ikävä todella entisiä 20 vuoden takaisia työkavereita ja yleensä sitä työyhteisöä.
Silloin töihin oli jopa mukava mennä kun tiesi että sai mennä sellaiseen joukkoon johon pystyi luottamaan ettei heti tullut puukkoja selkään kun käänsi askeleensa kohti kotia työpäivän päätyttyä.
Siellä ei ollut joukkokiusaamista eikä hirnurmista selän takana.
Se on valitettavaa että tänä päivänä työpaikoilla
on negatiivisessa mielessä toisin.
Silloin töihin oli jopa mukava mennä kun tiesi että sai mennä sellaiseen joukkoon johon pystyi luottamaan ettei heti tullut puukkoja selkään kun käänsi askeleensa kohti kotia työpäivän päätyttyä.
Siellä ei ollut joukkokiusaamista eikä hirnurmista selän takana.
Se on valitettavaa että tänä päivänä työpaikoilla
on negatiivisessa mielessä toisin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
yhteenkään ihmiseen:
http://www.youtube.com/watch?v=j0xz_2Ov_As
lähdit niin hyvästä työyhteisöstä, vai selvisikö heidän arvonsa, 3.n K.n kautta, 20 vuoden jälkeen?
Varmasti paljon on muuttunut, mutta ihan fiksuja ollaan ja eikö sitä saa mitä tilaa, yleensä.
Mielestäni ole vähän väärillä jäljillä.
Todellakaan ei kaikki työpaikkiusatut ansaitse sitä kohtaloaan.
Olemme vaan kukin erilaisia ja joku asia ei miellytä toista. Se on ihan kuin koulussa ne tietyt koulukiusaajat.
Itse olen vaihtanut työpaikkaa sattuneista syistä ja siinäkään ei ole mitään ihmeellistä.
Onhan se kamalaa että jumittuu loppuiäkseen samaan paikkaan, huh.
kiusaamisesta, se onkin oma juttunsa.
Tiedän kyllä miltä kiusaaminen aikuisena tuntuu, ei tosin työssä, eikä missään muuallakaan,vaan perheessä johon avioiduin, suku hyväksyi, mutta miehen sisko ei ja siinä sitä sitten kärvistelin yli 30-v., eikä kenellekään voinut kertoa. Arvatkaa vaan auttoiko mies, no ei tietenkään, heistä oli mukava pilailla kustannuksellani joka käänteessä,kertoa kuinka huono olin ja vertailla ym.
Tämä ei ole nynnyilyä, sillä tilanne oli todella kimurantti, kerron kun olen sieltä poissa.
Nyt on kevyempi kuorma minullakin.
SIIS kyllä kiusaamista löytyy joka puolelta.
työyhteisöstä vaan työpaikka lopetettiin.
NO, ei todellakaan ole jäänyt hyvät muistot kaikista sen jälkeisistä ajoista.
Sosiaali ja terveysalalla ovat fiksuimmat ja empaattisimmat ihmiset.
Koulumaailmassa ihmiset ovat "kovia" vaikka luulis että liikemaailmassa kovuuutta enemmän mutta todellakaan ei ole niin.