Runot kuolevat sanatta,
sulkevat kantensa.
Unisia polkuja,
poluilla poissaoleva aarrekartta.
Puhallan äitini:
korppeja parveittain
pelon taivaan.
Tunnen sinut:
kuoret isämme.
Paperini painona kätesi.
Ulkona on kuu,
kaukainen kuu.
Likaisen ikkunan takana on kuu.
Kaukana loistaa kaunis kuu.
sulkevat kantensa.
Unisia polkuja,
poluilla poissaoleva aarrekartta.
Puhallan äitini:
korppeja parveittain
pelon taivaan.
Tunnen sinut:
kuoret isämme.
Paperini painona kätesi.
Ulkona on kuu,
kaukainen kuu.
Likaisen ikkunan takana on kuu.
Kaukana loistaa kaunis kuu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.