Hyvin

4150
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

http://www.youtube.com/watch?v=q-4afdMalVA

Katsokaa ja kuunnelkaa tarkkaan mitä tämä republikaanien strategista toteaa Obamasta ja eräästä hyvin merkittävästi esseestä n. 10 vuoden takaa...

"The Cathedral and the Bazaar"

Mitä hän sanoo Obamasta ja softasuunnitteluun liitetystä katedraali vs. basaarilinjasta. Seuratkaapa mitä hän toteaa myös Microsoftista...

Äänestä
  • >...mitä hän toteaa myös Microsoftista...

    Nyt jos koskaan olisi mukava kuulla Penan kommentti tähän. ;)

    Äänestä

  • kommenttia? kirjoitti:

    >...mitä hän toteaa myös Microsoftista...

    Nyt jos koskaan olisi mukava kuulla Penan kommentti tähän. ;)

    http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Cathedral_and_the_Bazaar

    "The Cathedral and the Bazaar on Eric S. Raymondin avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotannon menetelmistä kirjoittama essee, joka perustuu hänen havaintoihinsa Linuxin ja Fetchmailin kehitystyöstä. Essee julkistettiin ensi kerran Linux-kongressissa 27. toukokuuta 1997 ja julkaistiin painetussa muodossa 1999.

    Esseessä asetetaan vastakkain kaksi erilaista vapaan ohjelmiston kehittämismetodia:

    * Katedraalimalli, jossa lähdekoodi julkistetaan vakaiden versioiden mukana, mutta versiojulkistusten väliaikoina kirjoitettu koodi on vain rajattuun ydinryhmään kuuluvien ohjelmistokehittäjien saatavilla. GNU Emacs ja GCC ovat kirjassa annetut esimerkit.
    * Basaarimalli, jossa ohjelmaa kehitetään avoimesti internetin välityksellä toimivan yhteisön kanssa. Esseessä kunnia mallin keksimisestä annetaan Linus Torvaldsille. Raymond myös kertoo, kuinka hän itse sovelsi mallia tietoisesti kehittäessään Fetchmailia, ja millaisia kokemuksia hän sai projektin aikana avoimen lähdekoodin yhteisön toiminnasta.

    Esseen keskeisin väittämä on Linuksen laiksi kutsuttu lause given enough eyeballs, all bugs are shallow. Eli: mitä paremmin koodi on laajan yleisön saatavilla testaukseen, käyttöön ja kokeiluun, sitä nopeammin kaikenlaiset ohjelmavirheet, bugit, häviävät tuotteesta. Sitä vastoin katedraalimallissa ylenmääräinen aika ja työpanos kuluvat samantapaisten virheiden jäljittämiseen, koska koodi on vain harvojen kehittäjien ulottuvilla.

    [muokkaa] Vaikutus

    Essee auttoi useimpia vapaan lähdekoodin ohjelmistoja kehittäviä tahoja omaksumaan basaarityylisen työtavan joko kokonaan tai osittain. Alun perin katedraalimallin kehitysprojektit GNU Emacs ja GCC siirtyivät sittemmin basaarimallin käyttöön. Esseellä oli huomattava vaikutus siihen, että Netscape vapautti selaimensa lähdekoodin, mikä johti lopulta Mozilla-projektin syntyyn[1].

    Kun O'Reilly-kustantamo julkaisi esseen painetussa muodossa 1999, tapahtuma merkitsi uutta merkkipaalua. The Cathedral and the Bazaar -kirjasta tuli ensimmäinen kaupallisesti julkaistu kirjallinen teos, joka käyttää vapaata Open Publication License -lupaehtoa."

    --------------------------------------------

    ONKOHAN LIIAN VAIKEAA PENTILLE?

    Äänestä

  • Ubuntu 8.04 kirjoitti:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Cathedral_and_the_Bazaar

    "The Cathedral and the Bazaar on Eric S. Raymondin avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotannon menetelmistä kirjoittama essee, joka perustuu hänen havaintoihinsa Linuxin ja Fetchmailin kehitystyöstä. Essee julkistettiin ensi kerran Linux-kongressissa 27. toukokuuta 1997 ja julkaistiin painetussa muodossa 1999.

    Esseessä asetetaan vastakkain kaksi erilaista vapaan ohjelmiston kehittämismetodia:

    * Katedraalimalli, jossa lähdekoodi julkistetaan vakaiden versioiden mukana, mutta versiojulkistusten väliaikoina kirjoitettu koodi on vain rajattuun ydinryhmään kuuluvien ohjelmistokehittäjien saatavilla. GNU Emacs ja GCC ovat kirjassa annetut esimerkit.
    * Basaarimalli, jossa ohjelmaa kehitetään avoimesti internetin välityksellä toimivan yhteisön kanssa. Esseessä kunnia mallin keksimisestä annetaan Linus Torvaldsille. Raymond myös kertoo, kuinka hän itse sovelsi mallia tietoisesti kehittäessään Fetchmailia, ja millaisia kokemuksia hän sai projektin aikana avoimen lähdekoodin yhteisön toiminnasta.

    Esseen keskeisin väittämä on Linuksen laiksi kutsuttu lause given enough eyeballs, all bugs are shallow. Eli: mitä paremmin koodi on laajan yleisön saatavilla testaukseen, käyttöön ja kokeiluun, sitä nopeammin kaikenlaiset ohjelmavirheet, bugit, häviävät tuotteesta. Sitä vastoin katedraalimallissa ylenmääräinen aika ja työpanos kuluvat samantapaisten virheiden jäljittämiseen, koska koodi on vain harvojen kehittäjien ulottuvilla.

    [muokkaa] Vaikutus

    Essee auttoi useimpia vapaan lähdekoodin ohjelmistoja kehittäviä tahoja omaksumaan basaarityylisen työtavan joko kokonaan tai osittain. Alun perin katedraalimallin kehitysprojektit GNU Emacs ja GCC siirtyivät sittemmin basaarimallin käyttöön. Esseellä oli huomattava vaikutus siihen, että Netscape vapautti selaimensa lähdekoodin, mikä johti lopulta Mozilla-projektin syntyyn[1].

    Kun O'Reilly-kustantamo julkaisi esseen painetussa muodossa 1999, tapahtuma merkitsi uutta merkkipaalua. The Cathedral and the Bazaar -kirjasta tuli ensimmäinen kaupallisesti julkaistu kirjallinen teos, joka käyttää vapaata Open Publication License -lupaehtoa."

    --------------------------------------------

    ONKOHAN LIIAN VAIKEAA PENTILLE?

    "Katedraalimalli, jossa lähdekoodi julkistetaan vakaiden versioiden mukana... "

    Ei Microsoftia voi pitää siis edes katedraalimallin kannattajana sillä eihän sen versiot ole edes "vakaita". Ei missään vaiheessa.

    Microsoft on pikemminkin plug and pray & FUD-linjalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


menee... kirjoitti:

...mutta menköön. ;)

Massat alkavat liikehtiä.

http://www.itviikko.fi/teknologia/2009/02/09/kuudelta-jattioperaattorilta-tuki-linux-limolle/20093528/7?rss=8

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu