Iv- kanavan painehäviölaskenta

mutta vastaan että suunnitelmassa oleva viimeisenkin venttiilin virtaama saadaan oikeaksi kun kaikki venttiilit säädetään mittarin avulla ja samalla etsitään koneelta pienin nopeus jolla se toteutuu. Tällöin putkiston koolla ja muodolla ei ole mitään väliä, tehty mikä tehty.

> 1. Kun LTO:lta lähtee toinen putki yläkertaan ja toinen alakertaan, niin haarat eivät ole laskennallisesti riippuvainen toisistaan, vaan kumpikin tarkistellaan omanaan. Onko näin yksinkertaista? Aivan kuten sähkötekniikassa laskettaisiin eri pisteiden oikosulkuvirtoja.

Eihän tämä sama juttu ole, koska oikusulkuja tuskin oletetaan olevan 2 samanaikaisesti. Eli sinä joudut laskemaan painehäviön 1. haaraan asti käyttäen molempien haarojen yhteenlaskettua ilmamäärää.

Homman voi ajatella myös niin, että sinulla on siinä haaran kohdalla X pascalin yli/alipaine (huoneilmaan verrattuna) ja sinun pitää saada painehäviö tuosta haarasta eteenpäin täsmälleen yhtä suureksi kaikilla vaihtoehtoisilla reiteillä, siis

- 1. haaran 1. venttiili
- 1. haaran 2. venttiili
...
- 2. haaran 1. venttiili
- 2. haaran 2. venttiili

Ja tuohan on nimenomaan painehäviölaskennan lopputulos eli kanavakoot ja venttiilien säädöt valitaan niin, että kokonaispainehäviöt ovat identtiset kaikilla vaihtoehtoisilla reiteillä (ulko/jäteilma-aukolta minkä tahansa venttiilin kautta huoneilmaan).

Jos taas säätöjä ei tehdä, verkosto "tasapainottaa itse itsensä" eli ilmavirrat muuttuvat, kunnes painehäviöt ovat tasan ... ja huonekohtaiset ilmamäärät mitä sattuu.

> 2. Mitä merkitystä on jos viimeisen venttiilin painehäviö tulee suuremmaksi kuin 40Pa?

Entä paljonko tulee painehäviötä niille matkan varrella oleville, jos viimeiselle tulee yli 40?

Käytännössä venttiili tuottaa hieman enemmän melua, kun paine-ero on iso. Valmistajan käppyröistä näet, kuinka paljon. Suurimmat ongelmat lienevät makuuhuoneiden tuloilmalaitteissa, erit. jos jokin niistä on lähellä tuloilmakonetta (paine-ero >>40 Pa). Poistoventtiilit kestävät helposti 100 Pa ja ylikin poistopuolella melu voi olla jopa hyödyllistä, peittäessään WC:n "luontoääniä" ;-D

> 3. Suurempi virtausnopeushan näyttää aiheuttavan suuremman painehäviön kuin pieni virtausnopeus. Laitoin itse ontelon sisään 5 metrin matkalle 125-putken 4* 90-mutka (sauna 10l/s, pesuhuone 15l/s, kodinhoitohuone 15l/s, ts. -1,3Pa/m ja 3m/s). Tällä ei liene merkitystä jos vain viimeisille venttiileille saadaan riittävä paine-ero?

Ilmamäärien kannalta ei ole merkitystä, mutta suurilla virtausnopeuksilla / painehäviöillä syntyy kanavavirtausmelua. Jossain WC:ssä melu nyt on ennemminkin etu kuin haitta (peittää "luontoääniä"), mutta tuloilmakanaviin kannattaa mitoittaa alle 1 Pa/m painehäviö.

> Tätä kysyn siksi, että muutamia suunnitelmia selatessa huomasin 125-putkea käytettävän vain kahdelle pisteelle noin 2*10l/s ilmamäärillä.

Luota vain laskelmiisi. Tällaiset "vain 2 venttiiliä per Ø125 mm kanava" haiskahtavat siltä, että kanavakoot on valittu jonkin peukalosäännön/perstuntuman mukaan ts. mitoituslaskentaa ei ole tehty.

Vrt. lämmityspatterien/lattialämmityksen mitoitus jonkin XX W/m² peukalosäännön mukaan, sen sijaan, että laskettaisiin jokaisen huoneen lämpöhäviöt niiden ulkoseinien, yläpohjan, ikkunoiden jne. pinta-alan ja U-arvon perusteella.