2vuotta on/off

Heips!
Mulla on nyt ollut vähän päälle kaks vuotta hyvin intiimi suhde poikaystävän kanssa. Kaverit aikalailla jätti mut kun aloin seurustelemaan vaikka yleensä on toisin päin. Meillä on ollut aikamoista on/offia. Kun on off niin on niin helpottava olo kun teidän että voin tehdä mitä vaan kenen kanssa vaan, mutta on kausina on aluksi tosi ihanaa mutta muuttuu taas pian paniikiksi ja kauhuksi. Ystäviä on todella vähän ja kun en ede sihan täysi-ikäinen vielä ole niin niiden kavereitten kanssa ei tule niin paljon käytyä missään. Toki näkee koulussa jne. Tilanne ahdistaa enkä tiedä mitä teen.
Onneksi lähden ensi kesänä vaihtoon, siinä vaiheessa viimeistään tulee loppu tälle! En olisi ikinä ajattellut että MINÄ alistuisin tällaiseen, mutta yksin olokaan ei ole kivaa, varsinkin kun ei ole paljoa kavereita. Harmittaa kun poikaystävästä on tullut ihan kuin paras ystävä ja melkein ainoa läheinen ihminen perheen lisäksi. Harmittaa tosi paljon ja ahdistaa! mitä teen!
2294
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jäi vielä viime viestistä..

Kaiken lisäksi olen myös "pettänyt" poikaystävääni tämän parhaan ystävän kanssa. Milloin humalassa milloin selvin päin. Viimeksi olimme vähän juhlatunnelmissa. Pahinta on ettei tämä edes tunnu minusta edes pahalta enkä miellä itseäni pettäjäksi.. Vaikka jokainen hyvännäköinen tai jollain tavalla seksikäs vastaantulijakin saa minut syttymään paremmin kuin poikaystäväni.
On vaiheessa tapahtuu myös tuo mielenkiinnon lopahdus sillä rintamalla..

Äänestä
  • Olette tottuneet toisiinne.
    Se tarkoittaa että ihastuminen alkaa hiipua niin kuin sille aina käy mutta rakkaus ei katoa mihinkään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitä tehdä! kirjoitti:

Heips!
Mulla on nyt ollut vähän päälle kaks vuotta hyvin intiimi suhde poikaystävän kanssa. Kaverit aikalailla jätti mut kun aloin seurustelemaan vaikka yleensä on toisin päin. Meillä on ollut aikamoista on/offia. Kun on off niin on niin helpottava olo kun teidän että voin tehdä mitä vaan kenen kanssa vaan, mutta on kausina on aluksi tosi ihanaa mutta muuttuu taas pian paniikiksi ja kauhuksi. Ystäviä on todella vähän ja kun en ede sihan täysi-ikäinen vielä ole niin niiden kavereitten kanssa ei tule niin paljon käytyä missään. Toki näkee koulussa jne. Tilanne ahdistaa enkä tiedä mitä teen.
Onneksi lähden ensi kesänä vaihtoon, siinä vaiheessa viimeistään tulee loppu tälle! En olisi ikinä ajattellut että MINÄ alistuisin tällaiseen, mutta yksin olokaan ei ole kivaa, varsinkin kun ei ole paljoa kavereita. Harmittaa kun poikaystävästä on tullut ihan kuin paras ystävä ja melkein ainoa läheinen ihminen perheen lisäksi. Harmittaa tosi paljon ja ahdistaa! mitä teen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu