ostin äskettäin chinchillan,kolmen kuukauden ikäisen.
Kysymys kuuluu:Mihin ikään asti chinchilla kasvaa?Tämä minun Hermannini on nimittäin aika pieni tällä hetkellä.Toivottavasti se kasvaisi vielä =)
Kysymys kuuluu:Mihin ikään asti chinchilla kasvaa?Tämä minun Hermannini on nimittäin aika pieni tällä hetkellä.Toivottavasti se kasvaisi vielä =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistelisin noin summittaisesti, että puolivuotias chinchilla alkaa olla aikuisen kokoinen. Poikanen syntyi huhtikuun alussa ja nyt se on ollut jo jonkin aikaa täysikasvuisen kokoinen. Liikkuminen ei ole vielä aikuismaisen sulavan täsmällistä, vaan se poukkoilee ja törmäilee, eikä hyppyjen pituudet osu aivan täsmällisesti kohdalleen.
en tarkallee tiedä..mutta eipä ne muutenkaa kauhian isoja oo =)
sinssillat pitäs olla parillisina lukuina, kun jos ne on yksin ne saattavat tylsistyy,masentuu ja kupsahtaa..eli ne on aika seurallisia vaikka ei uskoisi..ne ovat myös hyvin säikkyjä(varmaan tiedätkin)että ei kannata tehä nopeita liikkeitä yms.niillä on tapana tiputella karvatuppoja pelästyessään..itelläni on ollut 2 sinsillaa..
mailaile jos tulee vielä jotain kysymyksiä =)
-laura-
unohin laittaa mailini joten tässä se nyt on =)
[email protected]
toki saahan muutkin mailailla =)
mielellään asiallista postia!
Hei!
3 kk ikäinen chincu on vielä ihan vauva. :) Noin vuoden ikäisenä ne alkavat olla aikuisen kokoisia eli noin 400g-800g.
Ja huomautus tuohon bomberi_16 viestiin: Chinchillat VOIVAT elää yksinkin, mutta SUOSITELTAVAA olisi, että chincuja olisi kaksi. Chinchilla EI "kupsahda", jos sillä ei ole kaveria. Yksinäiselle chinculle pitää myöskin järjestää paljon virikkeitä.
Chinchilla aiheiset kotisivuni ovat osoitteessa: http://www.honeybee.helsinki.fi/~mhonkani/
Terveisin Maarit, SLC:n kasvattaja
Ajattelin kirjoittaa ja kertoilla käytännön kokemuksella sen,että chinchut ovat erittäin tunteellisia ja herkkiä eläimiä. Mulla oli kaksi chinchu poikaa,veljekset, jotka jäivät orvoiksi kolmen viikon ikäisenä.Olin niille keino emo, kasvatin ne ja ne elivät 6,5 vuotta yhdessä.Mutta sitten tämä toinen veljeksistä sairastui ja siirtyi chinchujen taivaaseen.Toinen jäi aivan yksin.Ikävä on suuri,mutta ihmisenä voin lohduttaa sitä tarjoamalla virikkeitä,seuraa ja puuhastella sen kanssa.Iltaisin mm. chinchu poju istuskelee sylissäni (samalla kun katselen tv:tä) ja rapsutan sitä,puhelen sille ja yritän antaa sille jonkinlaista hellyyttä, tietenkin tämä on vain lohduketta, enhän pysty muuntautumaan sen veljeksi joka nukkui kylkikyljessä kiinni,pesi ja pusi, jakopi ruokakupun ja pupisi juttuja ja leikki kun kirmasivat vapaana huoneessa.Tietenkin ajatuksena toinen chinchu olisi ihanaa, mutta käytännössä tuskin tämä poju huolisi enää ketään omaan "mökkiinsä". Olen kyllä kans sitä mieltä, että jos ottaa ensimmäistä kertaa chinchun, niin mieluummin kaksi.Niistä on todella seuraa toisilleen. Ihminen ei pysty antamaan sellaista kaveruutta, mitä chinchut toisillensa tarjoavat.