Jos löytyisi se kumppani, jonka kanssa voisi yhdessä matkaa jatkaa.
Mitkä olisivat tämän suhteen hyvät puolet, makuukamarijuttujen lisäksi ja mitä toivoisit suhteen tuovan.
Mitkä olisivat suhteen huonot puolet, ja mitä pelkoja suhteen aloittamiseen liittyy.
Mitkä olisivat tämän suhteen hyvät puolet, makuukamarijuttujen lisäksi ja mitä toivoisit suhteen tuovan.
Mitkä olisivat suhteen huonot puolet, ja mitä pelkoja suhteen aloittamiseen liittyy.
Vastaukset 41
Vanhimmat
kun olen, puolisen vuotta, päässyt kokeilemaan.
Kerro sinä, jos kerkiät aikaisemmin.
Etukäteistunnelmia voi kokeilla katsomalla jotain BB:tä, Salkkareita tai Tri. Phil: ä.
ja BB: tä ja mikä tortori se vielä oli. Sittenhän Sinä olet asiantuntija kertomaan etukäteistunnelmat meille, joille on jäänyt nämä ohjelmat väliin.
luen niistä juttuja lehdistä ja netistä.
Hihitellen.
Ja joo, unohdin Kotikadun.
Eiköhän sielläkin ole tarpeeksi lässynlässyä.
lehdistä tai netistä, jos ei katso. Luetko vielä kauniit ja rohkeatkin.
Paitsi ohjelmia, luen niistä vain juttuja.
On viikkoja jolloin ihmettelen että jollain lehdellä on varaa täyttää kolmasosa lehdestä pelkällä lässysarjalla.
Ja sama tarina jatkuu nettilehdessä.
Mutta pakko on lukea, siellä on mukana aina hyvääkin kamaa, eli uutisia.
Ulkomainen lehdistö, keltainenkin, laittaa, sentään, etusivulle oikean uutisen, tyttösivulle on oma näppylä, ja höpösarjoillekin.
Luen vuorostani puolisentoista sataa kirjaa vuodessa, lisäksi satoja aikakauslehtiä ja päivälehtiä ja kohtalaisen paljon netistäkin uutis- ja tietopuolista infoa, mutta valitettavasti minun aikani ei riitä kuin pieneen osaan siitä mitä haluaisin lukea, ja vasta sen jälkeen järkeni menetettyäni voisin harkita ehkä täyttäväni aikani jollakin noinkin tärkeällä kuin salkkari-info netissä tai lehdessä...
No pelkoja ois, että kaikki loppuis lyhyeen :)
Suhteen toivoisin tuovan mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä. Lämpöä ja läheisyyttä. Rakkaudesta en tiedä. Olen lakannut uskomasta rakkauteen ensisilmäyksellä, ainakaan molemminpuoliseen. Luulen että ensin tulee kiintymys ja luottamus ehkä ihastuminenkin. Ja rakkaus tulee pikkuhiljaa jos on tullakseen. Ellei sitten juttu lopu jo ennen sitä.
Jotenkin on tullut kyyniseksi näitten juttujen suhteen.
Oikea asenne, tällaisethan ovat pentujen kyselyitä.
päässeenä olen jumittunut yksinäisyyteen. Treffipalstat arveluttavat, tie mikä luonnevikainen sieltä paljastuu kauniin kakun alta.
Haikailen olemattomia, vanhenen, ja ulkonäkö rapistuu.
Siehän ajattelet niinko miekin :D
Kyllä ne "ensisilmäykset" on jo nähty,tähän ikään mennessä :D
Nuorena ihastuttiin,rakastuttiin salamavauhtia.
Ei enää..
Ystävyys alkaa olla tässä iässä niitä tärkeimpiä asioita mitä suhteelta odottaa,toivoo.
Ja kyllä se olisi niin mukava istahtaa soffalle oman kullan kainaloon katsomaan vaikka sitä kotikatua :D
...kun harmajapää papparainen repisi terälehtiä päivänkakkarasta...
lähinnä kaveruus,ystävyys....makuukamaristakaan ei niin väliä...
Toivoisin suhteen luovan turvaa,kun itsellä menee sormi suuhun jkn asian takia,olis joku apuna.
Voisin aivan hyvin asua kuin sisko ja veli,kämppiksenä.
Mutta taas nyt kun on ollut jonkun aikaa yksin,vapauden menetys olisi miinus puolta.On toisaalta ihan kiva olla yksin,saa puuhailla mitä sattuu ja mennä minne huvittaa.
Mut jos sattuis tykästymään,on aina luottamuksen varjo seurana...
Pitkässä huonossa liitossa kärvistelyn jälkeen olen ollut melko yksin jo toistakymmentä vuotta. Alkuun oli jotain suhteen tapaista, mutta ei tullut mitään. Nyt olen jo vanha ja vaivojakin on, joten empä enää kaipaa juurikaan ketään.
Toisaalta jos joku tähän tulisi vierelleni kulkemaan, haluaisin hänen olevan turvallinen ja luotettava. Vaikkapa yhdessä vanhenemisimme...se olisi jo suuri IHME elämässäni!
täällä asialla taas
viesti. Ymmärtääkö tuota kukaan. Monenmoista täältä löytyy
Kuka hitto haluaisi sotkea elämänsä parisuhteel,
järjetön into opetella sietämään toisen tapoja.
hyvä opettaja. Aika monella intoa riittää toisen tapojen oppimiseen viimeiseen hengenvetoon.
Ja vieläpä et pitäisi hankkia joku sellainen passiivilämpölaite seinätelineellä. Ei kiitos, tuollaisesta kun pääsi jo kerran eroon.
oli yksin tai kaksin. Tuo on jo hyvin viileää ajatusta.
En yhtään tiedä. Ei aavistustakaan.
Ja selitysosio:
Miksi sitä muuten ihastutaankaan? Onko se niinkuin lottoamista, jossa aina joku sentään jossain saa päävoiton. Siis että tunne on molemminpuoleinen. Niin sen täytyy olla. Turha alkaa selittelemään, ettei kelpaisi, jos osuisi. Valehtelisin.
Sehän on tullut tähän ikään mennessä jo selväksi, että mikään sisko-veli-juttu ei ainakaan toimi. Siinä "sisko" tai "veli" on vaarassa langeta ensimmäiseen kiusaukseen ja siinä sitä on selittämistä...
Älkää hyvät ihmiset edes kuvitelko, että ette saattaisi ihastua vielä tällä iällä, vaikkette olisi sitä tunnetta tunteneet vuosikymmeniin.
sattuu harvoin kahta kertaa samalle, eli marginaalissa ollaan.
Kyllähän olisi hienoa tavata *hengenheimolainen
näin myöhemmässä keski-iässä ja humaltua kuin Wapun juhlien kevyt pallo leijumaan.
Miten helposti sen pallon voi rikkoa ja ehjäksi ei saa..........
Ei ole tullut lotostakaan kun viisi oikein, olisiko ollut 15 euroa.
Mutta kannattaako sitä päävoittoa tavoitella, jos sitä ei yksin saa, vai tyytyä pienempiin voittoihin. Siinä voi käydä, että satasen kopongilla saa viiskymppiä.
Tuo on totta, ettei sisko ja veli- juttu taida toimia, vaikkei tulis sitä kiusaustakaan.
Toiveikas Sinä tuon ihastumisen suhteen olet, senkin kun pitäs olla molemminpuolinen
Minun on pitänyt elää näin vanhaksi uskoakseni edes tähän:
Jos pallo särkyy, niin keräilee vaan riekaleet ja jatkaa toiveikkaana matkaa. Tavoite: Jos ensi kerralla onnistaisi paremmin...
Halaisin, silittelisin ja pitäisin hyvänä ja toivon saavani samanlaista itsekin. Minun ihollani on ikävä.
Tekisin hyvää ruokaa armaalleni tai tekisimme yhdessä.
Ulkoilua, elokuviinkin voisi mennä, uimahalliin, hiihtämään. Sunnuntaisin heräisimme kauan ja nauttisimme vapaa päivästä.
Haaveita on ja saa olla. Oikeesti kohta olen kuiva koppura ja hukkaan menen minä, mehevä nainen.
Tuota, minullekko vastasit. En ole ihan, tuota,,viime aikoina tottunu noin herttaisiin.
Jos minä Sulle toivon, että sinä löydät sen oikean, jolle voit tuon suuren hellyyden antaa, niin Sinä puhkeaisit uuteen kukkaan ja loistoon niinkuin yönkuningatar.
Aloituksessa piti rajata makuukammarijutut pois, mutta voihan sitä halailla ja silitellä toisiaan muuallakin :) Hellyyttä ja huolenpitoa puolin ja toisin. Ei niin, että toinen antaa ja toinen ottaa antamatta takaisin. Varmaan jossain jollain on niin...
kaikki noin simppeliä..........
Olet onnekas.
Yhtään oikeaa romanssia ei ole tielleni osunut. Ne ovat aina olleet muita varten.
Muistot yksipuolisista ihastuksistani ovat seuranneet muistoissani vuosikymmeniä, yhtä elävinä kuin eilinen. Itkenytkin olen varmasti ämpäreittäin.
Mies, jonka kanssa viimein perustin perheen, ei ollut sitä mitä kuvittelin. Minua kehoitettiin etsimään uusi, mikä tuntuu ihan kamalalle. Ei kehotettu kasvamaan eikä toipumaan mistään.
Ajattelin hankkia tiukemman pipon ja opetella suvaitsemattomammaksi kuin olin ennen. Olemattomien ellei peräti puuttuvien rajojeni yli kävelyä minun ei enää tule sallia, vaikka maailma onkin täynnä mielenkiintoisia ilmöitä/tyyppejä, niin minun ei (enää) tarvitse tutustua heihin kaikkiin henk.koht. :)
Onnekas elää tänä päivänäkin siinä nuorena solmimassaan parisuhteessa tyytyväisenä valintaansa eikä ole täällä miettimässä tämmösiä ollenkaan.
kun toinen oli töissä ja toinen työtön. Annas olla kun se työtönkin sai työtä ja vähän enemmän rahaa käyttöönsä, niin tuli muita kiireitä ... että sellaista rakkautta ja välittämistä sitä saa kokea.
"Öh...ei tää ollut mulle, mutta varmaan jollekin muulle tuon kaiken hellyyden kun tarjoat..." vähän mukaellen.
Ei voi uskoa edes, että jokin hyvä olisi oikeasti tarkoitettu itselle. Sitä katsoo olkansa yli, että olisiko siellä kenties joku muu.
Puput tietävät tämän. Karkuun juoksevat tosi paikan tullen.
Puputkin tietää!
Onhan se pelottavaa, kun olisi mahdollisuus onneen.
Mieluummin käperrytään oman itsensä kanssa olemiseen, ettei vaan tule toinen (liian)lähelle.Sehän voi vaikka koskettaa!
Avatkaa ovet ja ikkunat! Antakaa muutoksen astua elämäänne ja uskaltakaa elää. Helppoahan se on olla omassa seurassa vaikka koko loppu elämä, mutta se on sitä samaa kuin aina ennenkin. Jos haluatte jotakin uuttaa niin sen eteen pitää nähdä vaivaa.
on tässä, kerroit sen mitä minä saan nauttia. Olen onnellinen. Vanha sananlasku sanoo "kell onni on se onnen kätkeköön kell aarre on se aarteen peittäköön" Miksi?? Pidän katsella onnellisia ihmisiä ja kuunnella vieläkin enemmän..,.,.kaiken sen elottoman elämän jälkeen.
etuja en juuri näe, mutta haittana itsemääräämisoikeuden menetys on niin suuri ettei sille korvaavaa hintaa löydy.
etuja en näe. Itsemääräämisoikeuden menettäminen
olisi kauheinta, melkein kuin vankila. En muutenkaan jaksaisi elää, olla toisen hikisessä kainalossa, paijata, passata , olla koko ajan "kiinni "
ja leperrellä, ai lav juu, ai lav juu...uh huhh!
Itsenäisenä ja vapaana elämä on jees.
Rakkaus ja kaikenlainen kähmiminen olkoon onneksi heille, jotka eivät yksin pärjää !
Asiasta, jolle ei halua tai voi tehdä mitään. Helpompaa elämä silloin on.
ja hyvän kumppanin kanssa elämä muuttuu entistä rikkaammaksi, ovat mielestäni hyvän parisuhteen perusta molemmille osapuolille. Rehellisyys, luottamus ja avoimmuus kuuluvat siihen itsestään selvyytenä.
Omalla kohdallani sitä perusjakamista olisi pääpiirteissään yhteinen arvomaailma, ainakin osa mielenkiinnonkohteista ja harrastuksista sekä keskinäinen kunnioitus, hemmottelu ja hellyys.
Jos vielä joskus kokisin molemmin puolisen ihastumisen ensi silmäyksellä, ei mikään estäisi minua heittäytymästä nauttimaan siitä toisen vapaan ihmisen kanssa. Ei edes se, että tiedän 66 %:n todennäköisyydellä joutuvani pian huomaamaan, että kyseessä on hurmaava ihminen, jonka kanssa en haluaisi elää sitoutuneessa parisuhteessa. Pitkäaikaisen hyvän parisuhteen mahdollisuudet paranevat mielestäni huomattavasti, jos huomaa yllättäen olevansa rakastumassa hyvään ystävään tai kaveriin.
Ainoa asia, joka parisuhteeseen liittyen voisi pelottaa, on mielen sairaus, joka voi ilmetä väkivaltaisuutena ja/tai voisi saada toisen vainoamaan ja kiusaamaan ihmistä, joka yrittää päästä suhteesta irti. Olen joutunut läheltä seuraamaan kahta sellaista tapausta. Naistuttavani ovat erehtyneet aloittamaan suhteen omistushaluisen, sairaalloisen mustasukkaisen miehen kanssa, joka on aiheuttanut vakavaa kiusaa naisen elämässä kunnes on löytänyt uuden uhrin. Edes poliisi ei pystynyt heitä suojelemaan.
minulla olisi joku josta kovin tykkäisin.
Mutta...vaikea on tehdä halusta totta.
Minusta on kammottavaa kun jotkut viisikymppiset on niin muumioituneet, että puhuvat inhotellen "hikisistä kainaloista" ja ällöttävästä lässyttämsestä. Varmaan kaikki sänkyelämän eritteetkin on heistä saastaisia.
ihmiset ovat jo eläessään kokeneet yhtä sun toista, monet useammastakin parisuhteesta.
Ei kai se ole muumioitumista, vaikka ei enää niin kamalasti kiinnosta passata ja paijata,
pussata ja olla kiinni toisessa.
Olla siis jonkun orjana ja palvelijana.
Kaveruus ja yhdessä tekeminen, matkustaminen ja
muu toiminta on mielekkäämpää kuin lässyttää
makeita rakkaudensanoja. En ole tunnevammainen,
pitkä liitto jossa, ei koskaan otettu huomioon mielipiteitäni ja toiveitani, sai tämän aikaan.
menettänyt uskosi rakkauteen.
Minä en ole! Vaikka elin avioliitossa, joka oli kaikkea muuta kuin rakastava, uskon että toisenlaisiakin miehiä löytyy!
Ihminen on oppivainen. Menneitä virheitä ei ole pakko toistaa.
Voihan nenä ! En ole kyyninen, enkä katkera!
Täytyykö kaikkien olla samanlaisia ja unelmoida
samanlaisista asioista ? Ei, sanon minä.
Ei ole pakko etsiä väen vängellä miestä rinnalleen, vaikka muut niin tekisivätkin, vai onko? Voi elää vallan mainiosti ilman miestäkin.
Etsikää te ukkoa, jotka niin palavasti kaipaatte
urosta rinnallenne, minulla on oikeus elää
omalla tavallani, ei ole sellaista lakia, joka sen kieltäisi.