olen ajatellut undulaattien hankkimista ja kävin
katsomassa eläinkaupasta häkkejä ja ne vaikutti
TOSI ahtaille. oli muuten vielä pyöreitä, en
tiedä linnuista mutta useimmat muut eläimet häkin
pyöreys ainakin sekottaa. minkä kokoisen häkin 3
undulaattia vaatii ja mistä semmoista voi
kysellä?
katsomassa eläinkaupasta häkkejä ja ne vaikutti
TOSI ahtaille. oli muuten vielä pyöreitä, en
tiedä linnuista mutta useimmat muut eläimet häkin
pyöreys ainakin sekottaa. minkä kokoisen häkin 3
undulaattia vaatii ja mistä semmoista voi
kysellä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
niin ja vielä missä hinnoissa ne häkit liikkuu?
Kävin Maa- ja metsätalausministeriön sivuilla
tutkailemassa undulaatille soveltuvien
häkkiolojen vähimmäisvaatimuksia. Tässä on
tulokset:
Linnun pituus: 16-18cm
Pinta-ala: 0,31m2
Pinta-ala ryhmässä pidettävää lintua
kohdenkohden: 0,04 m2
Lyhyemmän sivun pituus: 0,45m
Korkeus: 0,6m
Eli siinä se. Kyllä tuon kokoisia häkkejä myydään
eläinkaupoissakin. Tosin maksaahan se, mutta
eläinten hyvinvointi etusijalla. Ottakaa
huomioon, että nuo on vain vähimmäis mittoja.
Mitä isompi häkki, sitä onnellisempi lintu!!
Lisätietoa näistä asioista saa
www.mmm.fi
(Suomen Maa- ja Metsätalousministeriö)
Olen tässä taas käyny vähän opiskelemassa. Kuulin
että minkkiverkosta voi rakentaa linnulle häkin.
Mulla ei o kuitenkaan mitään hajua onko se
tarpeeksi tiheää unduille? Tilaa olisi nimittäin
isommalle häkille, pituus vähän vajaa 2m ja
syvyys 1m. Onhan se tietty aika iso "vaan"
kolmelle undulle, mutta liika tila ei ole koskaan
haitaksi...
Metalliverkkoja on rautakaupoissa saatavana
monenkokoista, pienin on silmäkooltaan noin sentin
ja on turvallinen sekä peipoille ja unduille.
Useimmiten seuraava koko on tuuman silmäkoon
verkkoa (tämä yleensä on sen "minkkiverkon"
nimellä) joka on jo turhan iso, joskin undulla
siitä pää menee helposti sekä läpi että takaisin
(isokokoisemmilla "englantilaisilla" voisi ehkä
juuttua) joten kelpaa hätätilassa.
Joskus näkee näiden välimuotoakin joka on jo
pikkupeipoille vähän vaarallinen mutta unduille
vielä kelpaisi. Verkon langanvahvuuskin vaihtelee,
kannattaa ottaa mahdollisimman tukeva verkko, on
mukavampi varpaille (roikuskelee ne siinä seinällä
välillä kuitenkin).
HUOM! Verkossa on yleensä sinkkipinnoite joka voi
aiheuttaa myrkytyksen jos lintu nakertelee paljon
verkkoa. Ikääntyneessä verkossa pinta on
hapettunut ja vähemmän haitallisessa muodossa.
Uuden kiiltävän verkon saa turvallisemmaksi
pesemällä ja harjaamalla verkon huolellisesti
happaman pesunesteen avulla (esim. etikkaliuos tai
sitruunahappoliuos)ja huuhtelemalla hyvin ennen
käyttöä. Muovipinnoitettu verkko käy peipoille
mutta ei nakerteleville unduille.
Pieni tarkennus, siis hapettunut sinkki ja
sinkkiklimpit on haitaksi:
" Galvanized Wire - Galvanized metal which has
been electroplated is safe, but galvanized wire
(hot dipped) is not. According to Avian Medicine:
Principles and Application by Ritchie, Harrison
and Harrison, birds can ingest zinc from cages and
clips made of galvanized wire. Toxicity can be
reduced (but NOT eliminated) by scrubbing the wire
with a brush and vinegar or a mild acidic
solution. This removes any loose pieces and the
white rust (zinc oxide) which forms on the wire.
Over time more white rust which is also poisonous
will form, so enclosures must be re-treated
periodically. "
Niin. Olen viiden undulaatin omistaja ja olen
ajatellut rakentaa niille suurhäkin, johon tulisi
pyörät alle, jotta häkin voi tarpeen tullessa
siirtää toiseen paikkaan, tai huoneeseen, jossa
linnut voisivat lentää. Ongelma tuli vain nyt
vastaan, että kun tuota verkkoasiaa pohdin, niin
miten sen rautakaupasta ostetun verkon kanssa
tulisi sitten toimia? Ja millä ihmeen liuoksella
se pitäisi pestä? Mistä tätä liuosta saa? Ja
muuten, jos joku vielä sattuisi tietämään
minkälaista puuta häkin rakentamiseen olisi paras
käyttää, ja onko jossain päin kirjoja tai nettiä
jotain ohjeita rakennukseen? Tai olisiko jolla
kulla ehkä kokemustakin?
Kymmenet tuhannet kiitokset jo tässä vaiheessa. :)
>Ja millä ihmeen liuoksella se pitäisi pestä?
>Mistä tätä liuosta saa?
Kuten sanottu millä tahansa happamalla liuoksella.
Esim. reilusti etikkaa (=etikkahappoa) sankoon
veden sekaan, löytyy ruokakaupasta (putsaa hyvin
myös kalkkisaostumat kylppäristä). Jos ei kestä
etikan hajua niin apteekista saa vaikkapa
sitruunahappoa jauheena, on kyllä vähän
hintavampaa kuin etikka; molemmat vaarattomia
käsitellä eikä syövytä huushollia (toisin kun
vaikkapa suolahappo...). Rautakaupasta voipi
löytää valmista hapanta "kaakelipesuainetta",
mutta etikka siinäkin on vaikutusaine.
Verkko kylppärin lattialle (vaikka pätkä
kerrallaan auki rullattuna), tiskiharja kouraan,
hanskat käteen ja hinkkaamaan. Huuhtele lopuksi
hyvin.
Puu on siitä ongelmallinen materiaali, että
koukkunokkien kanssa se tuppaa muuntumaan hitaasti
mutta varmasti puruksi/tulitikuiksi. Unduilla ja
neitokakaduilla ehkä vielä menee jos vähän miettii
rakennetta ja käyttää kovaa puuta, kuten koivua ja
antaa paljon muuta nakerreltavaa... Joskus olen
kirjastossa nähnyt kirjan lentohäkkien
nikkaroinnista vaan ei kyllä nimi muistu
kuolemaksenikaan mieleen. Webistä varmaan löytyy
vinkkejä kun laittaa hakusanaksi "indoor"
"aviary" tms.
... tuhatmäärin kun jaksoit vastata. Verkon pesu
tuli nyt selväksi. :)
Ja puusta sen verran että meidän undulaatit kyllä
on tosiaan aika kovia nakertelemaan.
Eläinkaupasta ostettujen tikapuidenkin pienat oli
järsitty poikki nopeasti sen jälkeen kun ne
hoksasivat käyttää majavan nakertelutaitojaan.
Siitä tulikin mieleeni, että mitenköhän on
semmoisten ristiriitaisten tietolähteiden laita,
joista toinen puoli väittää ettei esim.
omenapuuta tarvitse kuoria ennen kuin häkkiin
orsiksi laittaa, mutta toinen taas että oksa
tulisi kuoria ja puhdistaa. Itse olen kokeillut
kumpaakin ja jos kuoren jättää, on se muutamassa
viikossa jyrsitty puhtaaksi. :/ Onkohan tästä
jotain haittaa? Puu oli kyllä pesty, muttei
kuorittu..
Ohhoh. Enpäs malta odottaa koska pääsisin
rakennustöihin. Sitten varmasti helpottuisi
siivoustyökin kun pohjalla voisi käyttää
sanomalehteä. {Nyt käytän maissipuruja}
Täytynee mennä kokeilemaan ehdottamiasi
hakusanoja. Kiitos vielä kerran. ;)
Niin kuin olet huomannutkin, oksien kuoriminen on
täysin turhaa työtä, kyllä se kuori lähtee jos on
tarvis... : )
Kuoren nakertelu on hauskaa puuhaa, saattaa siitä
jotain ylimääräisiä hivenaineitakin saada sivussa.
Karheasta kuoresta saa varpailla pitävämmän otteen
kuin sileästä kuorettomasta oksasta. Orren pitäisi
jo alkujaan olla myrkytön (siis ruiskuttamaton
hedelmäpuu, luonnonoksat myrkyttömistä puulajeista
ei ihan tienpielestä tai vesakkomyrkytysalueelta)
niin että haitta-ainejäämien vähennysmielessäkään
oksia ei tarvitse kuoria Suomen oloissa...
Pesu kuumalla vedellä ja harjalla riittää
karkottamaan ei-toivotut ainekset, sen verran voi
puukkoa käyttää ettei jää kovin teräviä oksanpäitä
tai halkeamia joihin voisi kynsi juuttua.
Ok. *kiittää ja kumartaa* :)