Kellään

on jotain sanottavaa? Onko se samantien riita? Musta tuntuu että hänellä on heikko itsetunto, ottaa kaiken henkilökohtaisena loukkauksena kaikkea itsessään kohtaan. Miten sä pärjäät sellaisen kanssa jonka kanssa ei voi puhua ja puida? Jos ei enään mikään tytönhupakkokaan niin tuskin edes muuttuu. Tietty mä sinuna ottaisin sen riskin että joko muuttuu tai sitten teidän välinen suhde muuttuu. Kirjoita hälle kirje, sano että on asioita mistä silloin tällöin täytyy puhua, ja jos hän joka kerta ottaa asian suurena loukkauksena, aiheuttaa se vain liian turhaa draamaa. Kirjoita että ei ole olemassa parisuhdetta jossa joskus ei tarvisi sanoa asiasta ja ilman että siitä tarvii nostaa suurta riitaa jne. Jos hän ei aikuisena kykene tätä ymmärtämään ja itsessään korjaamaan, niin mä en edes ymmärrä miksi sä haluaisit tuhlata sun elämääsi häneen.

Tosi vaikea sanoa kirjoituksesi perusteella, mutta vaikuttaa aivan kuin kumppanillasi olisi ehkä hoitoakin vaativa psyykkinen ongelma, joka saa hänet pyörimään oman napansa ympärillä.
Minä elin pitkään suhteessa joka meni ihan mahdottomaksi ja joka lopulta teki minusta valehtelijan, koska mistä tahansa saattoi seurata riita - tai ei edes riita vaan lopulta soolokohtaus, psykoottinen kohtaus joita minä pakenin ulos asunnosta jos pystyin.

Pahinta oli, että minä järjestin koko elämäni toisen mukaan. Kun opiskelin kumppaniaani ärsytti jos luin tenttiä edeltävänä iltana kotona, ja taatakseni nukkumisrauhan ja tentissä onnistumiseen aloin sanoa tenttipäiviksi vääriä päiviä. En koskaan kertonut jos minulla oli jotain ongelmia opiskelussa, töissä tms. Tilaanne paheni ja paheni ja pienet asiat muuttuivat suuriksi. Kerran oltiin menossa hänen sukulaisensa häihin ja juhlavaatteita päälle laittaessa sanoin jotain että nämä housut ei pysy päällä, ihan kevyesti, olisi minulla ollut muitakin vaatteita. Kumppani koki että minä sabotoin kaiken ja melkein jäi koko häät väliin. Hän löikin minua kirkon aidan vieressä.

Lopulta makasin öisin valveilla - en uskaltanut nousta tekemään mitään enkä nukkua - ja ajattelin, että öisin saan ainakin ajatella vapaasti.

Tämä kaikki kuulostaa varmaan keksityltä mutta ei ole. Jotta ette ajautuisi yhtä pahaan tilanteeseen menkää jollekin hyvälle parisuhdeterapeutille, joka osaa katsoa suhdettanne ulkopuolisin silmin. Siellä sinun pitää tietysti kertoa todellinen näkökantasi.

Kerro missä tahansa muodossa siitä mitä suhteessanne ja kumppanissasi arvostat ja mihin haluat muutosta. Tilanne luultavasti pahenee jos sitä ei pysäytä.

Kiitokset vastauksista, ne herättivät joitain ajatuksia.

Kerroin tilanteesta tarkoituksellisesti vain vähän anonymiteetin suojaamiseksi. Ja tietenkin se täytyy ottaa huomioon, että riitaan tarvitaan aina kaksi ja tämä on vain minun näkökulmani asioihin. Kuitenkin selvä ongelmahan on olemassa, jos asioista ei pystytä keskustelemaan normaalisti ja toinen kokee kaiken loukkaukseksi. Tarkoitus ei ole tietenkään ollut loukata, vaan tavoitteena on ollut, että molemmat pystyisivät keskustelemaan ihan tavallisesti vähän vaikeammistakin asioista. Pääosin meillä on mukavaa mutta nämä asiat tietenkin rasittavat suhdetta todella paljon.

koska on samantyyppinen nainen minullakin. Rakastan häntä kovasti ja meillä on paljon yhteistä, mukavaa yhdessäolo jne. Mutta joistakin asioista ei vaan voi puhua. Hän on räjähdysherkkä. Kyllä se rassaa minua.