"valistusta?"

Itse olen alunperin lähtöisin aikas pieneltä paikkakunnalta (15 vuotta sitten sieltä jo lähtenyt) mutta enpä osais tänäpäivänäkään kuvitella sinne kovin avointa vähemmistöelämää. Asiasta puhutaan tosiaankin ihan liian vähän. Ihan kuin homoseksuaalisuudesta puhuminen jotenkin yllyttäisi ihmisiä "pahuuden tielle". Hah! Ja nyt eletään sentään 2000-lukua. Itse olen aikanaan luodannut kavereiden mielipiteitä ottamalla asian jotenkin yleispätevästi puheeksi jonkun hyvän aasinsillan kautta. Tosin pakko sanoa, että varsinkin nuoremmat ihmiset eivät välttämättä sano todellista mielipidettään kavereiden kuullen. Pari vuotta sitten siskontyttö oli yläasteella pikkukaupungissa ja hänen lähimpien frendiensä joukossa oli homopoika, joka ei millään tavalla peitellyt suuntautumistaan. Käsittääkseni ihmiset eivät suhtautuneet erityisen pahasti jotain satunnaista kuittailua lukuunottamatta. Tämä tietysti riippuu vähän siitäkin missä päin Suomea asustaa. Mutta pääosin ennakkoluulot on kuitenkin tietämättömyyttä ja siitä syntyvää pelkoa. Oma kokemus on, että kun ihmiset saavat tietää, moni on helpottunut ja monen asenne muuttuu sen myötä, että ihan oikeasti tuntee jonkun homon tai lesbon ja näkee, että sehän on samanlainen kuin muutkin. Aihe on kuitenkin sen verran vieras ja "tabu", että villejä mielikuvia meistä vähemmistöön kuuluvista varmaan riittää.

Ope1: Sitten on tämä AIDS, se on homojen sairaus, eikä koske teitä.

Ope2: Nämä ihmisen anatomiaa käsittelevät sivut voitte lukea kotona itse, näitä ei käydä läpi tunnilla.

Seksuaalivalistus yläasteella, varmaan joka opettajan unelmatehtävä :) Heteroseksivalistus innoitti ysiluokan pojat kulkemaan naisopettajan perässä koulun pihalla keskivartalo nytkyen.

Ainakin meillä oli Hieman valistusta myös homoseksuaaleista muun seksivalistuksen ohella.. Mut pääpiirteissään selitettiin mitä termi "homoseksuaalisuus" tarkoittaa.. Eipä oikee muuta.

Miten asiasta sitten pitäisi pinen pieniä koululaisia valistaa?
Kuvitellaan tilanne että juuri sinun täytyy mennä kouluun kertomaan homoseksuaalisuudesta.
Mitä puhuisisit?

Se on kyl totta et tuntuu siltä et eihä näi pienel paikkakunnal voi olla mitää homoja.. =)

...tehän olette saaneet 99,9% enemmän seksuaaliopetusta kuin minä, jota peruskoulu ei ole turmellut ;), (oli "keskikoulu" lukioineen).

Huvittaa vieläkin, että ainoa viittaus homoseksuaalisuuteen saatiin antiikin Kreikan historiasta ja silloinkaan kellekään ei valjennut tuon taivaallista. Hissan ope kysyi Sapphon kohdalla, mitä tarkoittaa lesbolainen rakkaus. Sitä ei tietenkään kerrottu kirjassa suoraan. Luokka istui kysymysmerkkinä, me esitettiin vaikka mitä toiveikkaita arvauksia (minäkin tarjosin "paimenidylliä", luontorakkautta). Kun puoli luokkaa oli yrittänyt, ope herpaantui, hänen oli itse annettava vastaus, punehtuen. "Se tarkoittaa naisrakkautta". Me tuijotettiin opea edelleen yhtä ymmyrkäisinä, kellään ei sytyttänyt. Päättelin, että on näemmä oma sana sille, kun nainen rakastaa miestä, mikähän sana sille on, kun mies rakastaa naista.

Meni muutama vuosi, ennenkuin tajusin, että "kaikkee sitä". Sama juttu kreikkalaiseen kulttuuriin kuuluneen poikarakkauden kanssa: höh, kaikki vanhemmathan nyt poikiaan rakastavat, pitääkö se nyt oikein erikseen mainita.

Ei ihme, että ihmiset ovat hieman hämmentyneitä rakkauksiensa kanssa, heterotkin. Yhä vain.

Olisi perustaa pieni rahasto kouluihin ja antaa kaikille yläasteelaisille kirja "Rakkaudesta seksiin". olikohan sen kirjoittaja Marja-leena ja Jorma Palo tai jotain sellaista. Itse tämän kirjan seiskaluokkalaisena ostin ja siinä on miltei kaikki. Todella asiallisesti ja ilman henkilökohtaisia mielipiteitä kerrottuna.
Ei tarvisi opettajienkaan punastella, koululaiset saisivat asiallista tietoa ilman että tarvisi alkaa kyselemään luokan edessä.
Mutta eihän sellaiseen rahaa liikene, katsokoot lapset pornoa ja opetelkoot siitä *väsynyt wirn*