Taitaa olla Lahdella

kun kunnat yhdistyy ja sama kurjuus sairaanhoidossa myös naapurikuntiin, onhan niin väärin että Asikkalassa pääsee lääkäriin kun tarvitsee apua. Sitäkään ei voi hyväksyä, että siellä on aikoja hammaslääkärille, ei kurjuus kaikille ja verot ylös.

on varmaan jo saatavilla. Toistaiseksi ainoa näkyvä seuraus on se että kaikkien työntekijöiden palkat nostetaan samalle tasolle kuin mitä parhaimmin palkatussa tehtävässä aina jossakin liitoskunnassa oli. (Tätä edellyttää jo Suomen lakikin)

naapurikuntien Nastolan ja Hollolan velkaantumisaste / asukas vaan pahenee. Katsokaapa tilastoja. Sitten on kiva maksella 5 vuoden sisään yli 20%:n kunnallisveroja.. No mikäs siinä jos teillä rahaa riittää. Siltä ei kyllä vaikuta.

Suunnittelu suuurkunta vaakunasta on jo meneillää.Etlarista sai tänää lukea mimmosia vaihtoehtoja on jo suunnitteilla,,,,,Tulee kunnille kalliiksi saada Lahden ympäritö kuntavaakunaan "osalogonsa" näkyviin.Lahti havittelee ympärillee hinnalla millä hyvänsä "talkooväkeä"taloutensa tasapainottamiseen.Kaupunkilaisilla ja maaseutuasujilla on erilaiset "kulttuuriajatukset" joten maaseutukunnat liittykää keskenänne yhteistoimintaan ja sitä kautta näytämme kaupunkilaisille ,että maallakin eläminen onnistuu.Mieluimmin herätä aamuisin linnun lauluun kuin autojen jyrinään.

Otetaanpa esimerkiksi tilastoja vuodesta 2007. Silloin yli 100 000 asukkaan kuntia oli 6 joiden yhteenlaskettu asukasluku oli 1 513 851.
50-100 000 asukkaan kuntia oli 9 (mm Lahti) ja asukasluku yhteensä 640 908
20-50 000 asukkaan kuntia oli 37 (mm Heinola ja Hollola) ja asukasluku yhteensä 1 113 900.
Kokoaikaista kuukausipalkkaa kunnilta saavia oli samassa järjestyksessä seuraavasti: 15 648, 22803, 54733.
Luvuista nähdään montaako kuntalaista yksi kunnalta palkkaa saava palveli eli: 28 !!!!, 70 ja 70.
Kuntatilastoista löytyy muutakin mielenkiintoista. Tarkastellaanpa eri kuntaryhmien kokonaispalkkoja nimikeryhmässä, johon laitetaan kaupungin(kunnan)johtajat, apulaiskaupunginjohtajat ja edellisten sihteerit sekä nimike kaupunginsihteeri. Näiden lukumäärä yllämainitussa järjestyksessä on seuraava:
29,30,37. Tuonhan vielä ymmärtää mutta tarkastellaanpa heidän keskimääräisiä kuukausiansioitansa (€/ per asukas): 4,5 -9,8 -6,4. Sama suomeksi:
Hollolan kokoluokan kunnissa maksetaan kunnanjohtajille ALLE PUOLET siitä mitä Lahden kokoisissa kunnissa ASUKASTA KOHDEN. Ei ihme että poliitikoita yritetään kieltää avaamasta suutaan julkisuudessa kuntaliitoksista.

”Mitään näyttöä liitosten aikaansaamasta tehokkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole; kuntaliitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin kasvaneet kuin pienentyneet” Ai kuka se näin on todennut? Lause on kopio sisäasianministeriön teettämästä tutkimuksesta kuntien yhdistymisen vaikutuksesta kuntien menoihin.

Toista niin tarkoitushakuista mielipidetutkimusta kuin ”Päijät-Hämeen pahoinvointibarometri” (suokaa anteeksi tarkoituksellinen kirjoitusvirhe, jolla pyritään ainoastaan havainnollistamaan otsikon antamaa vaikutelmaa) tuskin Päijät-Hämeen alueella julkaistaan.
Kyseiseen tiedusteluun oli tällä kertaa ujutettu myös kysymys suhtautumista kuntaliitoksiin!?
Huvittavin lopputulos lienee se, että lahtelaisten jälkeen vähiten kielteisesti kuntaliitoksiin suhtautuvat artjärveläiset, joista kielteisesti suhtautuvia on 27 %. Artjärvi oli myös ainoa kunta jossa positiivisesti kuntaliitoksiin suhtautuvia oli yli 50% , ei edes lahtelaisista (vaikka olisivatkin liitoksista eniten hyötyviä) löydy kuin 45% liitoksiin positiivisesti suhatutuvia. Hollola edustaa kielteisintä kantaa, vain 26% kuntalaisista suhtautuu positiivisesti kuntaliitoksiin. Hollolan lisäksi kunnat, joissa puolet tai enemmän asukkaista suhtautui kielteisesti kuntaliitoksiin olivat Asikkala, Hämeenkoski ja Padasjoki.

Kun Kiviniemi mennä viikolla tarkasteli Paras-uudistusta hän ensi töikseen kiitteli Lapin yliopiston Jari Stenvallia ”mielenkiintoisesta” seurantaraportista. Lapin yliopistoon oli päädytty ihan ”kilpailutuksen” tuloksena.
Yllätys ei enää sitten olekaan, että kuntaministeri kutsui jo vuonna 2007 samaisen Jari Stenvallin johtamansa (ja maksamansa) hallinto- ja johtamistieteellisen neuvoston jäseneksi.

nähtävissä mistä on kyse. Kuntaministeri Kiviniemi, kas kummaa, ei näe mitään väärää siinä että valtion rahaa jaetaan yhdistymisavustuksina puolueille. Ei ihme että maassa on leipäjonoja kun kaikki verotulot kanavoidaan puolueille. Kunnallisvero pitäisi saada myös hilattua ylös prosenttikaupalla, mutta eihän sitäkään voi tehdä ennen kuin kunnat saataisiin (vaikka väkisin) niin suuriksi että asukkailla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin maksaa se mitä herrat pyytää (ja tuhlaa). Ollaan noista perussuomalaisista mitä mieltä tahansa mutta tämä seikka ainakin paljastui heidän tekemänsä valituksen ansiosta. Ihmetellä täytyy että suurten puolueiden käsikassara KHO tällä kertaa ei ollut maaniteltavissa johonkin valtaklikille mieleiseen siansaksapäätökseen.

Kuntaliitosta sponsoroimaan vängättävällä Soininvaaralla oli kolme syytä miksi Lahden seutu ei muka menesty.
No menestyy tai ei , mutta 1) kuntaliitoksilla ei Lahden seudulle yliopistoa saada 2) Junaratakin on vedetty ja se on missä on, eikä siihen kuntaliitokset vaikuta 3) osittaisoptimointi voi olla Soininvaaran mielestä kallista, mutta kokonaisoptimointi tulisi vielä kalliimmaksi, eiköhän siitä antanut neukkula vainaa ihan tarpeeksi näyttöjä.

Kuntajakolain 4 §:ssä todetaan, että kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa
kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai
muuten edistää kunnan toimintakykyä, tai jos muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja
tai elinolosuhteita, tai muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia
tai muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kun tarkastelee tästä idioottiprojektista tehtyjä palstakilometrejä ja kun niistä ei mitään muuta perustetta yllämainituille löydy kuin Osmo Soininvaaran ”käsitys” niin olisi vastuulliset syytä laittaa valtakunnanoikeuteen veronmaksajien ja EU-varojen holtittomasta käytöstä.