huonoista kokemuksista siporex harkoista.
Jonkin verran niitä muuraillut pääasiassa olen rappari jo 30v.Itse kun en ole niitä yksittäisiä kohteita seuraillut miten ajan hammas on niitä kohdellut.Varsinki vesivahinko jutut kiinostaa tai tulipalot.
Jonkin verran niitä muuraillut pääasiassa olen rappari jo 30v.Itse kun en ole niitä yksittäisiä kohteita seuraillut miten ajan hammas on niitä kohdellut.Varsinki vesivahinko jutut kiinostaa tai tulipalot.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Totuus tuli siinä! Sipopellet ei osaa edes suomea kirjoittaa.Siporappari on jo 30v. Pääsee siis jo kapakkaan.Taitaa olla vielä pyromaanikin!
kauppias hermostuu kummasti kun puhutaan tulesta :o)
ammatinvalintaani.Duuni on kumminkin sen verran yksinkertaista ,kun on sitä praktiikkaa sen verran.Se tässä kai on tärkeintä eikä maisterinpaperit .Oliko mitään kokemuksia.
on kapakastaki mutta ei niin paljon ,nyt nilkka kipeenä,eikä muuta tekemistä.
Sipo on herkkä louhinnalle. Olemme 40 vuoden aikana nähneet, että jämerä on täynnä halkeamia.Muissa harkkotaloissa ei juuri lainkaan halkeamia.
mutta,kun ajattelee se perus siporex-harkko menee poikki kolauksesta herkästi tai ainakin herkemmin kuin muut.
eikä olematon voi halkeillakaan. Silti nämä vanhat sipotalot ovat vieläkin täysin asumiskelpoisia ja hyvin haluttuja ostoskohteita.
Homeettomia, koska home ei viihdy sipossa ja rakenne täyttää M1-luokituksen. Niihin on helppo lisätä elintasosiipi tai rakentaa lisäkerroksia.
Nykyisin kevytbetoniharkot muurataan ohutsaumaamalla ja siten, että joka neljäs harkkokerros tehdään valmiiksi uritetulla harkolla tai uritetaan paikalla ja uraan pannaan 2kpl 10mm kutistumateräksiä, kuten ylityspalkkien tukipinnoillekin. Idioottivarma halkeilematon rakenne. Kaiken voi tehdä oikein tai väärin, myös louhinnan.
mutta painavampana kuin puutalo se edellyttää kunnon betonianturaa. Usein alimmainen siporex-harkkokerros on jyhkeämpää tavaraa kuin seuraavat, jotta paine varmasti tasoittuu. Rakennesuunnittelijan hommia...
pitkäaikaisia vaikutuksia ,mille rakennukset altistuvat ja ei louhinta ohjeita varmaankaan
laadita siporex taloja silmällä pitäen.
Mietin tässä onko tämä iso 40cm harkko vähän parempi kestämään tälläistä riskiä vai pitääkö nekin raudoittaa .
onkohan tätä paine ongelmaa omakotitaloissa.Onko kokemusta.Se on tän kyselyn tarkoitus miten talo käyttäytynyt.Ei rakennusohjeet tai rakennesuunittelijoiden ohjeet.Tai tietysti niistä ei ole mitään haittaakaan ole.
maaperästä. Ennen antura valettiin kaivettuun kuoppaan sen kummempia miettimättä, nykyään kuoppaan levitetään ja tärytetään ensin 30-40cm sepeliä ja sen päälle antura - tai suoraan paaluttaen. Miltei aina edellytetään pohjatutkimusta, ennen ei sellaisia paljonkaan tehty. Matalaperusteisessa matalaenergiatalossa tulee ottaa huomioon routiminen, kun rakenteista ei enää karkaa lämpöä suojaamaan roudalta. Olikohan se Latokaski vai joku muu lähiö, kun jonkun grynderin rakennelmat vajosivat 5-10cm ja tämä näkyi elementtipuutalon seinän ja katon liitoksessa irvistävänä viiruna. Näitähän löytyy.
siporex edellyttää joka neljänteen saumaan kutistumateräkset. Vaadi se niiltä virolaispojilta, jotka toteuttavat hankkeesi, äläkä tuumaile turhia. Turha itkeä dynypötköt taskussa tätä myöhemmin. Jotta kosteustasapaino on varmasti saavutettu, ei siporex-talon ulkorappausta suositella tehtäväksi ennenkuin yhden lämmityskauden jälkeen. Tämän jälkeen verkotetussa rappauksessa ei paljon halkeamia esiinny, vaikka lusikan läpi katselisit.
Tällä palstalla on kilpailtu talojen rakentamisen nopeudesta ja yhdistelty surutta puuta ja betonia. Nämä käyttäytyvät kuivuessaan eri tavoin ja rakoja rupeaa syntymään. Nopeuskilpailusta ei ole mitään hyötyä.
tulipalon jäljiltä, puuyläpohjainen kylläkin.
Sama pätee vesivaurioon. Kovayläpohjainen tuulettuu kyllä, muovirakenteet pitää purkaa.
Mikäli dementia ei ole vielä iskenyt, käyhän itse totetamassa ensimmäisten muuraamiesi talojen nykykunto - ja kerro.
sivubisnestä ,mutta varmasti käyn, sen verran tämä vaivaa.Julkisivurappaukset täällä stadissa
on päähomma. Sen takia täällä kyselen kuin olen miettinyt on kyseessä edes lähellekkään yhtä varma ja huoleton rakenne kuin täysi 2 kiven tiiliseinä.Nyt ei tarvitse kenenkään pillastua näitä ei enää rakenneta.
kun tehtiin asfaltointia niin alkoi naapurin sipomies kiertää taloaan kuin "kylähullu". Pelkäs tärinän halkaisevan sokkelin/seinän. Ja kuinkas kävikään, hommaa puidaan vieläkin kuka maksaa ja mitä.
vikoja ilmennyt,kuin tämä ilmeinen herkkyys tärinälle.Erillaiset sisä js ulkopuoliset vesi vahingot kiinostavat.Esim.rännit vuataa seinälle
ja sitten jäätyy ja sulaa.Sokkelin eristys pettänyt.Ja taas tietysti omakohtaisia kokemuksia.
Onko muut kivitalot jotenkin joustavia vai mistä johtuu, etteivät halkeile. Tietysti yksi osa rungosta styroksia tai uretaania mutta onhan kuoret sentään kivirakenteiset muillakin.
Vaikuttaa höpö höpö jutulta ja niitähän täällä piisaa...
tossa ylenpänä kuulosti,itsekkin voin niitä harkkoja käsitelleenä sanoa,että jos molemmista päistä pidät kiinni ja kolautat terävästi voi mennä herkästi rikkiJa nyt,kun aloin muistella aikoinaan oli näitä 60x60 väliseinä laattoja niitä sai tosi varovaisesti käsitellä ,ja joskus
ne oli jo valmiiksi halki ,kun ne toimitettiin työmaille 2m korkeissa torneissa.Kyllähän tässä muisti alkaa palata pätkittäin.Vieläköhän niitä valmistetaan niillä kyllä synty väliseinää ja vessakoppia vähän hätäseen.Ja kyllä ne ihan hyvin
tuntu kestävän sitten valmiina seinänä.
Mun tuttu kaveri tekee kartoituksia naapurustossa ennen louhinnan aloitusta. Se kuvaa ja videoi talojen seinät ja sokkelit.Tulos on tällainen; sipotalot täynnä halkeamia, lecatorpissa jonkun verran ja lammissa ei juuri ollenkaan. Puurunkopuolella kahilla tehdyt kuorimuuraukset samaa tasoa sipon kanssa eli halkeamia pullollaan.
Varmaasti jos vertaa 50 luvun siporex taloa ja 1998 valmistunutta valutaloa on todennäköistä, että siporex talossa enemmän pintahalkeamia. Elämistä kun tapahtuu kaikilla materiaaleilla.
Nykyäänhän suositellaan verkotus kaikkiin rapattaviin taloihin joten pintahalkeilu ei ole enää ongelma missään talossa myöskään valutalossa.
Ja halkeiluhan on ainoastaan kosmeettinen ongelma.
Jos ne seinät halkee räjäytyksessä niin kyseessä
on niin sanottu staattinen halkeema ja se näkyy kyllä molemmilla puolilla seinää.
En usko että pelkkä rappaus lähtisi hakeemaan jos se on kiinni alustassa.Elämistä kyllä tapahtuu, mutta ei kyllä vuoden jälkeen kun talo on kunnolla laskeutunut (kuivunut) jos elämistä tapahtuu siinä määrin että rappaukset halkee se kyllä edellyttää sen irtoamista alustasta ja materiaalit on väärin valittu.
ja halkeilu on tavallaan kosmeettinen ongelma mutta kielii alustasta irtoamisesta.jos halkeemiin pääsee vettä esim viisto sade ja kapillaari ilmiö.Niin vesi pääsee kertymään kopoon ja jäätyy ja sulaa siellä ja laajentaa kopoa .kunnes terve kopo muuttuu paikkarapattavaksi kopoksi.
Tässä kalkkimaalaus tulee avuksi kun seinä kalkataan uudestaan 10-15v välein nämä halkeemat menevät tukkoon ja tavallaan rappaus tulee taas ehjäksi tai ehjemmäksi ja kopo muodostus pysähtyy.Tästä voisi kirjoittaa näköjään vaikka kirjan.
Totta, että isompia halkeamia voi syntyä jos naapurustossa räjäytellään ja esim. talo perustettu suoraan kallion päälle ilman murskepatjaa. Nämä halkeilut koskevat silti kaikista materiaaleista tehtyjä taloja/sokkeleita.
Taitaa ollakin, että suurin yksittäinen syy kosmeettisiin halkeiluihin on väärät tai liian aikaisin tehdyt rappaukset. Tämäkin koskee kaikkia rapattuja pintoja talon rungosta riippumatta.
asfalttisi, tuskin sipomies sitä maksaa, ellei ole luvannut.
niis anturahan siinä on antanut periksi ja harva antura tehdään siporexista. Enempi betonista.
Harvempi ränni on siporexista, puisia, metallisia ja betonisia kyllä olen nähnyt ja kaikki ne vuotaa joko yli äyrään tai sitten sinne, minne pitääkin.
Sokkelin eristys pettää vanhassa rakennuskannassa ja estää täten routavaurioita syntymästä, matalaenergiataloissa tästä voi tulle ongelmaan, kun ei olekaan hukkalämpöä ja talon alus routii.
Kyselet itsestään selviä asioita.
seinälaatat ovat näkyvissä, tasoite niihin seiniin yleensä tulee molemmin puolin. Ajatteles, jo 68-88 millisellä saat hyvän palokatkon aikaan ja laattoja voit työstää tavallisilla työkaluilla.
asumista haittaa. Meillä on 1954 tehty sipotalo täysin asuttavassa kunnossa vielä. Milloinkas se alkaa kopottaa ja tulla sudeksi, niin voisin myydä pois ajoissa. Kalkkimaalattu 1995.
eikä niistä kopoista haittaa ole.Jos ei puhkea ja sen näkee.Ja osaat varmaan hoitaa taloasi.
Sipon huonoja puolia ovat huono vetolujuus,josta aiheutuu paljon halkeamia vaikka kuinka raudoittaisi ja tietysti täysin riittämätön u-arvo.
Missähän päin kivitaloa tuommoinen vetolujuus olisi tärkeää u-arvon kannalta, päin vastoin riittävä puristuksen kestävyys on poikaa. Kevytbetonituotteilla on siitä todistusvoimaa jo 80 vuotta. Muuraat talon 375-harkoista ja jos haluat hifistellä, siihen muutamalle seinälle ja kattopalkkkien päälle 15 tai kakskyt senttiä villaa, se on siinä odottamassa pintakäsittelyä. Osan seinistä voit rapata, osan laudoittaa, oman ja arkkitehdin näkemysten mukaan. Kaikkea voi tehdä oikein tai väärin. Lue ohjeet, tee oikein äläkä puhu soopaa.
halkeamis herkkyyttä ei voi aliarvioida se on selkeä haitta.Mutta ei sitä kannata liioitellakaan.Mutta paljon muita kuin tämä minulle yllättävä herkkyys halkeilulle tullut esiin tässä.Ja tietysti tämä lähes uskonollinen fanaattisuus vähän naurattaa kuin kaikilla on jo talot rakennettu ja sitten todistellaan
suunnitteilla, koko suvulle kunnon tönöt pitää saada... ei siinä ole mitään fanaattisuutta, vaan kokemus, mitä on kiva hyödyntää omatoimisesti. Onnistuminen palkitsee. Halkeile sinä sillä aikaa ja mieti.
asua "kivitalossa" jossa on "liikuntasaumat" metrin välein kun seinä on viipaleina, kehuskelkaa vielä lisää.
noin kymmenen metrin välein. Kaikkea voi tehdä oikein tai väärin. Muuten, Tampereen teknisen korkeakoulun vuosien 2002-2007 kivitalojen tiiviystutkimuksissa siporex-talot olivat tiiveimmät. Mieti sitä kun vertaat kevytbetonitaloa muihin vaihtoehtoihin.
maksama projekti Tampereelle?
toisin kuin oululaisten mittaustulokset... osa liene jätetty tilastoimatta :-D