen. Taiteellisessa mielessä Prince oli kyllä tehnyt paluun jo aikaisemmin: vähälle huomiolle jäänyt The Rainbow Children oli selkeä osoitus siitä, että mies ei ole kadottanut luovuuttaan mihinkään. Suurelle yleisölle se vain oli liian jatsia.