sillä ajatustenvaihto olisi aika hyvä juttu.
Ja lappi on jotain suurta.
Ja lappi on jotain suurta.
Mies, keskustelua osaava
ok, toki muutakin
13547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
yksi minulle tärkeä lensi pilven päälle neljä vuotta sitten. Sen jälkeen olen tutustunut kolmeen, yhden kanssa olin Lapissa. Toivon, että kaltaisiaan osuu Sinunkin polullesi.
16 vuotta, enkä ole vielä tavannut, miten sinä jo neljän vuoden päästä olet moiseen yltänyt, taidat olla varakas leskirouva.
ihmettelen, en ole lainkaan iskijätyyppi. Omillani toimeen tuleva olen. Mieheni ovat samaa varakkuustasoa, nykyinen miesystävä minua varakkaampi. Keskustella osaan monista asioista ja yksi näistä "miehistäni" on todennut, että olen enemmän nainen kuin naiset keskimäärin. En juuri meikkaa, kunnostani pidän huolta. Osakseni on tullut paljon rakkautta, siitä voi jakaa muille.
että ainakin omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä sinussa on ärsyttävyyteen asti. Etkö sitä itse huomaa? No, etpä tietenkään, itsekeskeinen on sokea itsensä suhteen.
että ainakin omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä sinussa on todella ärsyttävyyteen asti. Etkö sitä itse huomaa? No, etpä tietenkään, itsekeskeinenhän on sokea itsensä suhteen.
Ehkä vain oman arvosa tunteva. Ja sehän ei ole pahasta, vai onko? Ei kai tarvii ryömiä nenä savessa asenteella anteeksi, kun olen olemassa.
Eikö totuuden voi sanoa ääneen ilman nöyristelyä olematta omahyväinen.
kanssasi, ryömiä ei kannata. Lähipiirini pitää minua erittäin sydämellisenä ihmisenä. Ja miesten suhteen olen tosi kranttu. Seinäruusuna sain usein nuorena olla eli turhalta kosiskelulta olen välttynyt. Kun tosiaan vietän suurimman osan ajasta yksin, on paras olla tyytyväinen seuraansa. En ainakaan valita. Ja ihan oikeasti ihmettelen nykytilannetta. Yritän myös toimia yhteiseksi hyväksi, olen rohkea. Ja vihjeenä olen sanonut, että viestejäni ei kannata lukea, jos kovasti ärsyyntyy.
lähettää ilkeyksensä kahteen kertaan, jotta varmaan vaikuttaisi. Minua todella ärsyttävät nämä ilkeät kanssaihmiset. Olen vahva henkilö, joka ei ota viinapulloa, mene metsään ja nukahda humalassa ikiuneen männyn juurella. Mutta montakohan uhria Sinullakin on. Ilmoittautukoon jokainen, jolle olen ollut ilkeä tällä palstalla. Ottaa koppaan, sanoisin vähän enemmän, jos iltalenkillä vastaan tulisit.
kummallisia. Pahinta mitä tiedämme on itsensä kanssa sovussa elävä, terveellä itsetunnolla varustettu ihminen, joka kuulostaa tyytyväiseltä omaan elämäänsä.
Miksi tuntuu paljon helpommalta kuunnella valituksia ja ikäviä puheita kuin iloista ihmistä, joka on valmis jakamaan hyväkin asioita? Useimmat meistä ovat varmaan ehtineet kokea raskaitakin aikoja, joten eikö jo olisi aika iloita omasta ja opetella iloitsemaan myös toisen hyvästä?
Kirkastuuko sinun päiväsi, jos huomaat, että toisilla menee huonommin?
olet saanut ja antanut paljon rakkautta ja sinusta pidetään. Arvostan kovasti asennettasi, olet onnellinen, vaikka on sinullakin varmaan niitä huolia. Itse en pysty samaan, olen aika ahdistunut ja viime päivinä olen tuntenut itseni masentuneeksi. Ei oo kivaa tulla vanhaksi kun ei oo koskaan "elänyt" .
etuoikeutettu, olen saanut elämältä paljon. Olen tyttärilleni yrittänyt opettaa, että pitää uskaltaa elää. Ei esim. kannata niin hirveästi miettiä, jos rakkaus yllättää. Tietysti pitää joidenkin asioiden suhteen olla varovainen. Rakkaus on niin harvinainen asia, että pitää uskaltaa rakastaa. Se voi myös loppua, mutta sekin on elämää. Leskeksi jäätyäni olin valmis elämään yksin, en edes kuvitellut, että minulla olisi joskus miesseuralainen juhlissa, tansseissa jne. Ja soisin mahdollisimman monelle ihmiselle tällaisia kokemuksia. Yritän voimavarojeni mukaan auttaa kanssaihmisiäni.
myöhässä luin ketjua.
Ihan ystävällisesti ihmettelen, miksi eivät kolme uutta miessuhdettasi ole kestäneet? Kolme suhdetta neljässä vuodessa.... Ei tarvitse vastata.
vastaan. Yksi suhde kesti runsaan vuoden, mutta olimme melko erilaisia. Olen menevä ja haluan olla vapaa enkä siedä tupakointia. Jatkoimme ystävyyspohjalla, kävin silloin tällöin hänen luonaan kahvilla. Viimeisen kerran noin viikko ennen hänen kuolemaansa. Luultavasti olin viimeinen henkilö, jolle hän soitti. Toinen "mieheni" on ystävä, jonka kanssa käyn pari kertaa vuodessa lounaalla. Harvakseltaan viestittelemme sähköpostitse ja vaihdamme esim. kirjoituksia, joita laadimme kumpikin tahollamme. Ja kolmas on nykyinen miesystävä. Meillä on hauskaa yhdessä, mutta mitään sitovampaa ei ole suunnitteilla. Ykskaks minulla ei ole ketään, mutta en sure tulevia. Minuun ei kukaan voi ripustautua, enkä minä ripustaudu kehenkään. Perheen perustamisvaihe on ohitettu. Miesystävälläni ja minulla on kummallakin ihan ikiomia hommia. Elämä on jännittävää.