Ei mennyt aika koskaan enää palaa

jotka oli oiken horttokaaloja ne on kaikki hauvassa ei oo enää kuin muutama enää jäljellä niitä vanhuksia.
Minä muistan kun olin lapsi nyt oon kohta 60 vuotta, miten vanhemmat ajeli hevosilla ja laulovat kaaleen lauluja ja jos oli kesäaika niin järvenrantaan mentiin ja tehtiin nuotio ja siinä keitettiin kahvit ja ruvat ja naiset pesi pyykit ja tyytyväisiä oltiin vähäänkin.
Ne on niitä hyviä muistoja:

Niitä huonoja muistoja on talvisajasta kun palelti ja ei ollu yösijaa, toisinaan pääsi kaajeen lämpäseen saunaan yöksi ja se oli niin kuin ois taivas auennu.

Tätä päivä me ei olla tyytyväisiä mihinkään vaikka olis kuinka hyvät oltavat.
Kiittäkää Jumalaa hyvät ihmiset että on leipää pöydässä ja katto pään päälä, äläkää olko yökeitä tai kateellisia toisillenne.
Siunausta koko Suomen kansalle tummille ja vaaleille.
T: Ruotsista