on nähty paljon vaivaa lehtien yleisön osastoilla; eräs henkilö oli närkästynyt jopa siitä, kun naapurin ovikello soi pari kertaa kuukaudessa ja koira sitä haukkumisella tervehti. Hänen mielestään sekin oli jo liikaa.
Samaisessa lehdessä oli seuraavalla viikolla jonkun koiranomistajan vastine, jossa hän kertoi olevansa kurkkua myöten täynnä yläkerrasta kuuluvaa hakkaamista ja naputtelua, jota lapset aiheuttivat leikkiessään puisilla palikoilla, joita vasaralla isketään määrättyihin koloihin. Ja se on kuulemma jatkuvaa, aamusta iltaan kuuluvaa meteliä.
Kumpi siis nyt mielestänne on oikeassa, tai väärässä???
Minä kuuntelisin mieluummin sitä silloin tällöin kuuluvaa koiran haukuntaa kun jokapäiväistä naulaan ja naputan ääntä.
Samaisessa lehdessä oli seuraavalla viikolla jonkun koiranomistajan vastine, jossa hän kertoi olevansa kurkkua myöten täynnä yläkerrasta kuuluvaa hakkaamista ja naputtelua, jota lapset aiheuttivat leikkiessään puisilla palikoilla, joita vasaralla isketään määrättyihin koloihin. Ja se on kuulemma jatkuvaa, aamusta iltaan kuuluvaa meteliä.
Kumpi siis nyt mielestänne on oikeassa, tai väärässä???
Minä kuuntelisin mieluummin sitä silloin tällöin kuuluvaa koiran haukuntaa kun jokapäiväistä naulaan ja naputan ääntä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ylläällä kaikuva mukuloitten juoksu ja kantapäitten töminä ja ovien paiskominen.Jos on kerrankin lapsiperheen alakerrassa asunu niin ei varmaan mee toista kertaa.
kaikki äänet. Mut jos täytyy valita niin mielummin kuuntelen lasten töppöjalkojen tömistelyä kun kännisten örinöitä. Mutta tämähän johtuukin vaan siitä että meillä tömistää 6 tenavaa, mut tähän mennessä ei oo haitannu alakertaa ku siellä on tenavia 8 ;)
ja toisella kahdeksan. Saa lastensuojeluviranomaiset töitä!!!! Lapset eivät sovi kerrostaloon.
Että 10 lasta aiheuttaa saman metelin kuin yksi koira.
No, voihan se näinkin olla, mutta mielestäni kaikki tarpeeton häiriö pitäisi asunnoista poistaa.
Koirat viedään ulos lenkille ja leikkimään, eikö niin voisi tehdä lastenkin kanssa???
Tulevaisuus näyttää melko työteliäältä teidän perheessä jos siinä toisessakin.
energia on kuitenkin lähes loppumaton vara,ei siinä auta jatkuvasti pihallekkaan laittaa =)Terveet lapset ja koirat leikkivät,se on elämää se =)
mutta eikö sitä kumpienkin luonnonvaraa voisi pihaleikeillä edes yrittää tyydyttää???
Ei sen puoleen, että minulla olisi lapsista jotain pahaa sanottavaa, mutta muiden mielipiteitä seuranneena, olen kyllä taipuvainen uskomaan, että energian tyrehdyttämiseen auttaa vain liikunta ulkona.
voi meidän muksut olla useamman tunnin pulkkamäessä(se rinnetontti) ja vaikka missä lumileikeissä...sitten tulevat sisään ja jatkavat toisella leikillä =)Se on sitä energiaa mitä nykyisin kadehdin jo tosissani.
ihan oikein. Kuusi iiihanaa lasta ja naapurissa kakaroita.
se on..
Ne elämisen äänet nyt kuuluu kerrostaloasumiseen,jos ei kykene sen seikan kanssa elämään niin kannattaa muuttaa ok-taloon ennemmin kuin kirjoittaa vuodesta toiseen marinaa lehtiin.Ite en aiheuta tahallani melua,elän aivan normaalisti ja niin kauan kun se on naapureille ok niin saavat myös miun puolesta elää ja olla rauhassa.
Harvoin täällä kovia juhlia on ja nekin kyllä kestää kun ei tosiaan ole jokapäiväistä.Asun melko vanhassa talossa ja siihen aikaan tehtiin vielä kunnon taloja,huoneistosta toiseen ei äänet tavallisesti kuulu.
tarvitse merkitä suoranaista häiriöntekoa. Voihan sitä ihminen itsekin älytä, että liika on liikaa.
Ei kumpikaan oikeassa tai väärässä.
Minä näen asian niin,että tää maailma on kadottanut vaan liikaa niin terveen maalaisjärjen,kuin toisten kunnioittamisen.
Jos ajattelee ennenvanhaan,niin tunnettiin sellainen käsite kuin toisten huomioonotto,joka väännettiin omulle kakaroille vaikka rautalangasta,ja sitä kautta opittiin elämään niin,että muut huomioidaan.Jokainen tajusi sitä kautta ja maalaisjärjellä,mikä on kohtuullista ja mikä ei.Nyt se tuntuu olevan kadoksissa.Ei tajuta,että voi sitä elää muut huomioon ottaen,eikä ihan pellossa.
Kun ajattelee mikä on kohtuullista muiden kannalta,niin sillä pärjää pitkälle.
Ja suoraan sanottuna,elämiset äänet on elämisen ääniä,mutta jokaisen tervepäisen pitäisi tajuta,mikä on kohtuullista ja mikä ei.
Jos ei tajua,tai välitä,niin on Suomen maassa pöpelikkö ja korpea,mihin muuttaa elämään muista välittämättä.Nih.
En kiellä ettenkö itsekin joskus ääntä pidä mutta se on kuitenkin kohtuun rajoissa, jos joskus kovempaa puhunkin tai musiikkia soitan.
Olen yleensä pitänyt jo lastenkin leikeissä syntyneet äänet sillä desibelitasolla, etten itse menetä siitä hermojani, näin se ei pitäisi häiritä muitakaan. Samoin koiran kanssa.