Alan harventaa metsää, jossa tiheä 17-vuotias männikkö. Puiden kahkaisija 10-15 cm. Meinaan pätkiä metrisiksi ja tehdä niistä metsään kuivatuspinoja vuodeksi tai kahdeksi.
Jos en halua metsässä halkoa niitä, niin onko syytä ottaa kaarnaa pois vai kuivaako yhtä hyvin kaarnoineen päivineen?
Jos en halua metsässä halkoa niitä, niin onko syytä ottaa kaarnaa pois vai kuivaako yhtä hyvin kaarnoineen päivineen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
vielä tiedä, niin kokeile.
ne tuoda suoraan tienvarteen. Jos jätät metsään runsaasti kuorellista mäntykuitupuuta, niin niistä saattaa levitä ympärillä oleviin puihin latvakerkkiä syöviä kaarnakuoriaisia.
Ytimennävertäjät munivat kaadettujen pölkkyjen kuoren alle ja aikuiset hyönteiset lentävät sitten syömään läheisten mäntyjen latvoihin. Kannolta 10 cm mäntyjä pidetään yleensä jo sen verran paksuina, että ytimennävertäjät pystyvät lisääntymään niissä.
Tuhoja voi estää joko kuorimalla pölkyt, peittämällä ne, viemällä ne pois metsästä ennen kesäkuun loppua eli ennenkuin aikuiset lentävät puihin syömään tai kaatamalla puut vasta kesäkuun alun jälkeen, jolloin muninta on jo tapahtunut. Nämä aikamääreet pätevät ainakin savossa, lapin perukoilla hyönteistenkin kehitysrytmi saattaa olla toinen...
Jos metsässä on yli 10 m3/ha kuoripäällistä havupuuta niin sitä koskee hyönteistuholaki, joka velvoittaa maanomistajaa estämään hyönteistuhot jollakin yllämainituista keinoista. Ilman lain vaatimustakin se kannattaa toki tehdä.
Alkuperäinen kysymys koski metristen mäntyjen kuivamista. Oman kokemukseni mukaan lyhyet (30 cm) kalikat kuivavat ilman halkomista tai aisaamista, Pitemmätkin saattavat kuivaa jos paikka on hyvä eli tuulinen, katto päällä ja irti maasta.
Kokemukseni mukaan se homehtuu jos pinoan rangat kaarnoineen. Sen jälkeen se on 'ongelmajätettä', johon kukaan ei halua koskea.
Jotkut kaatavat rasiin helmi-huhtikuussa kun puun vesipitoisuus on pienimmillään ja jättävät latvuksineen kevätaurinkoon kuivumaan. Lopullinen käsittely polttopuuksi tapahtuu kesällä ja aikaisintaan sitä seuraavana kesänä puuta voi yrittää polttaa.
Ensinnäkin mänty on kuivimmillaan heinäkuusta syyskuuhun. Helmikuussa kosteus on vielä lähellä huippuaan. Toisekseen rasiin on havupuuta melko turha kaataa. Parhaiten kuivuu kun pienii ja pinoaa heti kaadon jälkeen. Pino katetaan päältä ja jätetään aukealle paikalle kuivumaan. Kevätahavat käynnistävät kuivumisen ja kesäaurinko hoitaa loput. Näin tehden puu on täysin polttokuivaa jo samana syksynä.
Lehtipuita voi kaataa halutessaan rasiin. Koivu, pihlaja ja jalot lehtipuut vaativat pidemmän kuivumisajan. Muut kuivuvat syksyyn mennessä.
Avoimella paikalla kuivaa, metsässä huonosti. Tuo pois metästä, alkaa homehtua ja lahota. Ensiharvennusmänty on erityisen herkkä lahoamaan kattamattomana.
Loistava saalis hyviä neuvoja yhdessä päivässä.
Savolaisen Metsämiehen vinkit ovat sellaista hienoa antia jota harvoin tällaisella palstalla odottaa saavansa. Näin toimii ihmiskunta parhaimmillaan kun ne jotka jo jotain ymmärtävät maailman menosta auttavat nousevaa polvea.
Nimimerkin "semmosta.." alentuva asenne antaa pontta puiden pilkkomishommiin ainakin 100 hernerokkapakillisen verran. :-)
" Meinaan pätkiä metrisiksi ja tehdä..
Katko puusi n.kolmimetrisiksi, kasaa puut siten että ne on hyvä kuljettaa metsäkärryllä ja nosturilla varustetulla traktorilla laanillesi pois metsästä. Metrisiä pöllejä on hankala kuljettaa.
Karsintavaiheessa kannattaa jo aisata runkoja jos vaan tekniikan hallitsee.
Kiitos hyvistä neuvoista.
Laania ei kuitenkaan ole muuta kuin se metsäpalsta itse. Joudun raivaamaan sinne hyvän kuivatuspaikan ja kattamaan kasat asiallisesti.
Jos kuitenkin aisaan rangat mahdollisimman pitkinä, niin onko se kätevintä tehdä karsimisen yhteydessä moottorisahalla terän ylälaidalla työntämällä vai kasinnan jälkeen kuorimaraudalla?