Miksi erosin, miksi sinäkin?

Varmasti kirkkokin joutuu kohtaamaan ympäristöministeriön vaatimukset luonnon suojelusta, mutta se ei liity tähän keskusteluun. Se mitä toin esille oli se, että kirkot ovat kuin pieniä valtioita valtion sisällä. He perivät lainsuoman verran veroa jäseniltä ja sitten vieläkin sen lisäksi seurakunnan jäsenet joutuvat maksamaan mm. rippikoulusta ja hautapaikasta. Mitä sillä omaisuudella tehdään, jos jokainen seurakunnan palvelus maksaa jo veroa maksaville!?

Nyt kirkonkin pitäisi miettiä mihin koko touhu on mennyt. Jos ihmiset eroavat, niin mitä kirkko tekee sen eteen? Aivan sama on ammattiliitoilla, eli mitään ei tehdä vaikka jäsenet kaikkovat pois. Olisiko paikallaan perustaa suunnitelmia mm. alentamalla jäsenmaksuja?

On varmasti "tosikristityille" kova asia ja jopa puolustuspuheenvuoronkin paikka perustella veroja, mutta sitäkö se alkukristillisyys on? Ei tarvitse kuin katsoa historiaan, niin kyllä kristinuskoon perustuva kirkko oli diktaattorilaitos, joka poltti ihmisiä ja peri veroja ylläpitääkseen Vatikaania. Luther teki yhden kirkkohistorian suurimman palveluksen laittaessaan liikkeelle uskonpuhdistuksen. Olisiko nytkin sellaisen paikka, kenties suuntana palaaminen alkukantaiseen, siihen Jeesuksen alkeelliseen ja puhtaaseen sanan kertomiseen ilman kalliita kirkkoja?

Muutosta haluava kirjoitti:

Varmasti kirkkokin joutuu kohtaamaan ympäristöministeriön vaatimukset luonnon suojelusta, mutta se ei liity tähän keskusteluun. Se mitä toin esille oli se, että kirkot ovat kuin pieniä valtioita valtion sisällä. He perivät lainsuoman verran veroa jäseniltä ja sitten vieläkin sen lisäksi seurakunnan jäsenet joutuvat maksamaan mm. rippikoulusta ja hautapaikasta. Mitä sillä omaisuudella tehdään, jos jokainen seurakunnan palvelus maksaa jo veroa maksaville!?

Nyt kirkonkin pitäisi miettiä mihin koko touhu on mennyt. Jos ihmiset eroavat, niin mitä kirkko tekee sen eteen? Aivan sama on ammattiliitoilla, eli mitään ei tehdä vaikka jäsenet kaikkovat pois. Olisiko paikallaan perustaa suunnitelmia mm. alentamalla jäsenmaksuja?

On varmasti "tosikristityille" kova asia ja jopa puolustuspuheenvuoronkin paikka perustella veroja, mutta sitäkö se alkukristillisyys on? Ei tarvitse kuin katsoa historiaan, niin kyllä kristinuskoon perustuva kirkko oli diktaattorilaitos, joka poltti ihmisiä ja peri veroja ylläpitääkseen Vatikaania. Luther teki yhden kirkkohistorian suurimman palveluksen laittaessaan liikkeelle uskonpuhdistuksen. Olisiko nytkin sellaisen paikka, kenties suuntana palaaminen alkukantaiseen, siihen Jeesuksen alkeelliseen ja puhtaaseen sanan kertomiseen ilman kalliita kirkkoja?

Lue lisää

...tekstisi sitä osuutta joka liittyi hautaukseen ja sen kustannuksiin.
Niistä kustannuksista suurin osa kyllä muodostuu arkusta, sukista vainajalle, kuljetuksesta jne.

Aikoinaan muuten srk:t itse perivät suoraan kirkollisveron jäseniltään, nykyään sen hoitaa verotoimistot ja srk:t maksavat aika pitkän euron tuosta palvelusta.

Jos hautapaikat ja rippikoulut olisivat ilmaisia kaikille niin suurimmassa osassa srk:ia kirkollisvero nousisi.

tosikristitty kirjoitti:

...tekstisi sitä osuutta joka liittyi hautaukseen ja sen kustannuksiin.
Niistä kustannuksista suurin osa kyllä muodostuu arkusta, sukista vainajalle, kuljetuksesta jne.

Aikoinaan muuten srk:t itse perivät suoraan kirkollisveron jäseniltään, nykyään sen hoitaa verotoimistot ja srk:t maksavat aika pitkän euron tuosta palvelusta.

Jos hautapaikat ja rippikoulut olisivat ilmaisia kaikille niin suurimmassa osassa srk:ia kirkollisvero nousisi.

Lue lisää

Näinhän se on, että kaikki maksaa ja myös eri yhteisöt joutuvat maksamaan jokaisesta palveluksesta mitä tilaavat. Mutta se tälläiselle tavalliselle tallaajalle ei oikein aukene, että mitä kirkko (kirkot) meinaavat tehdä sillä kaikella omaisuudella, jotka se saanut haltuunsa vuosisatojen aikana? Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää? Mielestäni myös se ei ole väärin kyseenalaistaa asioita ja saada liikkeelle tervettä keskustelua. Ongelmaksi tulee usein kristillisyyteen kuuluva hienovarainen käytös olla kyselemättä ja luotetaan kirkon tapaan toimia oikein...

Hautaaminen on mielestäni yksi pöyristyttävin seikka tällä hetkellä. Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle? Taannoin äitini kuollessa me omaiset maksoimme koko hautaustoimituksen. Siihen kuuluu arkun osto ja hautaustoimiston palvelukset, joita ovat mm. arkkuun laittaminen, vainajan pukeminen ja asioiden hoitaminen seurakunnan kanssa kuten ruumishuone järjestelyt. Sen päälle tulee hautapaikan maksu (=ostaminen) ja hautakivi. Mitä seurankunnalta yli 70 vuotta jäsenenä ja uskovaisenakin ihmisenä (uskovaisuus ei siis liity tähän oleellisesti) sai? Papin siunausen. Piste.

Kaikkia asioita ei voi mitata rahassa ja en minäkään sitä em. tapauksessa tee. Mutta jotenkin koko hommassa on pelkän bisneksen maku, jos kirkollisverolla ei saa mitään seurakunnalta mitä jokaiselle ihmiselle kuoleman kohdatessa joudutaan tekemään. Eli saattamaan hautaan ja muistopaikan lunastaminen/merkitseminen. Siksi moni onkin miettinyt asiota ja tehnyt ratkaisunsa. Jos menoja perustellaan ainoastaan kiinteistöjen ylläpidolla kuluilla ja palveluksia ei ole sitten varaa antaa vastineeksi seurakuntalaisille ilman lisäkorvausta (vaikkapa tässä hautaus asiassa), niin en ihmettele eroamisten määrää. Kirkolla on mielestäni itse tutkistelun paikka aivan jokaista piispaa myöden. Voidaanko byrokratiaa vähentää ja siten karsia kuluja?

Muutosta haluava kirjoitti:

Näinhän se on, että kaikki maksaa ja myös eri yhteisöt joutuvat maksamaan jokaisesta palveluksesta mitä tilaavat. Mutta se tälläiselle tavalliselle tallaajalle ei oikein aukene, että mitä kirkko (kirkot) meinaavat tehdä sillä kaikella omaisuudella, jotka se saanut haltuunsa vuosisatojen aikana? Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää? Mielestäni myös se ei ole väärin kyseenalaistaa asioita ja saada liikkeelle tervettä keskustelua. Ongelmaksi tulee usein kristillisyyteen kuuluva hienovarainen käytös olla kyselemättä ja luotetaan kirkon tapaan toimia oikein...

Hautaaminen on mielestäni yksi pöyristyttävin seikka tällä hetkellä. Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle? Taannoin äitini kuollessa me omaiset maksoimme koko hautaustoimituksen. Siihen kuuluu arkun osto ja hautaustoimiston palvelukset, joita ovat mm. arkkuun laittaminen, vainajan pukeminen ja asioiden hoitaminen seurakunnan kanssa kuten ruumishuone järjestelyt. Sen päälle tulee hautapaikan maksu (=ostaminen) ja hautakivi. Mitä seurankunnalta yli 70 vuotta jäsenenä ja uskovaisenakin ihmisenä (uskovaisuus ei siis liity tähän oleellisesti) sai? Papin siunausen. Piste.

Kaikkia asioita ei voi mitata rahassa ja en minäkään sitä em. tapauksessa tee. Mutta jotenkin koko hommassa on pelkän bisneksen maku, jos kirkollisverolla ei saa mitään seurakunnalta mitä jokaiselle ihmiselle kuoleman kohdatessa joudutaan tekemään. Eli saattamaan hautaan ja muistopaikan lunastaminen/merkitseminen. Siksi moni onkin miettinyt asiota ja tehnyt ratkaisunsa. Jos menoja perustellaan ainoastaan kiinteistöjen ylläpidolla kuluilla ja palveluksia ei ole sitten varaa antaa vastineeksi seurakuntalaisille ilman lisäkorvausta (vaikkapa tässä hautaus asiassa), niin en ihmettele eroamisten määrää. Kirkolla on mielestäni itse tutkistelun paikka aivan jokaista piispaa myöden. Voidaanko byrokratiaa vähentää ja siten karsia kuluja?

Lue lisää

...että koet sen tuollaisena, bisneksenä.
Mutta mitä muuta kummaa srk olis voinut äidillesi antaa, taivaspaikan? Ei se ole papin asia vaan yksin Jumalan. Jos äitisi oli uskovainen (sen tietää yksin Jumala) niin kyllä hänellä sitten se taivaspaikka on.

Toki kirkkoja saa kommentoida ja kritisoida, ei siinä mitään väärää ole. Usein vain, ei välttämättä kohdallasi, ihmiset eivät tiedä kaikkia faktoja vaan tekevät oletuksia.

Ev.Lut kirkollakin on omaisuutta kertynyt matkan varrella, osa on sellaista jonka pitäisi poikiakin jotain, eli toimia vararahastona pahan päivän varalle, osa verotuloista laitetaan yhä sivuun ns. verontasausrahastoon todellakin pahojen päivien varalle.

Osa omaisuudesta, kuten kirkot ja leirikeskukset, ovat sellaisia joita ei voi muuttaa rahaksi vaikka niille lasketaankin jokin ns. käypä arvo.
Kuka ostaisi esim. yksityiskäyttöön jonkun srk:n kivikirkon, mitä esim. olisit valmis maksamaan srk:si leirikeskuksesta asunnoksesi ja olisiko srk valmis myymään sen sillä summalla.
Metsää ja asuntoja on seurakuntien helppo myydä pois muttei kirkkoja, leirikeskuksia ja srk-taloja vaikka niilläkin on rahallinen arvo ja lasketaan kuuluvaksi srk:n omaisuuteen.

tosikristitty kirjoitti:

...että koet sen tuollaisena, bisneksenä.
Mutta mitä muuta kummaa srk olis voinut äidillesi antaa, taivaspaikan? Ei se ole papin asia vaan yksin Jumalan. Jos äitisi oli uskovainen (sen tietää yksin Jumala) niin kyllä hänellä sitten se taivaspaikka on.

Toki kirkkoja saa kommentoida ja kritisoida, ei siinä mitään väärää ole. Usein vain, ei välttämättä kohdallasi, ihmiset eivät tiedä kaikkia faktoja vaan tekevät oletuksia.

Ev.Lut kirkollakin on omaisuutta kertynyt matkan varrella, osa on sellaista jonka pitäisi poikiakin jotain, eli toimia vararahastona pahan päivän varalle, osa verotuloista laitetaan yhä sivuun ns. verontasausrahastoon todellakin pahojen päivien varalle.

Osa omaisuudesta, kuten kirkot ja leirikeskukset, ovat sellaisia joita ei voi muuttaa rahaksi vaikka niille lasketaankin jokin ns. käypä arvo.
Kuka ostaisi esim. yksityiskäyttöön jonkun srk:n kivikirkon, mitä esim. olisit valmis maksamaan srk:si leirikeskuksesta asunnoksesi ja olisiko srk valmis myymään sen sillä summalla.
Metsää ja asuntoja on seurakuntien helppo myydä pois muttei kirkkoja, leirikeskuksia ja srk-taloja vaikka niilläkin on rahallinen arvo ja lasketaan kuuluvaksi srk:n omaisuuteen.

Lue lisää

Mielestäni missaat pointin tässä keskustelussa (tai sitten se olen minä). Eiköhän tarkoitus nimenomaan ole se, että mitä sillä rahalla normaali tallaaja saa. Suurin osa maksaa veroja mutta vain osa käyttää niitä palveluita jotka kyseisillä tuloilla on pystytetty. Vertaus valtio valtiossa oli erittäin osuva, koska juuri tästä on kysymys.

Uskovien mukaanhan tilanne on niin, että oli tilanne mikä hyvänsä niin lopullinen tuomio on ihmisen ja jumalan välinen asia. Miksi kirkko häärää välissä ja on yhä enenemässä määrin aivan yhdentekevä instituutio kuluttamassa varoja, aikaa sekä aiheuttamassa eripuraa. Uskominen ei ole yhteisöstä kiinni. Vaikka kirkko perinteisesti onkin toiminut myös yleishyödyllisenä tahona (kasvatus, vanhukset ja vaikka erilaiset rekisterit) niin nämä toiminnat voitaisiin siirtää valtiolle jolloin niistä hyötyvät kaikki tasapuolisesti. Maksan mielelläni mm. rekisterien ylläpidosta mutta kirkolle en halua antaa senttiäkään.

Eikö ahneudella tosiaankaan ole rajaa?

Kihti kirjoitti:

Mielestäni missaat pointin tässä keskustelussa (tai sitten se olen minä). Eiköhän tarkoitus nimenomaan ole se, että mitä sillä rahalla normaali tallaaja saa. Suurin osa maksaa veroja mutta vain osa käyttää niitä palveluita jotka kyseisillä tuloilla on pystytetty. Vertaus valtio valtiossa oli erittäin osuva, koska juuri tästä on kysymys.

Uskovien mukaanhan tilanne on niin, että oli tilanne mikä hyvänsä niin lopullinen tuomio on ihmisen ja jumalan välinen asia. Miksi kirkko häärää välissä ja on yhä enenemässä määrin aivan yhdentekevä instituutio kuluttamassa varoja, aikaa sekä aiheuttamassa eripuraa. Uskominen ei ole yhteisöstä kiinni. Vaikka kirkko perinteisesti onkin toiminut myös yleishyödyllisenä tahona (kasvatus, vanhukset ja vaikka erilaiset rekisterit) niin nämä toiminnat voitaisiin siirtää valtiolle jolloin niistä hyötyvät kaikki tasapuolisesti. Maksan mielelläni mm. rekisterien ylläpidosta mutta kirkolle en halua antaa senttiäkään.

Eikö ahneudella tosiaankaan ole rajaa?

Lue lisää

Edellinen kirjoitus kommentoi mielestäni hyvin kenties sen tavallisen tallaajan mietteitä. Mitä ja miksi maksan? Mielestäni ihmisten pitäisi yleesäkin miettiä mihin maksetaan ja mistä sitten valitetaan.
Nyt monet valittavat (ja aiheestakin) valtiolle menevän veron määrästä. Mutta yksikertaisinta alentaa omaa kokonaisverotusta on lopettaa ylimääräiset maksut. Mm. kirkollisvero ja erilaiset jäsenmaksut varsinkin, jos niistä vastinena saatavia palveluksia ei käytä. Näin käteen jäävästä summasta voi jokainen tulkita mitä maksamillaan maksuilla saa ja mitä menettää olla maksamatta...

Mielestäni lakia pitäisi alkaa muuttamaan siten, että ihmiselle kerrotaan palkanmaksun yhteydessä, kuinka suuri osuus siinä on kirkoillisveroa. Näkyyhän siinä mm. ammattiliitto maksutkin eriteltyinä. Nyt monet eivät edes tiedä välttämättä maksavansa "toista" veroa, kun se on automaattisesti kuulunut aina kuvaan. Ihmetellä vain täytyy, että mikään kuluttajajärjestö ei ole em. saanut aikaiseksi??

Mitä kirkot sitten voisivat tehdä jäsenkadon estämiseksi? Jos kirkko todella olisi hyväntekeväisyysjärjestö ja haluaisi toimia alkukristillisellä tavalla, niin sen alkuperäistä toimintaa ja omaisuutta pitäisi pohtia.
Miksi ylläpitää lukuisia kiinteistöjä sekä rakentaa valtava organisaatio sen pyöritykseen? Tosikristitty kertoi, ettei kukaan osta sellaisia kiinteistöjä, joita kirkot omistavat. Mutta kuka on sellaisia vaatinut rakentamaan? En puhu kirkoista tässä, vaan muista kiinteistöistä. (Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kirkoilla on metsää omaisuutena. Se on helppo realisoida.) Taitaa olla niin, että kun rahaa on, niin se "sijoitetaan" mitä erinäisiin leirikeskuksiin. Mitä tulee itse kirkkorakennuksiin, niin on Suomen maassa laman jäljiltä vielä lukuisia rakennuksia tyhjillään, jopa itse Suomen valtioilla.
Jos koko ev.lut kirkon hengissä pysyminen perustuu suoraan automaattisesti saatavaan verotuloon, ei ole ihme että muutoksia ei tehdä! Rahaa tulee ja sille on etukäteen jo käyttöä.

Mikä sitten olisi tärkeysjärjestys? Eiköhän se ole hoitaa veroa maksavien ihmisten ostamat palvelut. Näitä ovat mm. hautaus, kaste, avioliittomenot ja rippikoulu. Eli ne pitäisi KAIKKI olla ilmaisia kuluineen. Sitten tulee muu toiminta, jos rahaa jää. Ja aivan varmasti, jos asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, niin mm.hautausmaat ja rippikoulut kyetään pienemmilläkin verotuloilla/avustuksilla ylläpitämään. Karsitaan niitä muita kuluja.

Kertarysäyksellä ei muutosta voida tehdä, mutta joskus sen on tultava. Olisiko nykyinen julkinen kirkosta eroavien määrän spekulointi sellainen? Näin minä toivon ja toivottavasti myös seurakunnissa asiaa pohditaan vakavasti. Mikään ei ole ikuista. Ei ollut katollinenkaan meno euroopassa ja mitä ilmeisemmin myös nykyinen tulee kokemaan muutoksia. Eli ihmiset alkavat omalla järjellään tulkisemaan asioita ja siihen ei tarvita rahaa käytettäväksi.

Muutosta haluava kirjoitti:

Näinhän se on, että kaikki maksaa ja myös eri yhteisöt joutuvat maksamaan jokaisesta palveluksesta mitä tilaavat. Mutta se tälläiselle tavalliselle tallaajalle ei oikein aukene, että mitä kirkko (kirkot) meinaavat tehdä sillä kaikella omaisuudella, jotka se saanut haltuunsa vuosisatojen aikana? Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää? Mielestäni myös se ei ole väärin kyseenalaistaa asioita ja saada liikkeelle tervettä keskustelua. Ongelmaksi tulee usein kristillisyyteen kuuluva hienovarainen käytös olla kyselemättä ja luotetaan kirkon tapaan toimia oikein...

Hautaaminen on mielestäni yksi pöyristyttävin seikka tällä hetkellä. Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle? Taannoin äitini kuollessa me omaiset maksoimme koko hautaustoimituksen. Siihen kuuluu arkun osto ja hautaustoimiston palvelukset, joita ovat mm. arkkuun laittaminen, vainajan pukeminen ja asioiden hoitaminen seurakunnan kanssa kuten ruumishuone järjestelyt. Sen päälle tulee hautapaikan maksu (=ostaminen) ja hautakivi. Mitä seurankunnalta yli 70 vuotta jäsenenä ja uskovaisenakin ihmisenä (uskovaisuus ei siis liity tähän oleellisesti) sai? Papin siunausen. Piste.

Kaikkia asioita ei voi mitata rahassa ja en minäkään sitä em. tapauksessa tee. Mutta jotenkin koko hommassa on pelkän bisneksen maku, jos kirkollisverolla ei saa mitään seurakunnalta mitä jokaiselle ihmiselle kuoleman kohdatessa joudutaan tekemään. Eli saattamaan hautaan ja muistopaikan lunastaminen/merkitseminen. Siksi moni onkin miettinyt asiota ja tehnyt ratkaisunsa. Jos menoja perustellaan ainoastaan kiinteistöjen ylläpidolla kuluilla ja palveluksia ei ole sitten varaa antaa vastineeksi seurakuntalaisille ilman lisäkorvausta (vaikkapa tässä hautaus asiassa), niin en ihmettele eroamisten määrää. Kirkolla on mielestäni itse tutkistelun paikka aivan jokaista piispaa myöden. Voidaanko byrokratiaa vähentää ja siten karsia kuluja?

Lue lisää

"Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää?"

Kaikki seurakunnan menot ja tulot ovat julkisia, ja niinollen seurakuntalaisen, ja seurakuntaan kuulumattomankin saatavilla.

Seurakuntalaisella on myös realistiset mahdollisuudet päättää siitä, mihin rahat menevät. Kirkollisvaaleissa jokaisella on äänioikeus, ja oikeus asettua jopa ehdokkaaksi.

"Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle?"

Olisikohan kirkon ylläpitäminen, sen vuokra, hautapaikan ylläpito (kesällä hautausmailla on paljon ylläpitäjiä esim. kesätöissä), hautaamisessa tarvittavien ihmisten (pappi, suntio, kanttori, taloustoimiston ihmiset, kirkkoherranviraston ihmiset, haudankaivajat...) palkat... kuten ehkä aavistat, omaisesi ei ollut ainoa haudattava kirkossanne, siksi toimitusten pyörittämiseen tarvitaan yllättävän suuri määrä väkeä. Suuremmissa seurakunnissa enemmänkin.

Menoja varmasti yritetään karsia. Mutta kirkon tarkoitus ei tokikaan ole ensisijaisesti tehdä hommasta "kannattavaa". Myöskään kirkkoon kuulumisen idea ei ole mielestäni siinä, mitä siitä "hyötyy". Mitä seurakunnan omaisuuteen tulee, sehän on yhteistä, eikä mene kenenkään omaan taskuun. Kirkon kiinteä omaisuus on pitkälti kiinni kiinteistöissä, jotka ovat seurakunnan yhteisessä käytössä. Ja kirkon työntekijöiden palkat ovat koulutustasoon ja TYÖMÄÄRÄÄN (joka on ihan uskomaton, työajoista puhumattakaan) nähden aika onnettomat. Eli työntekijöille, eli papeille ja muillekaan ne rahat eivät mene.

Ja kuten sanottu, ennen kuin puhuu suuta suuremmalla, voi itse ottaa asioista selvää. Ja niihin asioihin voi vaikuttaakin, paitsi jos eroaa kirkosta. Silloin viimeisetkin vaikutusmahdollisuudet karisee.

Itse luottamustehtävissä toimineena, tiedän kyllä, että ihmiset valittaa, vaikka tekisi asiat kuinka hyvin. Kaksi prosenttia tekee ja 98 % valittaa, että asiat pitäisi tehdä paremmin. Sitten kun kysytään konkreettisia parannusneuvoja tai apua asioiden parantamiseen, niin sitten katoaakin valittajat paikalta. Niinpä haastan sinut nyt osallistumaan paremman seurakunnan rakentamiseen valittamisen sijasta, tai sitten perehtymään kunnolla asiaan ja antamaan vaikuttajille konkreettisia parannusohjeita. Uskon, että ne otetaan ilolla vastaan.

Muutos ei synny valittamalla internetissä.

Muutosta haluava kirjoitti:

Edellinen kirjoitus kommentoi mielestäni hyvin kenties sen tavallisen tallaajan mietteitä. Mitä ja miksi maksan? Mielestäni ihmisten pitäisi yleesäkin miettiä mihin maksetaan ja mistä sitten valitetaan.
Nyt monet valittavat (ja aiheestakin) valtiolle menevän veron määrästä. Mutta yksikertaisinta alentaa omaa kokonaisverotusta on lopettaa ylimääräiset maksut. Mm. kirkollisvero ja erilaiset jäsenmaksut varsinkin, jos niistä vastinena saatavia palveluksia ei käytä. Näin käteen jäävästä summasta voi jokainen tulkita mitä maksamillaan maksuilla saa ja mitä menettää olla maksamatta...

Mielestäni lakia pitäisi alkaa muuttamaan siten, että ihmiselle kerrotaan palkanmaksun yhteydessä, kuinka suuri osuus siinä on kirkoillisveroa. Näkyyhän siinä mm. ammattiliitto maksutkin eriteltyinä. Nyt monet eivät edes tiedä välttämättä maksavansa "toista" veroa, kun se on automaattisesti kuulunut aina kuvaan. Ihmetellä vain täytyy, että mikään kuluttajajärjestö ei ole em. saanut aikaiseksi??

Mitä kirkot sitten voisivat tehdä jäsenkadon estämiseksi? Jos kirkko todella olisi hyväntekeväisyysjärjestö ja haluaisi toimia alkukristillisellä tavalla, niin sen alkuperäistä toimintaa ja omaisuutta pitäisi pohtia.
Miksi ylläpitää lukuisia kiinteistöjä sekä rakentaa valtava organisaatio sen pyöritykseen? Tosikristitty kertoi, ettei kukaan osta sellaisia kiinteistöjä, joita kirkot omistavat. Mutta kuka on sellaisia vaatinut rakentamaan? En puhu kirkoista tässä, vaan muista kiinteistöistä. (Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kirkoilla on metsää omaisuutena. Se on helppo realisoida.) Taitaa olla niin, että kun rahaa on, niin se "sijoitetaan" mitä erinäisiin leirikeskuksiin. Mitä tulee itse kirkkorakennuksiin, niin on Suomen maassa laman jäljiltä vielä lukuisia rakennuksia tyhjillään, jopa itse Suomen valtioilla.
Jos koko ev.lut kirkon hengissä pysyminen perustuu suoraan automaattisesti saatavaan verotuloon, ei ole ihme että muutoksia ei tehdä! Rahaa tulee ja sille on etukäteen jo käyttöä.

Mikä sitten olisi tärkeysjärjestys? Eiköhän se ole hoitaa veroa maksavien ihmisten ostamat palvelut. Näitä ovat mm. hautaus, kaste, avioliittomenot ja rippikoulu. Eli ne pitäisi KAIKKI olla ilmaisia kuluineen. Sitten tulee muu toiminta, jos rahaa jää. Ja aivan varmasti, jos asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, niin mm.hautausmaat ja rippikoulut kyetään pienemmilläkin verotuloilla/avustuksilla ylläpitämään. Karsitaan niitä muita kuluja.

Kertarysäyksellä ei muutosta voida tehdä, mutta joskus sen on tultava. Olisiko nykyinen julkinen kirkosta eroavien määrän spekulointi sellainen? Näin minä toivon ja toivottavasti myös seurakunnissa asiaa pohditaan vakavasti. Mikään ei ole ikuista. Ei ollut katollinenkaan meno euroopassa ja mitä ilmeisemmin myös nykyinen tulee kokemaan muutoksia. Eli ihmiset alkavat omalla järjellään tulkisemaan asioita ja siihen ei tarvita rahaa käytettäväksi.

Lue lisää

Edelleen, kirkkoon kuulumisessa ei ole pointtina se, kannattaako se taloudellisesti. Kirkollisvero on tuskin sitäpaitsi tavallisella kaduntallaajalla mitenkään päätähuimaava.

Esim. minä en ole elämäni aikana maksanut penniäkään/senttiäkään kirkollisveroa, mutta olen ihan tyytyväinen siihen, mitä kirkosta saan. Sitä ei voi minun mielestäni mitata rahalla.

Kaikki ihmiset, ketä tunnen, tietävät tarkalleen, kuinka paljon maksavat kirkollisveroja. Silti he kuuluvat kirkkoon. Pidätkö muita ihmisiä jotenkin tyhmänä, kun luulet, että eivät tiedä, mihin rahansa menevät?

Ja, miksi kirkon pitäisi alkaa toimiin siksi, että ihmiset eroavat? En usko, että on kirkonkaan edun mukaista pitää jäsenistössään ihmisiä, jotka eivät siihen halua kuulua. Ei ole mitään järkeä alkaa tinkiä kirkollisverosta tai muusta vain sen takia, että jäsenyys tulisi houkuttelevammaksi. Koska se pointti ei ole taloudellinen. Jos joku eroaa rahan takia kirkosta, niin tuskin hänellä on sitten sitä uskoakaan, jonka vuoksi kirkkoon kuulutaan. Siksi kirkko ei ole huolissaan siitä, että ihmiset eroaa.

Kuitenkin kirkko kehittää koko ajan itseään tutkimustyön ja muun työn avulla. Koska kirkko haluaa palvella jäseniään (ja muutakin maailmaa) mahdollisimman hyvin, mikä siellä onkin ideana. Tähän palveluun kuuluu omaisuudenhoito niin, ettei kaikkea omaisuutta kuluteta heti, vaan sitä on pahan päivän varalta. Ideana ei sen sijaan ole pakottaa vastahakoisia ihmisiä kuulumaan kirkkoon.

Mitä leirikeskuksiin tulee, ne ovat erittäin tarpeellisia. Ensinnäkin, nuorisotyö on kirkon tärkein osa-alue, siihen osallistuu yli 95% kirkon jäsenistä kansallisella tasolla ja paikallisella tasolla paikoin jopa yli 100%. Rippikoulusesongin ulkopuolella leirikeskuksia käyttävät muut seurakunnan työalueet ja ulkopuoliset vuokraajat, joilta seurakunta saa tuloja, joita voidaan taas käyttää muuhun. Siksi nekin ja kaikki seurakunnan kiinteistöt kyllä ovat tarpeellisia, ja tiedän, että niitä käytetään.

n81 kirjoitti:

"Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää?"

Kaikki seurakunnan menot ja tulot ovat julkisia, ja niinollen seurakuntalaisen, ja seurakuntaan kuulumattomankin saatavilla.

Seurakuntalaisella on myös realistiset mahdollisuudet päättää siitä, mihin rahat menevät. Kirkollisvaaleissa jokaisella on äänioikeus, ja oikeus asettua jopa ehdokkaaksi.

"Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle?"

Olisikohan kirkon ylläpitäminen, sen vuokra, hautapaikan ylläpito (kesällä hautausmailla on paljon ylläpitäjiä esim. kesätöissä), hautaamisessa tarvittavien ihmisten (pappi, suntio, kanttori, taloustoimiston ihmiset, kirkkoherranviraston ihmiset, haudankaivajat...) palkat... kuten ehkä aavistat, omaisesi ei ollut ainoa haudattava kirkossanne, siksi toimitusten pyörittämiseen tarvitaan yllättävän suuri määrä väkeä. Suuremmissa seurakunnissa enemmänkin.

Menoja varmasti yritetään karsia. Mutta kirkon tarkoitus ei tokikaan ole ensisijaisesti tehdä hommasta "kannattavaa". Myöskään kirkkoon kuulumisen idea ei ole mielestäni siinä, mitä siitä "hyötyy". Mitä seurakunnan omaisuuteen tulee, sehän on yhteistä, eikä mene kenenkään omaan taskuun. Kirkon kiinteä omaisuus on pitkälti kiinni kiinteistöissä, jotka ovat seurakunnan yhteisessä käytössä. Ja kirkon työntekijöiden palkat ovat koulutustasoon ja TYÖMÄÄRÄÄN (joka on ihan uskomaton, työajoista puhumattakaan) nähden aika onnettomat. Eli työntekijöille, eli papeille ja muillekaan ne rahat eivät mene.

Ja kuten sanottu, ennen kuin puhuu suuta suuremmalla, voi itse ottaa asioista selvää. Ja niihin asioihin voi vaikuttaakin, paitsi jos eroaa kirkosta. Silloin viimeisetkin vaikutusmahdollisuudet karisee.

Itse luottamustehtävissä toimineena, tiedän kyllä, että ihmiset valittaa, vaikka tekisi asiat kuinka hyvin. Kaksi prosenttia tekee ja 98 % valittaa, että asiat pitäisi tehdä paremmin. Sitten kun kysytään konkreettisia parannusneuvoja tai apua asioiden parantamiseen, niin sitten katoaakin valittajat paikalta. Niinpä haastan sinut nyt osallistumaan paremman seurakunnan rakentamiseen valittamisen sijasta, tai sitten perehtymään kunnolla asiaan ja antamaan vaikuttajille konkreettisia parannusohjeita. Uskon, että ne otetaan ilolla vastaan.

Muutos ei synny valittamalla internetissä.

Lue lisää

Mainitsit useita asioita joihin vero menee. Pointti on kuitenkin se, että mitään niistä EI TARVITA. Kyseiset toimet voidaan siirtää pois uskonnollisen yhteisön saastuttavasta vaikutuspiiristä jonnekkin neutraalille alueelle. Pappeja ei tarvita, ei tarvita kirkkoja (rakennuksia), ei siuntioita ei kanttoreita. Nämä ovat juuri niitä asioita taikka tahoja joilla on tällähetkellä edellytykset olla olemassa liiallisen uskontoinnon vuoksi. Jos kirkosta eroaa laumoittain ihmisiä, käy koko järjestelmä tarpeettomaksi. Tämä on oltava päämäärä.

Mielestäni on huomattavasti suuremman rakennemuutoksen aika kuin pelkästään kirkon tulojen ja menojen tarkkailu.

n81 kirjoitti:

"Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää?"

Kaikki seurakunnan menot ja tulot ovat julkisia, ja niinollen seurakuntalaisen, ja seurakuntaan kuulumattomankin saatavilla.

Seurakuntalaisella on myös realistiset mahdollisuudet päättää siitä, mihin rahat menevät. Kirkollisvaaleissa jokaisella on äänioikeus, ja oikeus asettua jopa ehdokkaaksi.

"Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle?"

Olisikohan kirkon ylläpitäminen, sen vuokra, hautapaikan ylläpito (kesällä hautausmailla on paljon ylläpitäjiä esim. kesätöissä), hautaamisessa tarvittavien ihmisten (pappi, suntio, kanttori, taloustoimiston ihmiset, kirkkoherranviraston ihmiset, haudankaivajat...) palkat... kuten ehkä aavistat, omaisesi ei ollut ainoa haudattava kirkossanne, siksi toimitusten pyörittämiseen tarvitaan yllättävän suuri määrä väkeä. Suuremmissa seurakunnissa enemmänkin.

Menoja varmasti yritetään karsia. Mutta kirkon tarkoitus ei tokikaan ole ensisijaisesti tehdä hommasta "kannattavaa". Myöskään kirkkoon kuulumisen idea ei ole mielestäni siinä, mitä siitä "hyötyy". Mitä seurakunnan omaisuuteen tulee, sehän on yhteistä, eikä mene kenenkään omaan taskuun. Kirkon kiinteä omaisuus on pitkälti kiinni kiinteistöissä, jotka ovat seurakunnan yhteisessä käytössä. Ja kirkon työntekijöiden palkat ovat koulutustasoon ja TYÖMÄÄRÄÄN (joka on ihan uskomaton, työajoista puhumattakaan) nähden aika onnettomat. Eli työntekijöille, eli papeille ja muillekaan ne rahat eivät mene.

Ja kuten sanottu, ennen kuin puhuu suuta suuremmalla, voi itse ottaa asioista selvää. Ja niihin asioihin voi vaikuttaakin, paitsi jos eroaa kirkosta. Silloin viimeisetkin vaikutusmahdollisuudet karisee.

Itse luottamustehtävissä toimineena, tiedän kyllä, että ihmiset valittaa, vaikka tekisi asiat kuinka hyvin. Kaksi prosenttia tekee ja 98 % valittaa, että asiat pitäisi tehdä paremmin. Sitten kun kysytään konkreettisia parannusneuvoja tai apua asioiden parantamiseen, niin sitten katoaakin valittajat paikalta. Niinpä haastan sinut nyt osallistumaan paremman seurakunnan rakentamiseen valittamisen sijasta, tai sitten perehtymään kunnolla asiaan ja antamaan vaikuttajille konkreettisia parannusohjeita. Uskon, että ne otetaan ilolla vastaan.

Muutos ei synny valittamalla internetissä.

Lue lisää

Otan haasteen vastaan. Tarkoitukseni oli ja on edelleen keskustella asiasta siten, kuin suurin osa ihmistä sen tekee. Eli kysellä ja saada tietoa. Nyt saikin taas hyvää tietoa mm. kirkon taloudesta. Kiitos.

Siihen haasteeseen... Miksi kyselen tälläisiä asioita kasvottomana? Voisin aivan hyvin antaa sinulle vaikka oman sähköpostini/nimeni ja keskustella sen kautta, mutta ei liene kannata tänne sitä antaa? Keskustelen näistä siksi, että jokainen kerta niin lapsuuden pyhäkoulusta kuin nuoruudessakin rippikouluun saakka on ihmisiä aivopesty. Näin uskallan sanoa, sillä molemmissa olen ollut. En voi moittia seurakuntien työtä turhaksi tai humpuukiksi. Kirkko tuo vakautta yhteiskuntaan jne. Itse uskon Jumalaan ja se on täysin minun henkilökohtainen asia ja rukouksella saan rauhan. Mutta edelleen kritisoin kirkon tapaa "saada" verorahansa. Miksi se tulee edelleen automaattisesti?

"Pidätkö muita ihmisiä jotenkin tyhmänä, kun luulet, että eivät tiedä, mihin rahansa menevät?"
- Vastaus on, että kyllä ja ei. Kyllä on väärä sana tässä. Paremmin kysymys on uskalluksesta ja tietämyksestä: Suurin osa maksaa veroa koko ikänsä ja se ikäänkuin kuuluukin maksaa. Eli ihmisiltä puuttuu kyky nähdä tämän asian läpi ja miettiä omalla järjellään. Jos ihmisille ei kerrota mm. näistä veroasioita niiden oikeilla nimillä ja perusteluilla, säilyvät asiat samoina kuin viimeiset sadat vuodet. Se miksi näin toimitaan johtuu siitä, että jo nuoren ihmisen elämää ohjataan. Jos isä ja äiti ovat seurakunnan jäseniä, ovat lapset myös ja en juurikaan tiedä 15-vuotta täyttäneitä, jotka olisivat eronneet kirkosta noin vain. (Jos onkin, niin taitaa olla prommille oikea mittari, kuin prosentti?). Kun sitten nuori menee töihin, menee tilistä automaattisesti kirkollisvero ja siitä alkaa veron maksaminen kirkolle 40 vuoden ajaksi ja useinmiten edes tajuamatta sitä. Sanot, ettei vero ole suuri ja se ei haittaa. Miksi ihmeiset sitten eivät voi samalla lailla maksaa vaikkapa suurempia ammattiliittomaksuja tai autoveroja? Siksi, että ihmiset tietävät ne ja mm. ammattiliittomaksut näkyvät mm. palkkanauhassa. Kerroppas, miksi kirkollisvero ei voi näkyä tilinauhassa?? Minä kerron. Kukaan ei ole ajanut asiaa ja kun sitä ei tehdä on se kirkolle suuri helpotus. Jos ihmiset näkisivät summan, niin riski ajatella "toisin " voisi kasvaa...

Kirkollisveron tuotto kasvoi viime vuonna muistaaksi yli 8%. (Jos olen väärässä, niin sen voi oikaista) Melkein miljardi euroa olivat verotulot ja jos kasvu oli em. 8%, on mielestäni kirkosta tullut selvä bisnes yritys. Sanoppas miksi kirkon pitää kasvattaa verotuloja ja vaikka ne kasvavatkin markkinoiden mukaan automaattisesti, niin eikö rahan määrän tuloa voida rajata johonkin? Vai onko homman nimi se, että kun rahaa tulee, niin tulkoon...? Kaiken huippu on kirkon saama yhteisövero! Miksi! Eikö kirkoillisvero riitä veronmaksajilta, vaan pitää vielä yritystenkin maksaa omansa... Todella röyhkeää... Jos kirkko haluaisi päästä eroon mammonan keräämisestä ja tekisi menoilleen jotain (supistaisi), niin veroja voisi laskea ja jopa yhteisöverosta voisi luopua kokonaan? Tuskin sitä tullaan koskaan tekemään, sillä kaikki seurankunnan puolustajat puolustavat kirkkojen jokaista liikettä raamattuun vedoten... Näin se vaan on...

Heitän sinulle haasteen. Kun minä puhun tässä nyt "suuta suuremalla", niin miksi en sitä voisi tehdä? Olen ollut kirkon jäsen tähän saakka ja mielestäni on kohtuullinen "oikeus" sanoa mielipiteeni. Nyt en enää maksa veroa, joten en voi osallistua päätöksen tekoon. Mutta mitä mieltä sinä olet, eli mitä voisi tehdä toisi? Uskallatko ehdottaa jotain, vaan onko asiat ihan ok, kuten yleensä kaikki seurakunnassa sanovat? Me Suomen valtion kansalaiset kyllä arvostelemme verotusta ja eduskunnan päätöksiä, mutta miksi sitä samaa ei voida tehdä seurakunnan toimista tavallisen kansalaisen toimesta? Onhan ev.lut kirkko edelleen kuin VALTIO Suomen valtion sisällä ja nauttii täysin perusteettomasti automaattisesta veronkannosta.
Siinä olen samaa mieltä, että seurakunnan palveluksessa olevien palkat eivät kenties vastaa vaatimustasoa, mutta miksi näin ei ole? Rahaa kyllä pitäisi olla. Pappi tekee mielestäni erittäin vaativaa työtä ja jos palkka on jonkilainen arvostuksen mittari, niin mieluummin hänelle suon suuremman palkkapussin, kuin jollekin suuripalkkaiselle valtion virkamihelle.

Sitten teille seurakunnan puolustajat: Miten ihminen voi olla heti helvettiin joutuva ja tulee pakanaksi, jos hän eroaa kirkosta? Voittetko TE mukamas sanoa sen vaikka minulle suoraa naamatusten, vaikka ette tiedä minun vakaumuksestani ollenkaan ja miten hoidan uskon asiaani? Hävetkää, jos sellaiselle linjalle lähdette arvostellessane eronneita. Olette menneet siihen samaan mukaan, kuin keskiajalla ihmisille papit näyttivät esimerkkiä, eli kirkon eijäsen oli täysin hylkiö. Rahako teille merkitsee? Eikö seurakunnan jäsen voi olla ilman, että maksaa siitä? Ottakaa mallia vaikkapa urheiluseuroista, joiden jäsen voi olla ilman maksamistakin... Eli maksa voi jos haluaa. Silloin nähtäisiin kuinka monta ihmistä todella haluaa maksaa siitä. Mitä Jeesus opettikaan ja miten hän asiaa toi julki. Ei siinä rahaa todellakaan pidetty seurakunnan jäsenenä olemiselle. Usko riitti ja pitäisi se riittää tänäkin päivänä.

Muutosta haluava kirjoitti:

Näinhän se on, että kaikki maksaa ja myös eri yhteisöt joutuvat maksamaan jokaisesta palveluksesta mitä tilaavat. Mutta se tälläiselle tavalliselle tallaajalle ei oikein aukene, että mitä kirkko (kirkot) meinaavat tehdä sillä kaikella omaisuudella, jotka se saanut haltuunsa vuosisatojen aikana? Mielestäni seurakunnan jäsenillä on oikeus kommentoida varallisuuden käyttöä ja saada selville asioita, koska sitä verotuloillaan ylläpitää? Mielestäni myös se ei ole väärin kyseenalaistaa asioita ja saada liikkeelle tervettä keskustelua. Ongelmaksi tulee usein kristillisyyteen kuuluva hienovarainen käytös olla kyselemättä ja luotetaan kirkon tapaan toimia oikein...

Hautaaminen on mielestäni yksi pöyristyttävin seikka tällä hetkellä. Mitä kirkko todellisuudessa kustantaa ihmiselle? Taannoin äitini kuollessa me omaiset maksoimme koko hautaustoimituksen. Siihen kuuluu arkun osto ja hautaustoimiston palvelukset, joita ovat mm. arkkuun laittaminen, vainajan pukeminen ja asioiden hoitaminen seurakunnan kanssa kuten ruumishuone järjestelyt. Sen päälle tulee hautapaikan maksu (=ostaminen) ja hautakivi. Mitä seurankunnalta yli 70 vuotta jäsenenä ja uskovaisenakin ihmisenä (uskovaisuus ei siis liity tähän oleellisesti) sai? Papin siunausen. Piste.

Kaikkia asioita ei voi mitata rahassa ja en minäkään sitä em. tapauksessa tee. Mutta jotenkin koko hommassa on pelkän bisneksen maku, jos kirkollisverolla ei saa mitään seurakunnalta mitä jokaiselle ihmiselle kuoleman kohdatessa joudutaan tekemään. Eli saattamaan hautaan ja muistopaikan lunastaminen/merkitseminen. Siksi moni onkin miettinyt asiota ja tehnyt ratkaisunsa. Jos menoja perustellaan ainoastaan kiinteistöjen ylläpidolla kuluilla ja palveluksia ei ole sitten varaa antaa vastineeksi seurakuntalaisille ilman lisäkorvausta (vaikkapa tässä hautaus asiassa), niin en ihmettele eroamisten määrää. Kirkolla on mielestäni itse tutkistelun paikka aivan jokaista piispaa myöden. Voidaanko byrokratiaa vähentää ja siten karsia kuluja?

Lue lisää

Pohdinpa vaan, että mikä se kirkko sitten oikeastaan on... Jos et kirkon jäsenenä äänestänyt seurakuntavaaleissa ja ollut vaikuttamassa varojen käyttöön, pitäisin sinuna pienempää suuta. Mitä sitten tulee kirkon omaisuuteen, joillakin seurakunnilla sitä on, toisilla taas ei. Pääosa kirkon omaisuudesta on käyttöomaisuutta, leirikeskuksia, sakraalirakennuksia tms. joista varsinkaan kulttuurikhistoriallisesti arvokkaat kirkkorakennukset eivät tosiaan ole huokeita ylläpidettäviä.

Muutosta haluava kirjoitti:

Otan haasteen vastaan. Tarkoitukseni oli ja on edelleen keskustella asiasta siten, kuin suurin osa ihmistä sen tekee. Eli kysellä ja saada tietoa. Nyt saikin taas hyvää tietoa mm. kirkon taloudesta. Kiitos.

Siihen haasteeseen... Miksi kyselen tälläisiä asioita kasvottomana? Voisin aivan hyvin antaa sinulle vaikka oman sähköpostini/nimeni ja keskustella sen kautta, mutta ei liene kannata tänne sitä antaa? Keskustelen näistä siksi, että jokainen kerta niin lapsuuden pyhäkoulusta kuin nuoruudessakin rippikouluun saakka on ihmisiä aivopesty. Näin uskallan sanoa, sillä molemmissa olen ollut. En voi moittia seurakuntien työtä turhaksi tai humpuukiksi. Kirkko tuo vakautta yhteiskuntaan jne. Itse uskon Jumalaan ja se on täysin minun henkilökohtainen asia ja rukouksella saan rauhan. Mutta edelleen kritisoin kirkon tapaa "saada" verorahansa. Miksi se tulee edelleen automaattisesti?

"Pidätkö muita ihmisiä jotenkin tyhmänä, kun luulet, että eivät tiedä, mihin rahansa menevät?"
- Vastaus on, että kyllä ja ei. Kyllä on väärä sana tässä. Paremmin kysymys on uskalluksesta ja tietämyksestä: Suurin osa maksaa veroa koko ikänsä ja se ikäänkuin kuuluukin maksaa. Eli ihmisiltä puuttuu kyky nähdä tämän asian läpi ja miettiä omalla järjellään. Jos ihmisille ei kerrota mm. näistä veroasioita niiden oikeilla nimillä ja perusteluilla, säilyvät asiat samoina kuin viimeiset sadat vuodet. Se miksi näin toimitaan johtuu siitä, että jo nuoren ihmisen elämää ohjataan. Jos isä ja äiti ovat seurakunnan jäseniä, ovat lapset myös ja en juurikaan tiedä 15-vuotta täyttäneitä, jotka olisivat eronneet kirkosta noin vain. (Jos onkin, niin taitaa olla prommille oikea mittari, kuin prosentti?). Kun sitten nuori menee töihin, menee tilistä automaattisesti kirkollisvero ja siitä alkaa veron maksaminen kirkolle 40 vuoden ajaksi ja useinmiten edes tajuamatta sitä. Sanot, ettei vero ole suuri ja se ei haittaa. Miksi ihmeiset sitten eivät voi samalla lailla maksaa vaikkapa suurempia ammattiliittomaksuja tai autoveroja? Siksi, että ihmiset tietävät ne ja mm. ammattiliittomaksut näkyvät mm. palkkanauhassa. Kerroppas, miksi kirkollisvero ei voi näkyä tilinauhassa?? Minä kerron. Kukaan ei ole ajanut asiaa ja kun sitä ei tehdä on se kirkolle suuri helpotus. Jos ihmiset näkisivät summan, niin riski ajatella "toisin " voisi kasvaa...

Kirkollisveron tuotto kasvoi viime vuonna muistaaksi yli 8%. (Jos olen väärässä, niin sen voi oikaista) Melkein miljardi euroa olivat verotulot ja jos kasvu oli em. 8%, on mielestäni kirkosta tullut selvä bisnes yritys. Sanoppas miksi kirkon pitää kasvattaa verotuloja ja vaikka ne kasvavatkin markkinoiden mukaan automaattisesti, niin eikö rahan määrän tuloa voida rajata johonkin? Vai onko homman nimi se, että kun rahaa tulee, niin tulkoon...? Kaiken huippu on kirkon saama yhteisövero! Miksi! Eikö kirkoillisvero riitä veronmaksajilta, vaan pitää vielä yritystenkin maksaa omansa... Todella röyhkeää... Jos kirkko haluaisi päästä eroon mammonan keräämisestä ja tekisi menoilleen jotain (supistaisi), niin veroja voisi laskea ja jopa yhteisöverosta voisi luopua kokonaan? Tuskin sitä tullaan koskaan tekemään, sillä kaikki seurankunnan puolustajat puolustavat kirkkojen jokaista liikettä raamattuun vedoten... Näin se vaan on...

Heitän sinulle haasteen. Kun minä puhun tässä nyt "suuta suuremalla", niin miksi en sitä voisi tehdä? Olen ollut kirkon jäsen tähän saakka ja mielestäni on kohtuullinen "oikeus" sanoa mielipiteeni. Nyt en enää maksa veroa, joten en voi osallistua päätöksen tekoon. Mutta mitä mieltä sinä olet, eli mitä voisi tehdä toisi? Uskallatko ehdottaa jotain, vaan onko asiat ihan ok, kuten yleensä kaikki seurakunnassa sanovat? Me Suomen valtion kansalaiset kyllä arvostelemme verotusta ja eduskunnan päätöksiä, mutta miksi sitä samaa ei voida tehdä seurakunnan toimista tavallisen kansalaisen toimesta? Onhan ev.lut kirkko edelleen kuin VALTIO Suomen valtion sisällä ja nauttii täysin perusteettomasti automaattisesta veronkannosta.
Siinä olen samaa mieltä, että seurakunnan palveluksessa olevien palkat eivät kenties vastaa vaatimustasoa, mutta miksi näin ei ole? Rahaa kyllä pitäisi olla. Pappi tekee mielestäni erittäin vaativaa työtä ja jos palkka on jonkilainen arvostuksen mittari, niin mieluummin hänelle suon suuremman palkkapussin, kuin jollekin suuripalkkaiselle valtion virkamihelle.

Sitten teille seurakunnan puolustajat: Miten ihminen voi olla heti helvettiin joutuva ja tulee pakanaksi, jos hän eroaa kirkosta? Voittetko TE mukamas sanoa sen vaikka minulle suoraa naamatusten, vaikka ette tiedä minun vakaumuksestani ollenkaan ja miten hoidan uskon asiaani? Hävetkää, jos sellaiselle linjalle lähdette arvostellessane eronneita. Olette menneet siihen samaan mukaan, kuin keskiajalla ihmisille papit näyttivät esimerkkiä, eli kirkon eijäsen oli täysin hylkiö. Rahako teille merkitsee? Eikö seurakunnan jäsen voi olla ilman, että maksaa siitä? Ottakaa mallia vaikkapa urheiluseuroista, joiden jäsen voi olla ilman maksamistakin... Eli maksa voi jos haluaa. Silloin nähtäisiin kuinka monta ihmistä todella haluaa maksaa siitä. Mitä Jeesus opettikaan ja miten hän asiaa toi julki. Ei siinä rahaa todellakaan pidetty seurakunnan jäsenenä olemiselle. Usko riitti ja pitäisi se riittää tänäkin päivänä.

Lue lisää

... mikä urheiluseura ei kanna jäsenmaksua?

Raumalainen kirjoitti:

Pohdinpa vaan, että mikä se kirkko sitten oikeastaan on... Jos et kirkon jäsenenä äänestänyt seurakuntavaaleissa ja ollut vaikuttamassa varojen käyttöön, pitäisin sinuna pienempää suuta. Mitä sitten tulee kirkon omaisuuteen, joillakin seurakunnilla sitä on, toisilla taas ei. Pääosa kirkon omaisuudesta on käyttöomaisuutta, leirikeskuksia, sakraalirakennuksia tms. joista varsinkaan kulttuurikhistoriallisesti arvokkaat kirkkorakennukset eivät tosiaan ole huokeita ylläpidettäviä.

Lue lisää

Alkuperäinen keskustelun aloitus oli keskustella kirkon oikeudesta "saada" verotuloja automaattisesti. Edelleenkin tosiuskovat eivät kykene katsomaan asioita siten, miten niiden nykyisin pitäisi olla tai mihin pitäisi pyrkiä. Miksi aina, kun esitetään kritiikkiä teidän seurakuntaa kohtaan, tulee ne samat arkumentit teidän puolelta? -> On paljon ylläpidettävää, on velvollisuuksia ja jos mitäkin kohdetta mihin rahaa menee... Mitäs jos pyrittäisiin vähentämään näitä menoja ilman, että toiminta menisi huonompaan suuntaan? En ole äänestänyt koskaan seurakunta vaaleissa. Eli en voi sitten olla mitään mieltä sen toiminnasta? Tätäkö tarkoitat? Mutta sanoppas, saanko kyseenalaistaa kirkon saaman kirkoillisveron, kun se tulee sille automaatisesti? Sitä tässä olen ollut "kyseenalaistamassa", enkä sen oppeja. Missä on ihmisten rohkeus puhua kirkon saamasta tulosta?

Mutta kertokaapa mitä itse olette mieltä siitä, että kirkko on saanut melkoiset verotulot vuosikymmeien ajan ja mitään alaspäin menoa niissä ei ole tapahtunut historia aikana? Ettekö te tosiaan näe mihin koko alkukristillen touhu on mennyt? Pelkän mammonan perässä juoksemiseksi. Vai oletteko eri miltä?

Onko se väärin, jos on ihmisiä joille on tullut valaistus näissä asioissa? Ei se tarkoita uskonnon hylkäämistä tai sen kiroamista. Jos meidän jokaisen tilinauhaan tulisi kirkollisvero näkyviin, niin olisiko se paha asia? Entäpäs vapaaehtoinen seurakunnan jäsenyysmaksu? Tällöin katsottaisiin kuka todella haluaa olla jäsen.

Totuushan on, että vuosisatojen ajan on kirkolle kertynyt omaisuutta. Sitä on tullut erinäisten lahjoitusten ja testamenttien kautta sekä mm. kiinteistöjen muodossa. On totta, että nämä kiinteistöt eivät pysy pystyssä pyhällä hengellä, vaan vaativat rahaa. Jokaisella järjestöllä ja yksityisellä ihmisellä on oma bujetti ja sen mukaan eletään. Mutta se kirkon touhussa ihmetyttää, että vuosi vuodelta tulot kasvavat ja sille ei tehdä mitään. Miksi? Tämä tarkoittaa, että on olemassa Kirkko Oy niminen osakeyhtiö, jota johtaa valtuusto ja talous on pääasia.
Näihän toimii Suomi Oy niminen valtiokin. Mutta se on ollut erona, että Suomi Oy talouden mukaan muuttaa kansalaistensa vero prosenttia tarvittaessa jopa alaspäin.

Olisiko joskus mahdollista, että asiota muutettaisiin ja ihmiset alkaisivat todella kiinnostumaan kirkon toiminnasta ja liittyisivät jäseneksi mielellään? Kun jäsenmaksu siinä samalla olisi nimellinen, niin mukana seurakunnassa olisi ne todella sitä tarvitsevat. Ei kaiken tarvitse aina maksaa. Tällä hetkellä tehdään tuhansissa urheiluseuroissa ja järjestöissä talkootyötä ja tekijät tekevät sitä ilmaiseksi. Myös seurakunnat voisivat pitää yllä kiinteistöjä ym. alueita vaikkapa haustausmaita tietyilta osin kunnossa yhteistyöllä. Varmaan nytkin seurakunnissa on vapaaehtoistyötä, mutta mitä sillä valtavalla omaisuudella sitten lopultaan aiotaan tehdä, jos verotulot vain kasvavat vuosi vuodelta? Mihin pahanpäivän varalle sitä kerätään? Jos armageddon toteutuu, ei siinä omaisuudella enää silloin tehdä mitään.

Mainitsin jossain aikaisemmissa kirjoituksissani Martin Luther:n ja uskonpuhdistuksen. Yksi syy Luther:n alulle panemalle muutokselle oli no. katollisen kirkon todella röyhkeä mammonan haaliminen papistolle. Nyt asiat ovat paljon paremmin, mutta edelleen rahaa kerätään samoihin asioihin, kuin aikoinaan Pietarin kirkon rakentamiseen. Nyt kohteena ovat lukuisat kiinteistöt ja omaisuuden ylläpito. Joten elän toivossa, että jonkinlainen 2000-luvun uskonpuhdistus myös Luther:n nimeä kantavassa Luterilaisuudessa voisi tulla. Sillehän te kirkon puolustavat ette voi mitään, aivan kuin aikoinaan Martin naulasi teesinsä kirkon seinään...

Muutosta haluava kirjoitti:

Alkuperäinen keskustelun aloitus oli keskustella kirkon oikeudesta "saada" verotuloja automaattisesti. Edelleenkin tosiuskovat eivät kykene katsomaan asioita siten, miten niiden nykyisin pitäisi olla tai mihin pitäisi pyrkiä. Miksi aina, kun esitetään kritiikkiä teidän seurakuntaa kohtaan, tulee ne samat arkumentit teidän puolelta? -> On paljon ylläpidettävää, on velvollisuuksia ja jos mitäkin kohdetta mihin rahaa menee... Mitäs jos pyrittäisiin vähentämään näitä menoja ilman, että toiminta menisi huonompaan suuntaan? En ole äänestänyt koskaan seurakunta vaaleissa. Eli en voi sitten olla mitään mieltä sen toiminnasta? Tätäkö tarkoitat? Mutta sanoppas, saanko kyseenalaistaa kirkon saaman kirkoillisveron, kun se tulee sille automaatisesti? Sitä tässä olen ollut "kyseenalaistamassa", enkä sen oppeja. Missä on ihmisten rohkeus puhua kirkon saamasta tulosta?

Mutta kertokaapa mitä itse olette mieltä siitä, että kirkko on saanut melkoiset verotulot vuosikymmeien ajan ja mitään alaspäin menoa niissä ei ole tapahtunut historia aikana? Ettekö te tosiaan näe mihin koko alkukristillen touhu on mennyt? Pelkän mammonan perässä juoksemiseksi. Vai oletteko eri miltä?

Onko se väärin, jos on ihmisiä joille on tullut valaistus näissä asioissa? Ei se tarkoita uskonnon hylkäämistä tai sen kiroamista. Jos meidän jokaisen tilinauhaan tulisi kirkollisvero näkyviin, niin olisiko se paha asia? Entäpäs vapaaehtoinen seurakunnan jäsenyysmaksu? Tällöin katsottaisiin kuka todella haluaa olla jäsen.

Totuushan on, että vuosisatojen ajan on kirkolle kertynyt omaisuutta. Sitä on tullut erinäisten lahjoitusten ja testamenttien kautta sekä mm. kiinteistöjen muodossa. On totta, että nämä kiinteistöt eivät pysy pystyssä pyhällä hengellä, vaan vaativat rahaa. Jokaisella järjestöllä ja yksityisellä ihmisellä on oma bujetti ja sen mukaan eletään. Mutta se kirkon touhussa ihmetyttää, että vuosi vuodelta tulot kasvavat ja sille ei tehdä mitään. Miksi? Tämä tarkoittaa, että on olemassa Kirkko Oy niminen osakeyhtiö, jota johtaa valtuusto ja talous on pääasia.
Näihän toimii Suomi Oy niminen valtiokin. Mutta se on ollut erona, että Suomi Oy talouden mukaan muuttaa kansalaistensa vero prosenttia tarvittaessa jopa alaspäin.

Olisiko joskus mahdollista, että asiota muutettaisiin ja ihmiset alkaisivat todella kiinnostumaan kirkon toiminnasta ja liittyisivät jäseneksi mielellään? Kun jäsenmaksu siinä samalla olisi nimellinen, niin mukana seurakunnassa olisi ne todella sitä tarvitsevat. Ei kaiken tarvitse aina maksaa. Tällä hetkellä tehdään tuhansissa urheiluseuroissa ja järjestöissä talkootyötä ja tekijät tekevät sitä ilmaiseksi. Myös seurakunnat voisivat pitää yllä kiinteistöjä ym. alueita vaikkapa haustausmaita tietyilta osin kunnossa yhteistyöllä. Varmaan nytkin seurakunnissa on vapaaehtoistyötä, mutta mitä sillä valtavalla omaisuudella sitten lopultaan aiotaan tehdä, jos verotulot vain kasvavat vuosi vuodelta? Mihin pahanpäivän varalle sitä kerätään? Jos armageddon toteutuu, ei siinä omaisuudella enää silloin tehdä mitään.

Mainitsin jossain aikaisemmissa kirjoituksissani Martin Luther:n ja uskonpuhdistuksen. Yksi syy Luther:n alulle panemalle muutokselle oli no. katollisen kirkon todella röyhkeä mammonan haaliminen papistolle. Nyt asiat ovat paljon paremmin, mutta edelleen rahaa kerätään samoihin asioihin, kuin aikoinaan Pietarin kirkon rakentamiseen. Nyt kohteena ovat lukuisat kiinteistöt ja omaisuuden ylläpito. Joten elän toivossa, että jonkinlainen 2000-luvun uskonpuhdistus myös Luther:n nimeä kantavassa Luterilaisuudessa voisi tulla. Sillehän te kirkon puolustavat ette voi mitään, aivan kuin aikoinaan Martin naulasi teesinsä kirkon seinään...

Lue lisää

1. KIRKON TALOUDEN YLEINEN KEHITYS

Veronkanto-oikeus ja seurakuntatalouksien itsenäisyys talouttaan koskevassa päätöksenteossa säilyivät kirkon taloudenhoidon perustana. Suuret vuosittaiset vaihtelut verotuloissa ja epävarmuus yhteisöveron säilymisestä ovat kuitenkin vaikeuttaneet talouden suunnittelua ja saaneet seurakunnat varautumaan mahdolliseen tulopohjan heikentymiseen rahastoja kerryttämällä.

Kertomuskauden aikana Suomen bruttokansatuote kasvoi 4,0-6,3 prosenttia vuodessa. Euroopassa vain Irlannin kasvuvauhti oli nopeampaa. Valtio harjoitti vuosikymmenen alun laman aiheuttaman velkaantumiskehityksensä vuoksi tiukkaa finanssipolitiikkaa ja pyrki tasapainottamaan valtiontaloutta. Tämä edellytti budjettileikkauksia. Tasapainottamiseen käytettiin myös kuntien ja seurakuntien verotulojen leikkaamista valtion hyväksi.

Kokonaisuutena seurakuntien talous kehittyi myönteisesti yhtäältä kasvavien verotulojen myötä ja toisaalta lamavuosina toteutettujen säästötoimenpiteiden vaikutuksesta. Kaikkien seurakuntien taloudellinen asema ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä. Erityisesti niiden seurakuntien talous on voimakkaasti heikkenemässä, jotka menettivät verotuloja vuonna 1999 toteutetussa yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteiden tarkistuksessa ja jotka sijaitsevat muuttotappioalueilla.

Investoinnit kasvoivat 53,8 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 1998. Vuoden 1998 investointien kokonaismäärä oli 906 milj. mk., joista kiinteistöihin liittyvät investoinnit olivat 592 milj. mk. Tällöin saavutettiin vuosikymmenen alun investointitaso. Investointien turvaaminen on merkittävää, sillä seurakuntien on kyettävä panostamaan pitkäjänteisesti rakennuskantansa hoitoon ja ylläpitämiseen.

Talouden kohentuminen näkyi myös seurakuntien panostuksena esimerkiksi nuoriso- ja diakoniatyöhön sekä seurakuntien rahavarojen kasvuna. Tämän ja rahamarkkinoiden muutoksen seurauksena seurakunnat kiinnittivät aiempaa suurempaa huomiota sijoitustoimintaan. Sijoitustoiminta monipuolistui ja seurakuntien käyttöön laadittiin ohjeisto Kirkon sijoitustoiminnan eettiset periaatteet. Myös sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat.

Tietoisuus seurakuntien eläkevastuusta lisääntyi kertomuskaudella. Monet seurakunnat perustivat eläkerahaston, jonka avulla varaudutaan tulevien eläkkeiden maksamiseen. Koko kirkon kattamaton eläkevastuu oli vuonna 1999 noin 11,4 mrd. mk.

2. SEURAKUNTIEN TULOT

Verotulot

Suurin osa seurakuntien tuloista kertyy seurakunnan jäsenten maksamasta kirkollisverosta, joka on yleinen, kunnallisverotuksessa taksoitettujen tulojen mukaan määräytyvä vero. Seurakunnat saavat osuutensa myös valtion keräämästä yhteisöverosta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana seurakuntien verotulot olivat pienimmillään vuonna 1993, jolloin niitä kertyi 3,0 mrd. mk. Vuonna 1996 seurakuntien verotulot olivat 3,9 mrd. mk ja vuonna 1998 4,5 mrd. mk. Vuonna 1999 verotulot alkoivat vähetä ja olivat 4,2 mrd. mk. Seurakuntalaista kohden verotulot olivat vuonna 1999 noin 950 mk.

Kertomuskauden aikana verotulot kasvoivat 17 %. Verotulojen kasvu jakautui kuitenkin epätasaisesti. Kaupunkiseurakunnissa kasvua oli 25 %, mutta maaseutuseurakunnissa vain 4 %. Verotulojen kasvu oli suurinta Helsingin hiippakunnassa, jossa ne kasvoivat 37 %. Myös ero kaupunki- ja maaseutuseurakuntien tulokehityksen välillä oli suurin Helsingin hiippakunnassa. Kaupunkiseurakunnissa verotulot kasvoivat 50 %, mutta maaseutuseurakunnissa ne laskivat 15 %. Verotulojen kasvu oli vähäisintä Kuopion hiippakunnassa, jossa kasvua oli 7 %.

Vuonna 1999 seurakuntien verotuloista 16,7 % eli 700 milj. mk kertyi osuudesta yhteisöveron tuottoon. Edellisenä vuonna yhteisöverotulo oli 915 milj. mk. Erityisesti joillakin teollisuuspaikkakunnilla yhteisöveron osuus seurakunnan tuloista oli huomattava, jopa 30-40 %. Kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet uusittiin vuoden 1999 alusta uuden verontilityslain mukaisesti. Uudet yhteisövero-osuudet muuttivat seurakuntien verotulojen jakoa siten, että yritysvaltaiset alueet saivat aiempaa enemmän yhteisöverotuloja ja haja-asutusalueet menettivät.

Kuvio 29. Seurakuntien verotulot vuosina 1990-1999.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/29.gif

Verotulojen osuus kaikista seurakuntien tuloista pysyi kertomuskaudella noin 78 %:ssa. Seurakunnat ovat talouden hoidossaan riippuvaisia verotuloista ja myös niiden tasaisesta kehityksestä. Tässä mielessä epävarmuus yhteisöveron kohtalosta aiheuttaa ongelmia seurakuntien talouden suunnittelussa.

Seurakunnat päättävät itse veroäyrinsä hinnasta. Kertomuskaudella veroäyrien hinnat seurakunnissa olivat 1,0 ja 2,25 pennin välillä äyrimäärällä painotetun keskiarvon asettuessa 1,30 penniin vuonna 1999. Kertomuskauden aikana veroäyrin painotettu keskihinta laski 0,03 penniä. Halvinta, 1,0 pennin veroäyriä kannettiin vuonna 1999 seitsemässä seurakuntataloudessa ja kalleinta, 2,25 pennin veroäyriä yhdessä eli Iniön seurakunnassa. Kahden pennin veroäyriä kannettiin 15 seurakunnassa, joista 14 oli Porvoon hiippakunnassa. Yleisin äyrinhinta oli 1,50 penniä. Kertomuskauden aikana 16 seurakuntataloutta nosti kirkollisveroäyriään ja 96 taloutta laski sitä. Veroäyrin hintaa laskivat muun muassa Kuopion, Kokkolan, Hyvinkään, Joensuun ja Jyväskylän seurakunnat/seurakuntayhtymät. Seurakuntalaisten verorasitetta alennettiin siten myös kirkollisveron osalta.

Verotulojen suuruus määräytyy paitsi veroäyrin hinnan myös verotettavan äyrimäärän mukaan. Veroäyrimäärät kasvoivat voimakkaasti kertomuskauden aikana. Vuosina 1995-1998 veroäyrimäärä kasvoi 19 %.

Muut tulot

Verotulojen lisäksi seurakunnat saavat tuloja mm. maksuina ja korvauksina suoritteiden ja palvelujen myynnistä, metsätaloudesta, vuokrista sekä koroista.

Vuonna 1998 seurakunnat hankkivat verotulojen lisäksi muina tuloina yhteensä 1 064 milj. mk. Suurimpia eriä olivat tulot kiinteistötoimesta 413 milj. mk (vuokratulot 269 milj. mk, metsätalouden tulot 69 milj. mk) ja hautaustoimesta 82 milj. mk. Erilaisina maksuina ja korvauksina seurakunnallisesta toiminnasta kerättiin 183 milj. mk ja yleishallinnosta 29 milj. mk sekä rahoitustoimen tuloina ja pääomatuloina 357 milj. mk.

Seurakunnan pääomatuloja olivat hallinnollisen kirjanpidon mukaan muun muassa kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myynti, lainanotto sekä siirrot rahastoista. Vuonna 1998 seurakunnat nostivat lainaa 28 milj. mk, kiinteistöjä myytiin 32 milj. mk:lla ja tuloina kirjattiin myös Kirkon keskusrahaston myöntämät rakennusavustukset 31 milj. mk.

Kuvio 30. Seurakuntien muut tulot vuosina 1990-1998.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/30.gif

Vapaaehtoisesti kootut varat

Seurakuntien ns. vapaaehtoisesti kootut varat koostuvat kolehti- ja keräystuloista. Ne muodostavat kuitenkin vain 2,4 % seurakuntien tuloista. Kirkkohallitus määrää vuosittain osan jumalanpalveluksissa kerättävistä kolehdeista kannettavaksi tiettyihin tarkoituksiin. Osan kolehtikohteista seurakunta valitsee itsenäisesti.

Kertomuskaudella vapaaehtoisesti kootut varat olivat suurimmillaan vuonna 1997, 123 milj. mk. Vuonna 1998 ne kuitenkin vähenivät 4,2 %. Summasta kaksi kolmasosaa koottiin kirkollisiin tarpeisiin oman paikallisseurakunnan ulkopuolelle, kuten lähetystyöhön, kansainväliseen diakoniaan ja kirkollisille järjestöille.

3. SEURAKUNTIEN MENOT

Seurakuntien kokonaismenot vuonna 1998 olivat 5,5 mrd. mk ja käyttötalouden menot 3,9 mrd. mk. Käyttötalouden menoihin luetaan pääluokkien 1-5 menot eli kaikki muut seurakuntien menot paitsi rahoitustoimen menot ja pääomamenot. Vuosina 1995-1998 seurakuntien kokonaismenot kasvoivat 25 %. Pääluokkien 1-5 sekä rahoitustoimen menot kasvoivat 20,5 %. Pääomatalouden menot kasvoivat peräti 52 %. Tähän vaikutti ennen kaikkea investointien lisääntyminen. Liitetaulussa 30. on esitetty seurakuntien menot hiippakunnittain vuonna 1999. Laskentatoimen uudistuksen vuoksi luvut eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.

Kuvio 31. Seurakuntien kokonaismenot vuosina 1990-1998.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/31.gif

Seurakuntien menoeristä suurimmat ovat seurakunnallinen toiminta, kiinteistötoimi sekä pääomatalous. Seurakunnallisen toiminnan menoista taas suurimmat osuudet koostuvat ns. muusta seurakunnallisesta työstä, johon kuuluvat muun muassa jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset sekä lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö.

Kuvio 32. Seurakuntien menot pääluokittain vuonna 1998.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/32.gif

Kuvio 33. Seurakunnallisen toiminnan menot toimialoittain vuonna 1998.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/33.gif

Henkilöstömenot

Henkilöstömenot ovat seurakuntien suurin yksittäinen menoerä. Niiden yhteismäärä lisääntyi vuosina 1995-1998 yhteensä 15,9 %. Vuonna 1998 palkkasumma kasvoi edellisestä vuodesta 6,3 %. Vuonna 1999 toteutetun sotu-maksun alentamisen vaikutus oli noin 150 milj. mk. Sotu-maksu aleni kuntatyönantajan tasolle 10,8 prosentista 4,75 prosenttiin.

Vuonna 1998 henkilöstömenojen yhteissumma oli lähes 2,6 mrd. mk. Siitä palkkojen osuus oli 1,8 mrd. mk. Henkilöstömenojen osuus pääluokkien 1-5 menoista (yleishallinnon, paikallisseurakunnissa tehtävän seurakuntatyön, yhtymien yhteisten seurakunnallisten tehtävien sekä hautaus- ja kiinteistötoimen menot) vuonna 1998 oli 66 %.

Kiinteistö- ja hautaustoimi

Seurakuntien omistuksessa oli kaikkiaan yli miljoona kerrosneliömetriä erilaisia julkisia tiloja, joista vajaa puolet oli kirkkoja ja kappeleita. Kirkkoja oli 817, joiden lisäksi seurakunnilla oli myös rukoushuoneita ja autiokirkkoja. Monet kirkoista ja kappeleista ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, osa kansallista kulttuuriperintöämme, jonka ylläpidosta ja korjauksista seurakunnat huolehtivat lähes poikkeuksetta omin varoin.

Kiinteistöjen hoito ja ylläpito maksoi seurakunnille vuonna 1998 noin 900 milj. mk, joka on noin viidennes seurakuntien varsinaisista menoista. Seurakuntien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta vastasi noin 3 000 työntekijää. Kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon osuus on huomattava osa seurakuntien menoja. Perusajatuksena tulisikin olla, että uusia toimitiloja ei juurikaan rakennettaisi, mutta olemassa oleva rakennuskanta tulisi pitää hyvässä kunnossa. Voimakas muuttoliike aiheuttaa tosin rakentamistarpeita kasvukeskuksiin. Vaihtoehtona tulee tarkastella mahdollisuutta vuokratiloihin tai erilaisia yhteistoimintamahdollisuuksia muiden tahojen kanssa.

Seurakunnilla oli 970 käytössä olevaa ja 170 vanhaa hautausmaata. Näiden pinta-ala oli vuonna 1999 yhteensä 3 660 hehtaaria, mikä on 97 % Suomen kaikkien hautausmaiden kokonaisalasta. Muita hautausmaita ylläpitäviä tahoja ovat mm. ortodoksinen kirkkokunta, muut uskonnolliset yhdyskunnat, vapaa-ajattelijat sekä Kauniaisten ja Turun kaupungit. Seurakuntien hautausmaihin haudataan yli 99 % kaikista Suomen vainajista.

Vuonna 1999 suoritetuista hautauksista oli 75 % arkkuhautauksia ja 25 % tuhkahautauksia. Tuhkahautausten osuus on kasvanut viime vuosina hieman yli prosentilla vuodessa. Tuhkahautausten osuus oli suurin isoissa kaupungeissa: Helsingissä (74 %), Espoossa (67 %), Tampereella (64 %) ja Turussa (60 %). Suomessa oli vuonna 1999 yhteensä 20 krematoriota, joista 19 oli seurakuntien ylläpitämää.

Hautaustoimen kokonaismenot ilman sijoitetun pääoman korkoa, pääoman poistoja ja hautausmaiden osuutta yleishallintomenoista olivat vuonna 1998 yhteensä 401 milj. mk. Summasta oli henkilöstömenoja 224 milj. mk. Hautaustoimen menojen osuus kaikista seurakuntien menoista oli 7,3 %. Seurakuntien hautaustoimen tulot olivat 82 milj. mk. Hautausmaiden kuluista 21 % katettiin hautaustoimen tuloilla ja loput 79 % eli 319 milj. mk seurakuntien verotuloilla. Seurakuntien verovaroin hoidetaan mm. 82 000 sankarihautaa sekä lukuisa joukko kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautoja.

Useimmat seurakunnat perivät hautasijoista maksuja paitsi ulkopuolisilta myös jäseniltään. Seurakunnan jäsenille ilmaiseksi hautapaikka luovutetaan kuitenkin lähes joka kolmannessa seurakunnassa. Vuonna 1998 yhden hautasijan sisältävästä 25 vuoden arkkuhaudasta perittiin seurakunnan jäseneltä keskimäärin 356 mk, muun evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseneltä 890 mk, ortodoksisen seurakunnan jäseneltä 1 092 mk ja muilta 2 535 mk. Perittävät summat vaihtelivat merkittävästi seurakunnittain. Vuoden 1999 lopussa asetettiin hautaustoimijaosto, jonka yhtenä tehtävänä oli laatia yhtenäiset perusteet hautaustoimessa perittävistä maksuista

Yli yhdeksällä seurakunnalla kymmenestä on hautainhoitorahasto, jonka välityksellä omaiset voivat ostaa haudan hoidon määräajaksi seurakunnalta. Rahastoilla oli vuonna 1998 lähes 403 000 haudanhoitosopimusta. Hautainhoitorahastojen kulut olivat vuonna 1998 yhteensä 179 milj. mk, josta henkilöstökuluja oli 86 milj. mk (48 %). Rahastojen taseiden yhteissumma oli 766 milj. mk.

Kertomuskauden aikana seurakuntien hautausmailla tehtiin runsaasti ilkivaltaa. Tuhansia hautakiviä kaadettiin ja satoja vanhoja puu- ja metalliristejä vahingoitettiin. Muutamissa tapauksissa myös hauta oli avattu. Osalla vahingonteoista oli ilmeisiä yhteyksiä saatananpalvontaan.

4. SEURAKUNTIEN TALOUDELLINEN ASEMA

Vuoden 1998 tasetietojen mukaan seurakuntien omaisuuden arvo (ilman toimeksiantojen varoja, kuten hautainhoitorahastot) oli noin 12,0 mrd. mk, josta rakennukset muodostivat 5,7 mrd. mk, maa- ja vesialueet 1,0 mrd. mk, koneet ja kalusto 0,5 mrd. mk, aineettomat hyödykkeet (mm. atk-ohjelmat) 0,7 mrd. mk, rahoitusomaisuusarvopaperit 0,9 mrd. mk sekä rahat ja pankkisaamiset 2,6 mrd. mk. Varsinkin seurakuntien kirkkorakennusten ja niiden maapohjien sekä hautausmaiden rahallisen arvon määrittäminen on vaikeaa, koska tällaista omaisuutta ei käytännössä myydä eikä osteta. Seurakuntien laskentatoimen uudistamisen yhteydessä on omaisuuden alkuarvostus suoritettu vuonna 1999. Tasearvot voivat muuttua merkittävästi vuoden 1998 arvoista.

Seurakunnat omistivat maata vuonna 1998 yhteensä noin 182 000 hehtaaria. Tämä ala edusti vain 0,6 % valtakunnan kokonaismaa-alasta. Seurakuntataloutta kohden laskettuna maaomistuksen keskikoko oli 391 hehtaaria. Seurakuntien maaomaisuudesta oli metsätalousmaata noin 173 000 hehtaaria, maatalousmaata noin 3 850 hehtaaria ja muuta maata noin 5 200 hehtaaria. Metsää omisti yhdeksän seurakuntaa kymmenestä, ja metsämaiden keskikoko oli noin 400 hehtaaria. Muuhun maahan sisältyi muun muassa hautausmaata noin 3 700 hehtaaria.

Seurakuntien kassavarat ja talletukset vuoden 1998 lopussa olivat noin 2,6 mrd. mk. Siitä kertyi korkotuloja lähes 148 milj. mk, eli tuotto oli keskimäärin 5,7 %. Tätä voidaan pitää kohtuullisena, koska korkotaso on ollut matala ja esimerkiksi kuluttajahintaindeksi nousi vuonna 1998 vain 1,4 %. Talletusten määrä on noin 47 % seurakuntien vuosittaisista tulojen määrästä. Vuonna 1999 kassavarat nousivat jo 3,4 mrd. mk:aan.

Seurakuntien sijoitettavissa olevasta varallisuudesta valtaosa oli vuonna 1999 pankkitileillä. Obligaatioita, sijoitusvakuutuksia, korkorahastoja ja yhdistelmärahastoja käytettiin jonkin verran, osakesijoittamista sen sijaan hyvin vähän. Sijoitusten hajauttaminen oli yhteydessä seurakunnan kokoon ja sijoitettavissa olevien rahavarojen määrään. Sijoituksia hajauttivat eniten suuret seurakuntayhtymät ja suuret kaupunkiseurakunnat ja vähiten pienet maaseutuseurakunnat.

Seurakunnat ovat perinteisesti olleet varovaisia lainanotossaan. Kertomuskaudella seurakunnat vähensivät velkojaan siten, että velat vuonna 1995 olivat 259 milj. mk ja vuonna 1999 140 milj. mk eli 32 mk jokaista seurakuntalaista kohden.

Kuvio 34. Seurakuntien velat vuosina 1990-1999.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/34.gif

Vakavaraisuus on suure, joka kertoo osaltaan seurakuntien taloudellisesta asemasta. Vakavaraisuutta laskettaessa on varoina otettu huomioon siirtomäärärahat, verontasaus- ja pääomarahastot sekä muiden rahastojen pääomat ja tilivuoden yli- tai alijäämä. Varoista on vähennetty pitkäaikaiset velat. Vakavaraisuus on suhteutettu äyrimäärään. Koko kirkon osalta vakavaraisuus on 1,06 penniä/äyri eli kirkolla on vakavaraisuutta noin 9-10 kuukauden verotuloja vastaava määrä. Jäsentä kohden laskettuna vakavaraisuus on 760 mk/jäsen.

Seurakuntien vakavaraisuus on parantunut koko kertomuskauden ajan. Verrattuna valtion ja kuntien vakavaraisuuteen, on kirkon tilanne selvästi parempi. Tätä on käytetty perusteluna valtion leikatessa kirkon yhteisöverotulo-osuutta. Seurakunnissa perustelu on ymmärretty huonosti ja kysytty, miksi hyvästä talouden hoidosta rangaistaan. Epävarmuus yhteisöveron kohtalosta on pakottanut seurakunnat säästämään ja suhtautumaan varovasti käyttötalouden menojen kasvattamiseen. Seurakuntien yhteenlaskettu vuosikate vuonna 1999 oli noin 757 milj. mk, joka oli yli kolminkertainen poistojen määrään verrattuna. Myös näin mitattuna seurakuntien taloudellinen asema oli vahva.

Seurakunnat joutuvat kuitenkin miettimään tarkasti, mikä on riittävä rahastoinnin taso, sillä seurakuntien tehtävän kannalta on keskeistä ohjata riittävästi resursseja varsinaiseen seurakuntatyöhön. Tätä seurakunnilta odottavat ennen kaikkea seurakuntalaiset.

Muutosta haluava kirjoitti:

Alkuperäinen keskustelun aloitus oli keskustella kirkon oikeudesta "saada" verotuloja automaattisesti. Edelleenkin tosiuskovat eivät kykene katsomaan asioita siten, miten niiden nykyisin pitäisi olla tai mihin pitäisi pyrkiä. Miksi aina, kun esitetään kritiikkiä teidän seurakuntaa kohtaan, tulee ne samat arkumentit teidän puolelta? -> On paljon ylläpidettävää, on velvollisuuksia ja jos mitäkin kohdetta mihin rahaa menee... Mitäs jos pyrittäisiin vähentämään näitä menoja ilman, että toiminta menisi huonompaan suuntaan? En ole äänestänyt koskaan seurakunta vaaleissa. Eli en voi sitten olla mitään mieltä sen toiminnasta? Tätäkö tarkoitat? Mutta sanoppas, saanko kyseenalaistaa kirkon saaman kirkoillisveron, kun se tulee sille automaatisesti? Sitä tässä olen ollut "kyseenalaistamassa", enkä sen oppeja. Missä on ihmisten rohkeus puhua kirkon saamasta tulosta?

Mutta kertokaapa mitä itse olette mieltä siitä, että kirkko on saanut melkoiset verotulot vuosikymmeien ajan ja mitään alaspäin menoa niissä ei ole tapahtunut historia aikana? Ettekö te tosiaan näe mihin koko alkukristillen touhu on mennyt? Pelkän mammonan perässä juoksemiseksi. Vai oletteko eri miltä?

Onko se väärin, jos on ihmisiä joille on tullut valaistus näissä asioissa? Ei se tarkoita uskonnon hylkäämistä tai sen kiroamista. Jos meidän jokaisen tilinauhaan tulisi kirkollisvero näkyviin, niin olisiko se paha asia? Entäpäs vapaaehtoinen seurakunnan jäsenyysmaksu? Tällöin katsottaisiin kuka todella haluaa olla jäsen.

Totuushan on, että vuosisatojen ajan on kirkolle kertynyt omaisuutta. Sitä on tullut erinäisten lahjoitusten ja testamenttien kautta sekä mm. kiinteistöjen muodossa. On totta, että nämä kiinteistöt eivät pysy pystyssä pyhällä hengellä, vaan vaativat rahaa. Jokaisella järjestöllä ja yksityisellä ihmisellä on oma bujetti ja sen mukaan eletään. Mutta se kirkon touhussa ihmetyttää, että vuosi vuodelta tulot kasvavat ja sille ei tehdä mitään. Miksi? Tämä tarkoittaa, että on olemassa Kirkko Oy niminen osakeyhtiö, jota johtaa valtuusto ja talous on pääasia.
Näihän toimii Suomi Oy niminen valtiokin. Mutta se on ollut erona, että Suomi Oy talouden mukaan muuttaa kansalaistensa vero prosenttia tarvittaessa jopa alaspäin.

Olisiko joskus mahdollista, että asiota muutettaisiin ja ihmiset alkaisivat todella kiinnostumaan kirkon toiminnasta ja liittyisivät jäseneksi mielellään? Kun jäsenmaksu siinä samalla olisi nimellinen, niin mukana seurakunnassa olisi ne todella sitä tarvitsevat. Ei kaiken tarvitse aina maksaa. Tällä hetkellä tehdään tuhansissa urheiluseuroissa ja järjestöissä talkootyötä ja tekijät tekevät sitä ilmaiseksi. Myös seurakunnat voisivat pitää yllä kiinteistöjä ym. alueita vaikkapa haustausmaita tietyilta osin kunnossa yhteistyöllä. Varmaan nytkin seurakunnissa on vapaaehtoistyötä, mutta mitä sillä valtavalla omaisuudella sitten lopultaan aiotaan tehdä, jos verotulot vain kasvavat vuosi vuodelta? Mihin pahanpäivän varalle sitä kerätään? Jos armageddon toteutuu, ei siinä omaisuudella enää silloin tehdä mitään.

Mainitsin jossain aikaisemmissa kirjoituksissani Martin Luther:n ja uskonpuhdistuksen. Yksi syy Luther:n alulle panemalle muutokselle oli no. katollisen kirkon todella röyhkeä mammonan haaliminen papistolle. Nyt asiat ovat paljon paremmin, mutta edelleen rahaa kerätään samoihin asioihin, kuin aikoinaan Pietarin kirkon rakentamiseen. Nyt kohteena ovat lukuisat kiinteistöt ja omaisuuden ylläpito. Joten elän toivossa, että jonkinlainen 2000-luvun uskonpuhdistus myös Luther:n nimeä kantavassa Luterilaisuudessa voisi tulla. Sillehän te kirkon puolustavat ette voi mitään, aivan kuin aikoinaan Martin naulasi teesinsä kirkon seinään...

Lue lisää

6. KIRKON JA VALTION VÄLISET TALOUDELLISET SUHTEET

Opetusministeriö asetti huhtikuussa 1996 toimikunnan, jonka tuli tehdä selvitys valtion ja kirkon taloudellisten suhteiden kehityksestä sekä sen pohjalta ehdotus kustannusten kokonaisjaosta valtion ja kirkon kesken. Ehdotuksessa tuli ottaa huomioon kirkon maksettavien sosiaaliturvamaksujen perusteet sekä kirkollisten rakennusten kiinteistöverotuksen, väestökirjanpidon, hautaustoimen ja tuomiokapitulilaitoksen kustannukset sekä muut mahdolliset kustannusvaikutukset. Lisäksi toimikunnan tuli tehdä ehdotus tuomiokapitulien ylläpidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kirkolle. Toimikunta otti nimekseen valtion ja kirkon taloussuhteita käsittelevä toimikunta.

Toimikunta jätti mietintönsä opetusministeriölle maaliskuussa 1997. Toimikunta lähti siitä, että valtion ja kirkon kustannusten kokonaisjako pysyisi ennallaan. Mietintöön sisältyi useita kannanottoja eräiden konkreettisten valtion ja kirkon taloudellisten kysymysten ratkaisemiseksi.

Toimikunta ehdotti, että tuomiokapitulilaitoksen siirrosta aiheutuvat kustannukset tuli pysyvästi korvata kirkolle. Korvaus tuli suorittaa vuoden 2000 jälkeen alentamalla pysyvästi kirkon maksamaa sosiaaliturvamaksua. Toimikunnan näkemyksen mukaan tavoitteena tuli muutoinkin olla kirkkotyönantajien sosiaaliturvamaksun tason lähentäminen muilta työnantajilta perittäviin maksuihin.

Hautaustoimen osalta toimikunta ei pitänyt tarpeellisena muuttaa nykyistä järjestelmää, jossa evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ylläpitävät yleisiä hautausmaita. Kuitenkin nykyisten hintojen vastaavuutta suhteessa hautausmaiden perustamis- ja ylläpitokustannuksiin tulisi selvittää seurakunnissa tarkemmin.

Verotuskysymysten osalta toimikunnan mielestä voitaisiin harkita kirkkojen ja siunauskappeleiden kiinteistöveroprosentin määräämistä nykyistä alemmaksi. Edelleen pidettiin tärkeänä, että hautausmaiden arvonlisäverovelvollisuus selvitetään erikseen. Verotuskustannusten osalta toimikunta puolsi malleja, joissa verotuskustannukset jaettaisiin verotulojen suhteessa tai osittain aiheuttamisperiaatteen ja osittain verotulojen määrän perusteella.

Toimikunnan mukaan kirkollisten rakennusten ylläpito oli vastaisuudessakin tarkoituksenmukaista pysyttää ensisijaisesti seurakuntien toimenpidevastuulla ja kirkon yhteisessä talouskokonaisuudessa. Valtion olisi tuettava seurakuntia taloudellisesti ja annettava muun muassa konservointiapua arvokkaimman kirkollisen rakennus-, esine- ja taideperinnön säilyttämiseksi.

Kertomuskaudella Kirkkohallituksella on ollut edustus valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön asettamissa toimikunnissa, joissa on käsitelty muun muassa verotuskustannusten jakoperusteita eri veronsaajien kesken, yhteisöveron tuoton jakoperusteiden kehittämistä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien tulopohjan perusteita.

Kirkollisveron pohjana on kunnallisveron taksoitus, ja se on siis riippuvainen kunnallisverotuksessa tehtävistä muutoksista. 1990-luvulla on tehty lukuisia verotukseen ja veropohjaan vaikuttavia järjestelyjä. Yhteisöverotus uusittiin vuonna 1993. Samana vuonna toteutettiin kiinteistöverouudistus, jonka yhteydessä seurakunnat joutuivat kiinteistöveron maksajiksi. Vuonna 1998 seurakunnat maksoivat kiinteistöveroa yhteensä 29,8 milj. mk. Vuonna 1994 voimaan tullut arvonlisäverolaki koskee seurakuntia muun muassa omien kiinteistöhallintapalveluiden ja kiinteistöjen vuokrauksen osalta. Vuonna 1998 seurakunnat maksoivat arvonlisäveroa yhteensä 37,3 milj. mk.

Osa verotusuudistuksista on myös hyödyttänyt kirkkoa, kuten vuonna 1994 verotuksessa poistunut lapsi- ja yksinhuoltajavähennys.

Merkittävin leikkaus seurakuntien verotuloihin kertomuskaudella oli yhteisöveron osuuden alentaminen 3,36 prosentista 2,0 prosenttiin ja vuonna 2000 aina 1,63 prosenttiin. Markkamääräisesti tuotto oli hyvä vielä vuonna 1999, mutta leikkaukset konkretisoituvat kipeästi seuraavassa laskusuhdanteessa. Vastineeksi seurakuntien sosiaaliturvamaksua alennettiin kuntatyönantajan tasolle 10,8 prosentista 4,75 prosenttiin. Kirkko on perustellut oikeuttaan yhteisöveron tuottoon sille kuuluvilla yhteiskunnallisilla tehtävillä, kuten hautaustoimi ja väestörekisteritietojen ylläpito. Lisäksi kirkko kantaa yhteiskunnallista vastuuta myös lukuisien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ylläpidosta. Lisääntyvässä määrin on myös kirkon tekemä laaja lapsi- ja nuorisotyö sekä diakoniatyö ymmärretty osaksi yhteiskunnallista vastuun kantoa. Edellä mainittujen tehtävien kustannukset ovat vuositasolla yhteensä noin 1,5 mrd. mk.

Vuonna 1998 Gallup-kanavalla tehdyn tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista oli sitä mieltä, että kirkon tulisi tulevaisuudessakin saada osuus yhteisöveron tuotosta voidakseen hoitaa yhteiskunnalliset palvelunsa. Joka viides (19 %) puolestaan kannatti vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta poistettaisiin, mutta valtio korvaisi yhteisistä verovaroista kirkon suorittamat yhteiskunnalliset palvelut. Vain joka kymmenes (10 %) kannatti sitä vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta poistettaisiin ja kirkko luopuisi huomattavasta osasta yhteiskunnallisia palveluitaan.

Seurakuntien verotuloja vähensi myös ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen käyttöönotto ja korottaminen. Näiden vähentävä vaikutus oli 2,0 % vuonna 1997, 0,5 % vuonna 1998 ja noin 1,7 % vuonna 1999. Markkamääräinen vaikutus oli yhteensä noin 150 milj. mk.

Seurakunnat maksoivat vuonna 1999 veronkantokustannuksina 82 milj. mk, mikä on 4,7 % kaikista veronkannon aiheuttamista kustannuksista. Tämä osuus on selkeästi suurempi kuin seurakuntien osuus verotuloista, ja sillä perusteella voitaisiin esittää kirkon maksamien veronkantokustannusten alentamista.

Seurakuntien talous on riippuvainen jäsentensä maksamasta kirkollisverosta. Jäsenmäärän säilyminen korkeana on keskeinen edellytys seurakuntien taloudelle.

Voimakas muuttoliike kasvukeskuksiin lisää entisestään eroja seurakuntien taloudellisessa asemassa. Hyvässä taloudellisessa asemassa olevat seurakunnat voivat tulevaisuudessa joutua yhä enemmän tukemaan heikommin menestyviä seurakuntia. Alueellisten erojen kasvu voi edellyttää myös Kirkon keskusrahaston avustusjärjestelmien muuttamista.

Seurakuntien on suunniteltava tulevaisuutta ensisijaisesti seurakunnan jäsenten maksaman kirkollisveron ja toiminnasta saatujen maksujen sekä sijoitustuottojen varaan. Sijoitustoiminnan merkitys tuleekin kasvamaan seurakuntien taloudessa tulevaisuudessa. Nykyisin huomattavan suuri osa seurakuntien sijoitettavissa olevasta varallisuudesta on tuottamattomilla pankkitileillä.

Eläkerahastointi kehittyi kertomuskaudella myönteisesti, ja rahaston varat kasvoivat hyvien sijoitustuottojen vuoksi odotettua nopeammin. Lisäksi eläke-etujen leikkaukset julkisella sektorilla hidastivat eläkemenojen kasvua. Rahastoinnista huolimatta yksi kirkon tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä on se, miten kyetään kattamaan yhä kasvavat eläkekulut.

Yhteisövero-osuutta leikattiin vuosittain. Tämä aiheutti epävarmuutta kirkon ja seurakuntien talouden suunnittelussa. Kirkon etu olisi löytää ratkaisu, jossa olisi pidemmällä aikavälillä tiedossa, miten valtio korvaa kirkolle sen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset.

...nyt takaisin sinne helluntaiherätykseen.

"teniraskaudet & abortit lisääntyvät"

no miten olet kirkostaeroamisellasi tätä kehitystä vähentänyt???

Kummaa kun nämä elintasopakanat ja ateistit löytää aina kaiken pahan ja sitten sanoo, että miks tämä ei poistu.

no me krisityt ainakin haluamme yrittää elää niin, että hyvä lisääntyisi.

mutta anettakoon siis saatanalle mikä saatanan on?? eikä yritetä aivopestä...

antiateisti kirjoitti:

"teniraskaudet & abortit lisääntyvät"

no miten olet kirkostaeroamisellasi tätä kehitystä vähentänyt???

Kummaa kun nämä elintasopakanat ja ateistit löytää aina kaiken pahan ja sitten sanoo, että miks tämä ei poistu.

no me krisityt ainakin haluamme yrittää elää niin, että hyvä lisääntyisi.

mutta anettakoon siis saatanalle mikä saatanan on?? eikä yritetä aivopestä...

Lue lisää

Ja miten sitten kirkko asian hoitaa? Kieltämällä ehkäisyn ja ahdistelemalla pikkupoikia suljetun piirin etuoikeuksiin kuuluvana luontaisetuna. Jep jep, näin asiat varmasti paranee.

Hyvä ei lisäänny kirkon avulla vaan muutos lähtee henkilöistä, yksittäisistä sellaisista. Kirkko aiheuttaa hurmoshenkeä ja väärää yhteenkuuluvuuden tunnetta joka aihettaa vääjäämättä kritiikin puutetta. Väärin uskovat ovat saatanasta. Näin vanhoilliset piirit pystyvät kontrolloimaan ihmisiä oman mielensä mukaan.

Ja kuten tässäkin on monesti jo todettu, jos joku uskoo on se teidän jumalanne ja ihmisen välinen asia, kirkolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Miten kirkostaeroaminen oppienne mukaan vie siten saatanan tielle?

sitä se ei ole kirjoitti:

Ja miten sitten kirkko asian hoitaa? Kieltämällä ehkäisyn ja ahdistelemalla pikkupoikia suljetun piirin etuoikeuksiin kuuluvana luontaisetuna. Jep jep, näin asiat varmasti paranee.

Hyvä ei lisäänny kirkon avulla vaan muutos lähtee henkilöistä, yksittäisistä sellaisista. Kirkko aiheuttaa hurmoshenkeä ja väärää yhteenkuuluvuuden tunnetta joka aihettaa vääjäämättä kritiikin puutetta. Väärin uskovat ovat saatanasta. Näin vanhoilliset piirit pystyvät kontrolloimaan ihmisiä oman mielensä mukaan.

Ja kuten tässäkin on monesti jo todettu, jos joku uskoo on se teidän jumalanne ja ihmisen välinen asia, kirkolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Miten kirkostaeroaminen oppienne mukaan vie siten saatanan tielle?

Lue lisää

"Ja miten sitten kirkko asian hoitaa? Kieltämällä ehkäisyn"
-Esim. Suomen ev.lut kirkko ei kiellä ehkäisyä.

"ja ahdistelemalla pikkupoikia suljetun piirin etuoikeuksiin kuuluvana luontaisetuna."
-Tiedät itsekin, että tämä ei ole totta. Totta on, että jokaiseen joukkoon kuuluu väärintekijöitä

"Hyvä ei lisäänny kirkon avulla vaan muutos lähtee henkilöistä, yksittäisistä sellaisista. "
-Ja kun heitä on paljon, he muodostavat yhdessä kirkon!

"Kirkko aiheuttaa hurmoshenkeä ja väärää yhteenkuuluvuuden tunnetta joka aihettaa vääjäämättä kritiikin puutetta."
-Tähän on vaikea sanoa mitän koska väite on silkkaa roskaa


"Väärin uskovat ovat saatanasta. Näin vanhoilliset piirit pystyvät kontrolloimaan ihmisiä oman mielensä mukaan. "
-Samoin tämä ei kuvaa Suomen seurakuntia mitenkään

"Ja kuten tässäkin on monesti jo todettu, jos joku uskoo on se teidän jumalanne ja ihmisen välinen asia, kirkolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä."
-ei olekaan, mutta uskovat mielellään hakeutuvat kirkkoon, niinkuin juopot kapakkaan ja saatanaan vihkityneet nummirockkiin...

"Miten kirkostaeroaminen oppienne mukaan vie siten saatanan tielle? "
- ei mitenkään

arvottaja kirjoitti:

"Ja miten sitten kirkko asian hoitaa? Kieltämällä ehkäisyn"
-Esim. Suomen ev.lut kirkko ei kiellä ehkäisyä.

"ja ahdistelemalla pikkupoikia suljetun piirin etuoikeuksiin kuuluvana luontaisetuna."
-Tiedät itsekin, että tämä ei ole totta. Totta on, että jokaiseen joukkoon kuuluu väärintekijöitä

"Hyvä ei lisäänny kirkon avulla vaan muutos lähtee henkilöistä, yksittäisistä sellaisista. "
-Ja kun heitä on paljon, he muodostavat yhdessä kirkon!

"Kirkko aiheuttaa hurmoshenkeä ja väärää yhteenkuuluvuuden tunnetta joka aihettaa vääjäämättä kritiikin puutetta."
-Tähän on vaikea sanoa mitän koska väite on silkkaa roskaa


"Väärin uskovat ovat saatanasta. Näin vanhoilliset piirit pystyvät kontrolloimaan ihmisiä oman mielensä mukaan. "
-Samoin tämä ei kuvaa Suomen seurakuntia mitenkään

"Ja kuten tässäkin on monesti jo todettu, jos joku uskoo on se teidän jumalanne ja ihmisen välinen asia, kirkolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä."
-ei olekaan, mutta uskovat mielellään hakeutuvat kirkkoon, niinkuin juopot kapakkaan ja saatanaan vihkityneet nummirockkiin...

"Miten kirkostaeroaminen oppienne mukaan vie siten saatanan tielle? "
- ei mitenkään

Lue lisää

Valitettavasti kaikki uskonnolliset yhteisöt näyttävät minun silmissäni samalta; kutsutaan sitä miksi tahansa se on silti sitä samaa tavaraa.

Myönnän iloiten sen, että tarkoitukseni oli nimenomaisesti provosoida ja siinä onnistuin. Sen sijaan tässä tapauksessa uskonnolliset yhteisöt eivät voi perustella sitä, että ainakin ulkopuolisen silmistä katsoen yhteisöt suojelevat niitä mätiä jäseniään.

Jos yksittäinen ihminen hakee elämäänsä muutosta niin miten usea yksittäinen ihminen muodostaa kirkon? Kerro ihmeessä.

Kihti kirjoitti:

Valitettavasti kaikki uskonnolliset yhteisöt näyttävät minun silmissäni samalta; kutsutaan sitä miksi tahansa se on silti sitä samaa tavaraa.

Myönnän iloiten sen, että tarkoitukseni oli nimenomaisesti provosoida ja siinä onnistuin. Sen sijaan tässä tapauksessa uskonnolliset yhteisöt eivät voi perustella sitä, että ainakin ulkopuolisen silmistä katsoen yhteisöt suojelevat niitä mätiä jäseniään.

Jos yksittäinen ihminen hakee elämäänsä muutosta niin miten usea yksittäinen ihminen muodostaa kirkon? Kerro ihmeessä.

Lue lisää

hienoa, sait provosoitua
saitko oikeestikin, vai pitikö kädellä auttaa??