Styyläsin yhden Kalee pojan kanssa opin vähän kieltännekin. Mieleeni jäi laulu jota olen jopa Hortto Kaaloita kysynyt.
"Kiitää pika juna vauhtiansa yössä, kiskot kiiltää ja vaunut kolisee...."
Osaan ja muistan siitä pätkiä, en vain ole löytänyt mistään sanoja.
Olisiko teillä mitään tietoa laulujen sanoista ja sitten vielä jos sen joku teikäläisistä levyttäisi siitä voisi tuilla uusi- pettajan tie-
Jos täällä on lukijoissa niitä jotka pyörivät silloin kaisanioemesää niin terveisiä.
"Kiitää pika juna vauhtiansa yössä, kiskot kiiltää ja vaunut kolisee...."
Osaan ja muistan siitä pätkiä, en vain ole löytänyt mistään sanoja.
Olisiko teillä mitään tietoa laulujen sanoista ja sitten vielä jos sen joku teikäläisistä levyttäisi siitä voisi tuilla uusi- pettajan tie-
Jos täällä on lukijoissa niitä jotka pyörivät silloin kaisanioemesää niin terveisiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on tuo mainitsemanne,kaisanioemesää. Tarkena ny vähä.
helsingissä ainakin on kaisaniemi,en tiedä onko muualla
sanottiin > ,kaisanioemesää. se ei ole varmaan helsingissä. vai
Oli ainakin silloin siinä puiston kulmassa.
Kun tein asiallisen kysymyksen, odotin myös asiallista vastausta. En osannut kuvitella että lapsellisen vahingon iloisesti takerrutte kirjoitusvirheisiin. Olen sentään joillekin teille entisille lukutaidottomille joutunut lukemaan kirjeitä jotka ovat tulleet tuolta- ?
Siinä sitä taas uskossaan vahvat löyvät lyötyä, särjetyn sydäntä särkevät.
Äläkä polje tallattua ruohoa, kun et tiedä mitä elämä vielä eteesi tuo.
Siis tunteeko joku teikäläisistä tuon laulun.
minkä puun juurella,,,,ei voi tietää, oliko haapa , vai koivu?
mutta ei Saku Koivu, eikös Saku Koivu ole menestynyt jääkiekkoilija, samaa ei voi sanoa meistä Romanivelttoilijoista.
t. Juulia
Kiitää vauhtiansa pikajuna yössä, kiskot kiltää ja stoke savuaa.
Viimeisenä tuossa vaunuin vyössä,
kulkee vankivaunu kohti kakolaa.
Siel vaunun pinen ahtaan komerossa,
istuu Mara poika ypö'yksinään,
Painaa raskaat kahleet hänen jalkojansa,
kun hän muistaa taakse jävää elämää.
Kyllä kai se äiti mulle neuvot antoi,
kun mä aino illoin riensin huvehin, suurta tuskaa
povellensa kantoi, koska rakkaan poikansa taas nähdä saa.
Sanat jatkuivat jotenkin vielä-> Mutta koittaahan se vapauskin vielä. Silloin lahja / armo suuri mulle antetaan. Pyyhkii äitinkin jo kyyneleensä....Enempää en muista.
Sen pojan nimi oli Teuvo.Hän on ollut jo kauan taivaan kotona.