Oon seurustellut nyt jo neljä vuotta poikaystäväni kanssa. Meillä on muuten mennyt loistavasti, mutta nyt takkuilee ja on jo pieni kriisikin syntynyt :D
Mulle on tullut nyt sellainen olo, että haluaisin suhdetta asteen vakavammaksi. Poikaystäväni sanoo, ettei halua kiirehtiä, mutta meidän suhde on jatkunut nyt ihan samanlaisena sen alkuhuuman jälkeen eli yli 3 vuotta. Oikeastaan musta ei tarvitsisi tapahtua edes mitään konkreettista, esim. yhteenmuuttoa tai semmosta vakavaa, mutta riittäisi, että tietäisin vaan, että poikaystäväni haluaa musta joskus itselleen vaimon ja perustaa perheen mun kanssa. Se ei nimittäin ikinä puhu tulevaisuuden jutuista ja mulle ne on ainakin aika tärkeitä, koska kuvittelen tulevaisuuteni poikaystäväni kanssa.
Tää onkin siis saanut epäilee, että haluaako poikaystäväni ikinä mitään kovin vakavaa mun kanssa. Oon joskus koittanut jutella sille, mutta vastaus on tyypillinen 20-vuotiaan miehen vastaus mm. siitä, ettei ikinä halua lapsia :D Mä kuitenkin haluan, en tietenkään nyt, mutta joskus.
Niin jotenkin arveluttaa, että halutaankohan me samoja asioita. Puhumisesta ei tuu oikein mitään, poikaystävä ei halua puhua tulevaisuudesta ja sille riittää tää meidän nykyinen suhteen "vakavuusaste". Kuitenkin reilu 4 vuotta jo yhdessäoloa enkä tiedä yhtään haluaako mieheni ikinä ees muuttaa mun kanssa yhteen, niin on tää musta ainakin kummallista :D
Mitä mieltä? Mitä tekisin, kun mulla on nyt kamala tarve sitoutua vähän enemmän ja tuntea itseni "oikeeksi"?
Mulle on tullut nyt sellainen olo, että haluaisin suhdetta asteen vakavammaksi. Poikaystäväni sanoo, ettei halua kiirehtiä, mutta meidän suhde on jatkunut nyt ihan samanlaisena sen alkuhuuman jälkeen eli yli 3 vuotta. Oikeastaan musta ei tarvitsisi tapahtua edes mitään konkreettista, esim. yhteenmuuttoa tai semmosta vakavaa, mutta riittäisi, että tietäisin vaan, että poikaystäväni haluaa musta joskus itselleen vaimon ja perustaa perheen mun kanssa. Se ei nimittäin ikinä puhu tulevaisuuden jutuista ja mulle ne on ainakin aika tärkeitä, koska kuvittelen tulevaisuuteni poikaystäväni kanssa.
Tää onkin siis saanut epäilee, että haluaako poikaystäväni ikinä mitään kovin vakavaa mun kanssa. Oon joskus koittanut jutella sille, mutta vastaus on tyypillinen 20-vuotiaan miehen vastaus mm. siitä, ettei ikinä halua lapsia :D Mä kuitenkin haluan, en tietenkään nyt, mutta joskus.
Niin jotenkin arveluttaa, että halutaankohan me samoja asioita. Puhumisesta ei tuu oikein mitään, poikaystävä ei halua puhua tulevaisuudesta ja sille riittää tää meidän nykyinen suhteen "vakavuusaste". Kuitenkin reilu 4 vuotta jo yhdessäoloa enkä tiedä yhtään haluaako mieheni ikinä ees muuttaa mun kanssa yhteen, niin on tää musta ainakin kummallista :D
Mitä mieltä? Mitä tekisin, kun mulla on nyt kamala tarve sitoutua vähän enemmän ja tuntea itseni "oikeeksi"?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä itse menisin aika shokkiin, jos naiseni alkaa kertomaan ja miettimään perheen perustamisesta, ennen kun täyttää edes 20. Kyllä hän haluaa jotakin vakavaa sun kanssa, mutta ei vielä. ootte ollut suht pitkään yhdessä.
Me ollaan vasta 18 ja tiedetään jo aika tarkalleen mitä me meidän tulevaisuudelta halutaan :D Ja lähinnä sitä ollaan ihan läpällä mietitty, ettei rupea ahdistamaan. Poikaystävä kutsuu mua vitsillä vaimoksi ja ollaan jo mietitty jotain typeriä nimiä tuleville lapsille :D
En vaan tajua tota, että jos on seurustellut jo tosia pitkään, niin ei ole vieläkään valmis sitoutumaan. Ehkä sit seurustelee väärän henkilön kanssa...