Olen itse 23v ja olen rakastunut 20 vuotta
vanhepaan mieheen, joka on aivan ihana,kokenut ym.
kysymyksyni kuluu onko tässä järkeä vai ei.
vanhepaan mieheen, joka on aivan ihana,kokenut ym.
kysymyksyni kuluu onko tässä järkeä vai ei.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mietit että onko järkeä kun tykkää itseään
vanhemmasta miehestä. Ei ikä ratkaise vaan
tunteet, itse seurustelen itseäni 10 vuotta
vanhemman miehen kanssa eikä se ole mikäään
ongelma jos ei siitä tee ongelmaa. Niinpa
sanoisin että järkeä tai ei tiedät sen itse
parhaiten eikä muiden mielipiteillä pitäisi olla
mitään merkitystä.
Janottaa... Jos saisin edes kerran avautua ja
antaa sydämeni pääni ruumiini sieluni hänelle
joka osasi lohduttaa mua ja puhua kauniita ja
hiveleviä sanoja suoraan sydämestään tuntisin
itseni... onnelliseksi!
Silti hän on aina osa minua:)
Vanhempi Mies
Ah...
olen vanhemman miehen kans. Ikä ei ole tärkeintä.
koska juuri nyt koetan soittaa Hänelle, joka on
osa minua, hänen syntymäpäivänään. Etäisyys on
toivottoman pitkä, eikä linjatkaan toimi, joten
laitan tähän edes jotain.
Haluaisin niin lohduttaa häntä ja muistella
yhteisiä hetkiä. Hänen nuoruutensa antoi minulle
toisen elämän ja nyt kuljen pää pystyssä.
jos mies kerran on ihana annapalaa vaan sillä
vanhempi mies osaa arvostaa sinua naisena eikä
pelkkänä kotitauskoneena ja panopuuna?
Kerranhan täällä vai eletään kadut sitä jos jo
olet menettänyt nänelle sydämesi.
Sillä se upea ainutkertainen tunne joka rakkaus
meissä saaikaan ei voi olla ulkopuolisten
milipiteistä kiinni.
Olette molemmat täysikäisiä tekemään omat
valitanne ja ratkaisunne ja niistä joka
tapauksessa itse vastaatte
Ja vaikka ei olisikaan niin tärkeintä on teidän
suhde.TSEMPPIÄ SEN "VANHAN ÄIJÄN KANSSA".:-)
Varmaan itsekkin epäilisin,jos olisin nuin paljon
vanhempaan rakastunut. Mutta eihän iällä ole
todellakaan merkitystä vaan rakkaudella on. Mutta
taas toisaalta...
Jos hän ei olisikaan kunnon mies... Elämänkokemus
on saattanut tuoda hänelle taidon alistaa toisen.
Itse pentuna (16 vuotiaana) seurustelin itseäni
10 vuotta vanhemman kanssa ja hän osasi käyttää
hyväksi sitä, ettei elämänkokemukseni ollut siinä
vaiheessa vielä kovinkaan kummoinen... Mutta
Sinähän jo olet sen verran vanhempi, etten usko
moista ongelmaa tulevan... Mutta kamalan nuorena
(varsinkin, mutta toki vanhempanakin)kannattaa
miettiä tarkkaan, jos miehessä kummia piirteitä
esiintyy...
Turhaan murehdit ikäeroanne. Miksi tuhlaat
energiaasi moiseen pohdintaan? Nauti suhteestasi,
ole onnellinen että oot löytänyt itsellesi
kumppanin jonka kanssa viihdyt ja jonka kanssa on
hyvä olla.
Mun mielestä voi ihan hyvin seurustella itseään
vanhemman tai nuoremman kanssa, eihän ikä kaikkea
ratkaise. Se että natsaa, riippuu niin monista
muistakin seikoista. Kaksikymppinen voi olla
ajatuksiltaan hyvinkin kypsä ja nelikymppinen
taas puolestaan trendikäs.
Olen itse 26v nainen ja korviani myöten ihastunut
21-v mieheen. Käyn läpi samaa mietiskelyä ja
pohdiskelua, mutta yrittänyttä ei laiteta.. Kai.
oivallus, juuri pari päivää sitten oli City
lehdessä juttua että noin menee hyvin. Ikäänkuin
biorytmit kohillaan.
Meillä on vain yksi elämä! Älä heitä sitä hukkaan
pohtimalla onko toinen sulle sopiva vaan sen
takia että onko hän sopivan ikäinen. Iällä ei ole
mitään merkitystä! Ei niin mitään!
Minä tiedän mistä puhun, olen seurustellut ja
ollut naimisissa itseäni parivuotta vanhemman
miehen kanssa. Voi mitä kakaroita! Lapsi kun
syntyi niin ainoa huolen aihe synnytyksen jälkeen
oli että kuinka kauan joudun olemaan puutteessa?
Itse olin väsynyt synnytyksestä ja yö
valvomisesta enkä jaksanut häntä entiseen tapaan
viihdyttää meille alkoi tulla vaikeuksia ja
sitämyöden erosimme. Kerrottakoon että ajatus
lapsen hankkimisesta tuli mieheltäni.
Eron jälkeen elin neljävuotta yksin lapseni
kanssa koska olin täysin saanut tarpeekseni koko
miessukukunnasta kunnes...
tapasin nykyisen avomieheni joka on minua 10
vuotta vanhempi. Hän rakastaa minua ottaa minut
ja tarpeeni huomioon eikä hoe jatkuvasti
että: "Entäs minä, minä, minä, minä..."!
Parisuhteemme on kypsällä ja tasa-arvoisella
pohjalla. Tunnen tällähetkellä olevani enemmän
nainen ja ihminen kuin kertaakaan avioliittoni
aikana. Ainoa joka meidän suhteessa hiertää on
avomieheni ex-vaimo. Vaikka heidän erostaan oli
kulunut jo melkein kymmenen vuotta ennen meidän
tapaamistamme hän jaksaa tehdä kiusaa, vaikka hän
on jo itse toista kertaa naimisissa. Lieneekö
kateellinen kun ex-mies on löytänyt paljon
nuoremman. Mene ja tiedä!
Sinulle sanon, jos rakastatte tosissaan toisianne
niin antaa palaa! Ainahan näitä arvostelijoita
riittää! Jos ikä ei anna aihetta arvosteluun niin
sitten joku muu seikka. Onnea suhteellenne!!