- - -
yhden ihmisen ääni soi
mutta tuhannesta äänestä
muodostuu kakofonia
tempoileva puheensorina ja sekava äänimassa
kaupungin melu
minun herkille korvilleni
on sietämätöntä kuunnella
niinkö
ja äänten kakofoniasta
muodostuu
hiljalleen tuhat yksittäistä ääntä
jos tarkasti kuuntelet
tuhat pientä ihmistä vierelläsi kulkevaa
ja lopulta
kaupungin tempoilevassa mölinässä
yhden ihmisen ääni vielä soi
hymyilemme
yhden ihmisen ääni, rakkaani
ei se ole kammottava hirviö
se on vain rakastettavien lintujen parvi
jonka siipien kohinassa meidän joskus on vaikea kuulla
niin rakkaani
ei se ole lintujen parvi
se on tämä yksi ihminen vierelläsi
minun kaipaava sydämeni
ja sinun kaipaava sydämesi
ja kuinka me toivommekaan
kaiken melun keskellä liian usein kuin hukassa itseltämmekin
että joku kuulisi
kuinka yhden ihmisen ääni
minussa vielä soi
kaipauksen ääni että kohtaisimme
että joku katsoisi silmiin
niin kuin minulla kaikessa tässä olisi merkitys
ja arvo
että joku tämän tempoilevan ja kohisevan lauman keskellä
hiljaa hymyilisi ohittaessamme
ja niin me jatkaisimme matkaa voimistuneina
kuinka tahdonkaan olla se ihminen
kuinka tahtoisinkaan katsoa sinua niin
hymyillä sinulle niin
mutta en minä kulje enkä kuuntele
ei, minä vain istun tässä
ja aika valuu sormieni läpi
katsellessani tietokoneen kylmää ruutua
oletko jossain siellä
olethan jossain siellä, rakkaani ihminen
tuhansia tuhansia lauseita
joissa heijastelemme vain omia vakaumuksia ja mielikuviamme
päätellen henkilöitä ja heidän mentaliteettiaan kirjoitusten takana
pyrimme vastaamaan taitavin kääntein
mutta hymyilenkö
katsonko sinua silmiin kaikkien sanojen takana
ja kuulenko lauseidemme läpi
kuinka yhden pienen ihmisen ääni soi
yhden ihmisen ääni soi
mutta tuhannesta äänestä
muodostuu kakofonia
tempoileva puheensorina ja sekava äänimassa
kaupungin melu
minun herkille korvilleni
on sietämätöntä kuunnella
niinkö
ja äänten kakofoniasta
muodostuu
hiljalleen tuhat yksittäistä ääntä
jos tarkasti kuuntelet
tuhat pientä ihmistä vierelläsi kulkevaa
ja lopulta
kaupungin tempoilevassa mölinässä
yhden ihmisen ääni vielä soi
hymyilemme
yhden ihmisen ääni, rakkaani
ei se ole kammottava hirviö
se on vain rakastettavien lintujen parvi
jonka siipien kohinassa meidän joskus on vaikea kuulla
niin rakkaani
ei se ole lintujen parvi
se on tämä yksi ihminen vierelläsi
minun kaipaava sydämeni
ja sinun kaipaava sydämesi
ja kuinka me toivommekaan
kaiken melun keskellä liian usein kuin hukassa itseltämmekin
että joku kuulisi
kuinka yhden ihmisen ääni
minussa vielä soi
kaipauksen ääni että kohtaisimme
että joku katsoisi silmiin
niin kuin minulla kaikessa tässä olisi merkitys
ja arvo
että joku tämän tempoilevan ja kohisevan lauman keskellä
hiljaa hymyilisi ohittaessamme
ja niin me jatkaisimme matkaa voimistuneina
kuinka tahdonkaan olla se ihminen
kuinka tahtoisinkaan katsoa sinua niin
hymyillä sinulle niin
mutta en minä kulje enkä kuuntele
ei, minä vain istun tässä
ja aika valuu sormieni läpi
katsellessani tietokoneen kylmää ruutua
oletko jossain siellä
olethan jossain siellä, rakkaani ihminen
tuhansia tuhansia lauseita
joissa heijastelemme vain omia vakaumuksia ja mielikuviamme
päätellen henkilöitä ja heidän mentaliteettiaan kirjoitusten takana
pyrimme vastaamaan taitavin kääntein
mutta hymyilenkö
katsonko sinua silmiin kaikkien sanojen takana
ja kuulenko lauseidemme läpi
kuinka yhden pienen ihmisen ääni soi
Vastaukset 3
Vanhimmat
runolla oli hyvä aloittaa tämä harmaan sumuinen aamu. Kiitos miellyttävän mietityttävästä lukukokemuksesta.
Hymy on joka paikassa tuntuva hyvänolontunne, joka näkyy pääasiassa yhdessä kohdassa.
Vastaantulevalla hymyllä on samanlainen vaikutus kuin kesäisellä auringon nousulla...säteitä...
Hymy saa aikaan heijastuksia, kukapa ei kaipaisi niitä hymyn aikaan saamia hyvänolontuntemuksia.
Hymy päivääsi ;)
' kuinka yhden pienen ihmisen ääni soi '
Runosi on ihmisen lähellä, ihmisestä ihmiseen
kaunista kuvausta johon olisi helppo unohtua.
Mutta minäpä teen kuten niin usein ennenkin,
tulostan runosi ja lueskelen sitä kaikessa
rauhassa nautiskellen.