Silmäleikkaus Virossa, kertomus

Koska tämä aihe varmaan kiinnostaa muitakin, ajattelin nyt kertoa kuinka homma omalta kohdaltani meni. Lähtötilanne oli se, että molemmissa silmissäni oli noin -4 pintaan näkö ja karvan verran hajataitteisuutta. Halusin FemtoLASIK-leikkaukseen, koska jotenkin ajatus läpänkin tekemisestä laserilla tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Jälkeenpäin ajatellen, ei tuo tavallinenkaan LASIK olisi varmaan ollut sen kummoisempi vaihtoehto - läpän teko oli kuitenkin niin pieni vaihe operaatiota.

Suomen hinnat (noin 3500 euroa molemmat silmät) tuntuivat hieman tiukoilta, joten kun löysin googlettelemalla Laservisioon nimisen puljun ja muutamia ihan hyviä kertomuksia, päädyin varaamaan ajan leikkaukseen (2100 euroa molemmat silmät sisältäen kaksi jälkitarkastusta). Hotelli 2 yötä ja laivamatkat tuohon päälle 150 euroa ja silti säästöä olisi tulossa yli tonni. Selvitin eri klinikoiden Suomessa käyttämät laitteet ja totesin virolaisen klinikan käyttävän samoja laitteita kuin moni paikka Suomessa. Femtosekuntilaser (Ziemer LDV) on käytännössä joka paikassa sama ja itse Excimer-laser vaihtelee hieman - moni paikka käyttää kuitenkin Wavelight-valmistajan eri malleja, joista Laservisioonin Allegretto Eye-Q on keskimmäinen. Sama kone on käytössä mm. Vaasan Mehiläisessä.

Esitarkastus oli tiistaina, jolloin lähdin aamulla Tallinkilla lahden yli. Tarkastusta odottamassa oli pari muutakin suomalaista ja siinä tuli jotain juteltua. Parikin optikkoa siinä tekivät erinäköisiä mittauksia ja lopuksi sitten leikkaava silmälääkäri vielä tulkitsi tuloksia hetken, katselin sarveiskalvon ja silmänpohjan kuntoa ja totesi näköelimet kelvollisiksi leikkausta ajatellen. Kaikki puhuivat suomea, joskin hieman virolaisittain, mutta mitään valittamista ei ollut palvelussa. Lääkäri vastaili kaikkiin kysymyksiini ja sovittiin leikkausaika heti seuraavalle aamulle.

Seuraavana aamuna aamiainen hotellilla ja siitä sitten samoin tein klinikalle. Vielä viimeiset näöntarkastukset, rauhoittava tabletti naamariin, viimeiset rupattelut leikkaavan lääkärin kanssa ja sitten leikkaushuoneeseen. Koneen alle makaamaan ja konetta operoinut suomalainen teknikko siinä vielä jotain jutteli, joka rauhoitti oloa mukavasti. Lekuri kysyi, että haluanko heidän kertovan kuinka leikkaus etenee, johon vastasin että mielelläni haluan kuulla mitä on tapahtumassa ja missä mennään. Ei siinä siis muuta kuin homma käyntiin. Ensin silmiin tiputellaan puuduttavia tippoja, sitten huuhdotaan hieman ja kiinnitetään luomen levitin, joka pitää silmän auki. Tämä ei oikeastaan tuntunut juuri miltään, huuhtelu ehkä hieman epämiellyttävältä. Femtosekuntilaser kiinnitettiin silmään, silmä paineistettiin, jolloin näkö katosi ja meni pimeäksi. Teknikko kertoi, että läpän leikkaus alkaisi, kesto 28 sekuntia. Laski koko ajan ääneen alaspäin ja vajaan puolen minuutin päästä näkö palasi. Nyt lääkäri nosti läpän syrjään, huuhteli ja sitten alkoi varsinainen excimer-laserointi. Piti tuijottaa vihreää täplää samalla kuin punaiset lasersäteet vilistivät hurjaa vauhtia silmää pitkin. Ihan kuin olisi ollut sadan viivakoodin lukijan alla. Reilu 5 sekuntia tätä, hieman palaneen käryä ja se oli siinä. Silmän huuhtelua, läppä paikalleen ja nyt jo tajusi, että näkee yläpuolella olevaan koneen selvästi. Suojaava piilari päälle ja se oli siinä. Toiselle silmälle sama operaatio ja leikkaus oli ohitse. Koneen alla en ollut varmaan kymmentä minuuttiakaan.

Seuraavaksi puolitoista tuntia hämärässä huoneessa silmät kiinni teetä juoden ja keksejä syöden. Toinenkin leikkauksessa ollut suomalainen tuli puoli tuntia myöhemmin samaan huoneeseen ja turistiin siinä sitten aikamme leikkauksesta. Suomalainen laserteknikkokin (mikä lie oli kaverin oikea titteli) kävi siinä kertomassa hieman faktatietoa leikkauksista ja koneista, sekä kehui täällä leikannutta lääkäriä.

Lopuksi lääkäri otti suojaavat piilarit pois, tarkasti näön (nyt jo näki varsin selvästi, mutta silmät vuotivat melkolailla), antoi ohjeet sekä kosteuttavien että antibioottitippojen laittoon ja lähetti hotellille nukkumaan pariksi tunniksi. Sovin vielä vastaanottotädin kanssa huomiselle päivälle jälkitarkastusajan, ostin kosteutustippoja ja painuin hotellille nukkumaan. Mitään saattajaa ei ollut mukana, mutta mitään ongelmia ei ollut näön kanssa pärjäämisessä, vaikka toki kaikki oli vielä hieman utuista. Nukuin muutaman tunnin mukaan saamieni silmäsuojien kanssa ja herättyäni oli vain hämmästeltävä sitä, että pystyi näkemään ikkunasta parkkipaikan toisella puolen olleet mainokset. Silmät olivat vähän valonarat ja vietin siinä iltapäivän hotellihuoneessa room servicestä tilaamaani lounasta napostellen ennen kuin lähdin illalla kaupungille ostamaan aurinkolaseja. Tunnin välein sai laittaa kostutustippaa, ja välillä pistin tiheämpäänkin kun tuntui, että silmä kuivaa. Mulla oli piilareitten käyttö jo vaatinut tippoja, joten tuttua hommaa. Kolmen tunnin välein antibioottitippaa sitten silmään. Mitään kipuja ei ollut, eikä mitään särkylääkkeitä tarvinnut, eikä niitä tarjottu.

Seuraavana aamupäivänä vielä näöntarkastukseen, jossa todettiin silmät kauniiksi, näkökyky 1.25 molemmissa silmissä ja kehoitus tulla 3 viikon päästä uudestaan tarkastukseen tai käydä Suomessa silmälääkärillä tarkastuksessa. Sain vielä lekurin puhelinnumeron ja mailiosoitteen sekä kehoituksen soittaa, jos jotain ilmenee. Illalla kotiin potskilla, ja kaikki kunnossa.

Seuraavana päivänä ei mitään ongelmaa mennä töihin (näyttöpäätetyötä), kunhan vaan tippoja tiputteli noin tunnin välein. Hämärässä kirkkaiden valojen ympärillä näkyy pieni huntu, joka johtuu siitä, että pimeällä pupilli on isompi kuin leikattu läppä. Ajan myötä tämänkin pitäisi helpottaa, mutta ei nytkään mitenkään minua häirinnyt.

Voin siis suositella sekä operaatiota että klinikkaa, kaikin puolin minulle jäi hyvä fiilis saamastani palvelusta, leikkauksesta ja lopputuloksesta. Reval Hotel Central on muuten noin 50 metrin kävelymatkan (käytännössä viereinen rakennus), joten hyvä vaihtoehto hotelliksi, jos tuonne on menossa leikkaukseen.