Tiedä tai arvaa: mitä erilaisia mittareita, ja montako niitä, löytyy uuden Ponsse Gazellen kojelaudasta?
Oikein tietäneelle tai arvanneelle raikuvat aplodit!!!
Oikein tietäneelle tai arvanneelle raikuvat aplodit!!!
Visailu
arvuuttaja
121123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olisivatkohan korvanneet erilliset mittarit jonkinlaisella monitoiminäytöllä (sellaisella kannettavan tietokoneen litteää näyttöpaneelia muistuttavalla)? Kaikki oleelliset lukemat samassa kuvaruudussa?
http://www.ponsse.fi/pdf/2004Mallisto_Opti.pdf
Semmosta.
Löytää se näköjään sokeakin kana joskus jyvän!
Taitaa olla niin, ettei enää sovi puhua kojetaulusta tai kojelaudasta, vaan (metsä)traktorissakin on KÄYTTÖLIITTYMÄ (User Interface, Man-Machine Interface tai sinne päin).
Näyttää tuo ajokeittiön sisustus sellaiselta, ettei ole oikein asiaa puikkoihin (ja QWERTY-näppikselle!) paksuissa koirannahkarukkasissa. Jos meinaa ryhtyä suoraan aamulla hommiin 30–40 asteen pakkasilla, on jonkun Webaston tai Eberin oltava pöhisemässä lämmintä hyttään yön yli – tai vekotinta on laulatettava useammassa vuorossa, kellon ympäri).
Kyllä niissä ruukaa wepastot olla, muuten ei onnistu, kun kone on seisonut vaikka viikonlopun yli paukkupakkasissa. Ei tarvitse käydä koko yötä, puolikin tuntia riittää ja voi ajastaa kellolla.
Mitäpä tuohon enää lisäisi. Kysyn vaikka, että mistäpä siinä löytyy ohjauspyörä?
:o)
Noilla vehkeillä kai ei ajella maanteillä? Kuvittelisin, että ohjaus tapahtuu ohjaussauvojen ("joystickien") avulla eikä ohjauspyörää siis ole lainkaan. Ohjaus kai on täyshydraulinen runko-ohjaus, jota ei millään mekaanisella ohjauksella edes pysty ohittamaan "tehostuksen" mahdollisesti pettäessä (vai sanottaisiinko niin, ettei yhdenkään kuskin "Armstrong-tehostimessa" olisi tarpeeksi papua ohjailuun vaikka tuollainen yhteys – mekaaninen tai hydraulinen – rakennettaisiinkin).
Kuorma-autoistakin on tietääkseni olemassa joystick-ohjattavia kokeiluversioita, mutta niitä on tuskin vielä hyväksytty maantieliikenteeseen missään maassa. Ratti on ja siitä on suora mekaaninen yhteys ohjausvaihteen kautta etupyöriin. Pirun tiukasti on vaan väännettävä moottorin ollessa pysähdyksissä!
Olet osittain oikeassa. Ohjaus on tosiaan täyshydraulinen runko-ohjaus, ja sitä ei millään mekaanisella ohjauksella edes pysty ohittamaan.
>Noilla vehkeillä kai ei ajella maanteillä?
>Kuvittelisin, että ohjaus tapahtuu ohjaussauvojen
>("joystickien") avulla eikä ohjauspyörää siis ole
>lainkaan.
Tässäpä se juuri on! Konetta tosiaan ohjataan enimmäkseen oikeassa käsinojassa olevalla portaattomalla "keinuvipuohjauksella" (ei näy kuvassa).
Kun koneella kuitenkin joskus joudutaan ajamaan maantiellä ja jossakin (=Ruotsissa?) vaaditaan että pitää olla ohjauspyörä, niin sellainenkin sitten löytyy!
Kun tuo edellä mainittu esite on kerta ladattu, niin mainittakoon että se ohjauspyörä kyllä näkyy kuvassa...
http://www.ponsse.fi/pdf/2004Mallisto_Opti.pdf
Arvataanko vielä?...
Sittenhän tuon vasemmassa käsinojassa olevan "antiikkipuhelimen numerolevyä" muistuttavan kolopyörän lienee pakko olla "ohjauspyörä". Epäilin sitä heti ensi alkuun, mutta torjuin ajatuksen typeränoloisena.
Aika metkaa!
:•)
>Sittenhän tuon vasemmassa käsinojassa olevan
>"antiikkipuhelimen numerolevyä" muistuttavan
>kolopyörän lienee pakko olla "ohjauspyörä".
Oikein! Se on kuin onkin Ponssen ohjauspyörä!
:o)
Se ei tosin paljon käytössä kulu: kun oppii ohjaamaan sillä keinuvivulla, ei enää viitsi ohjauspyörään juuri koskea, ei ainakaan maastossa.
> Pirun tiukasti on vaan väännettävä moottorin
> ollessa pysähdyksissä!
Useimmille lienee tuttua, että ohjaustehostimesta on vain haittaa silloin kun moottori ei käy. Tehostettu ohjaus vaatii silloin lihasvoimaa tuntuvasti enemmän kuin ilman tehostinta tarvittaisiin.
Olin joskus 1960/70-lukujen vaihteen tienoilla hinattavan 10-pyöräisen kuorma-auton ratin takana (pelkkä Scania 75 -nuppi, arvaisinko painoksi 8 tonnia?). Hinaavana autona oli henkilöauto, Austin Cambridge Diesel (vaivaiset 40 hv, painoa tonni ja rapiat). Viitisen kilometriä oli hinausmatkaa. Jarruja piti käyttää säästeliäästi, koska jokainen painallus vei ilmanpainetta säiliöstä ja jossain vaiheessa paineen laskiessa jarrut olisivat vetäneet automaattisesti jumiin! Vähän ennen päätepistettä oli tiukka 90° käännös kadun liittymästä oikeaan. Hinaaja ei tullut ajatelleeksi hinattavan auton ohjauksen raskautta ja veti nopeammin kuin ehdin punoa rattia perässä. Oli pakko jarruttaa niin tiukasti, että hinausköysi katkesi! Vaan perillepä päästiin lopulta...
Virkavaltaa ei ollut onneksi näkemässä moista hinausta; se oli ilmiselvästi paragraafien vastaista hommaa.
Jokohan lienee Einarilla enemmän elektroniikkainssejä hommissa kuin mutteripuolen koulutuksen saaneita?
Tuollaista traktoraattoria voi kutsua jo hyvällä syyllä mekatroniseksi laitteeksi – tai auktoriteetti Hatti Jahusen terminologiaa käyttääkseni "megatrooniseksi" :•)
Minun nuoruudessani putkiradioita oli vielä viljalti käytössä ja transistoriradioita arvosteltiin sen mukaan, oliko laitteessa 20 vai peräti 25 transistoria. Nyt on Ponssessa älyä enemmän kuin Valtion Tietokonekeskuksessa jokunen vuosikymmen sitten.
>Nyt on Ponssessa älyä enemmän kuin Valtion
>Tietokonekeskuksessa jokunen vuosikymmen sitten.
Enemmän niissä on tietotekniikkaa kuin Houstonin kuulentokeskuksessa aikoinaan.
Mikroviestissä aikoinaan ollut artikkeli kertoo asiasta jotakin. Tosin siinä oleva tieto on jo hyvinkin vanhentunutta:
http://www.mikroviesti.net/vanhat/mikro399/pollit.pdf