"Päivähoito on kriisiytymässä"
10.2.2009 10:17
Suomalainen päivähoito on pahoissa ongelmissa, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander kertoo Verkkoapilan haastattelussa.
Soile Oleanderin mielestä päiväkodeissa pitäisi olla enemmän henkilöstöä ja pienemmät ryhmäkoot.
Oletko tyytyväinen suomalaisen päivähoidon tasoon?
- Voi perustellusti sanoa, että päivähoito on kriisiytymässä, Olander sanoo lehdelle.
- Päivähoidon laatu vaihtelee myös kunnittain sekä määrällisesti että laadullisesti. Huolestuttavaa on, että paikkoja ei ole riittävästi, eivätkä laatuun vaikuttavat keskeiset tekijät ole kaikilta osin kunnossa.
Oleanderin mielestä päiväkodeissa on yksinkertaisesti liikaa lapsia ja liian vähän työntekijöitä.
- Miten ihmissuhteet rakentuvat
ja mitä vuorovaikutus on,
jos työntekijällä on esimerkiksi 28 lasta hoidettavana?
Verkkoapilan mukaan Lastentarhaopettajaliitto pyrkii saamaan kiireellisiä muutoksia päivähoitoon.
- Muutokset liittyvät ryhmäkokoihin ja osaamisen vahvistamiseen, Oleander sanoo.
Kuntien valta kasvanut
Vuoteen 1992 saakka laki määritteli päivähoidon henkilöstömäärän ja ryhmäkoot. Sittemmin valtion ohjausta on vähennetty, ja kuntien valta on kasvanut. Oleanderin mielestä kunnat ovat käyttäneet lisääntynyttä valtaansa väärin.
- Kunnat menevät siitä,
mistä aita on matalin, ja etsivät vielä niistä lainsäädännön raameista porsaanreikiä, ja niitähän löytyy.
Oleander toivoo, että hallinto siirtyisi kunnilta takaisin valtiolle. Lisäksi hän haluaisi, että varhaiskasvatus siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön alaisuuteen.
- Me olemme sosiaali- ja terveystoimen alla mustassa aukossa, eli lapset ei saa tarpeeksi resursseja, eivätkä pääse ikään kuin keskiöön.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902109060457_uu.shtml
_________________
Ja nämä viranomaiset sitten tekevät näitä surullisen kuuluisia Huoli-ilmoituksiaan ja kuinka monessa päiväkodissa onkaan vielä laittomat Huoli-rekisterit päälle!!
10.2.2009 10:17
Suomalainen päivähoito on pahoissa ongelmissa, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander kertoo Verkkoapilan haastattelussa.
Soile Oleanderin mielestä päiväkodeissa pitäisi olla enemmän henkilöstöä ja pienemmät ryhmäkoot.
Oletko tyytyväinen suomalaisen päivähoidon tasoon?
- Voi perustellusti sanoa, että päivähoito on kriisiytymässä, Olander sanoo lehdelle.
- Päivähoidon laatu vaihtelee myös kunnittain sekä määrällisesti että laadullisesti. Huolestuttavaa on, että paikkoja ei ole riittävästi, eivätkä laatuun vaikuttavat keskeiset tekijät ole kaikilta osin kunnossa.
Oleanderin mielestä päiväkodeissa on yksinkertaisesti liikaa lapsia ja liian vähän työntekijöitä.
- Miten ihmissuhteet rakentuvat
ja mitä vuorovaikutus on,
jos työntekijällä on esimerkiksi 28 lasta hoidettavana?
Verkkoapilan mukaan Lastentarhaopettajaliitto pyrkii saamaan kiireellisiä muutoksia päivähoitoon.
- Muutokset liittyvät ryhmäkokoihin ja osaamisen vahvistamiseen, Oleander sanoo.
Kuntien valta kasvanut
Vuoteen 1992 saakka laki määritteli päivähoidon henkilöstömäärän ja ryhmäkoot. Sittemmin valtion ohjausta on vähennetty, ja kuntien valta on kasvanut. Oleanderin mielestä kunnat ovat käyttäneet lisääntynyttä valtaansa väärin.
- Kunnat menevät siitä,
mistä aita on matalin, ja etsivät vielä niistä lainsäädännön raameista porsaanreikiä, ja niitähän löytyy.
Oleander toivoo, että hallinto siirtyisi kunnilta takaisin valtiolle. Lisäksi hän haluaisi, että varhaiskasvatus siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön alaisuuteen.
- Me olemme sosiaali- ja terveystoimen alla mustassa aukossa, eli lapset ei saa tarpeeksi resursseja, eivätkä pääse ikään kuin keskiöön.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902109060457_uu.shtml
_________________
Ja nämä viranomaiset sitten tekevät näitä surullisen kuuluisia Huoli-ilmoituksiaan ja kuinka monessa päiväkodissa onkaan vielä laittomat Huoli-rekisterit päälle!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/2508.html?view=tpn
Oleander tiukentaisi päivähoidon valtionohjausta
KOTIMAA
10.2.2009 klo 6.00
Soile Oleanderin mukaan lasten päivähoito on kriisiytymässä.
Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Oleander on huolissaan varhaiskasvatuksen nykytilasta. Hänen mukaansa kunnallispolitiikkaa tehdään lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Oleander kertoo, että varhaiskasvatusta koskevat säädökset ja lait ovat liian väljät ja vanhentuneet.
- Voi perustellusti sanoa, että päivähoito on kriisiytymässä. Päivähoidon laatu vaihtelee myös kunnittain sekä määrällisesti että laadullisesti. Huolestuttavaa on, että paikkoja ei ole riittävästi, eivätkä laatuun vaikuttavat keskeiset tekijät ole kaikilta osin kunnossa.
Vielä vuoteen 1992 päivähoitolaki määritteli päivähoidon henkilöstömäärän ja ryhmäkoot. 1980-luvun loppupuolella alkanut julkishallinnon hajauttaminen vähensi valtion ohjausta ja lisäsi kuntien päätäntävaltaa. Tarkoituksena oli, että lainsäädäntö antaa raamit, joiden puitteissa työntekijöiden ja vanhempien asiantuntemus otetaan käyttöön ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät.
- Toisin kävi. Suurin osa kunnista on käyttänyt harkinta- ja päätäntävaltaansa väärin. Kunnat menevät siitä, mistä aita on matalin, ja etsivät vielä niistä lainsäädännön raameista porsaanreikiä, ja niitähän löytyy, Oleander tuohtuu.
Hän onkin sitä mieltä, että hallinnon tulisi siirtyä kunnilta takaisin valtiolle.
- Olemme olleet aina sitä mieltä ja edelleenkin esitetään, että valtionohjausta tiukennettaisiin.
Lapsia liikaa, työntekijöistä pulaa
Yksi suurimmista epäkohdista ovat liian suuret lapsiryhmät. Vuodesta 1992 päivähoitoasetus on määritellyt ainoastaan työntekijöiden ja lasten välisen suhdeluvun. Suhdeluku on myös riippuvainen siitä, onko lapsi osa- vai kokopäiväinen.
- Lapsiryhmät vaihtelevat valtavasti.
Ne ovat pääsääntöisesti liian suuria ja heterogeenisiä. Se, että joku lapsista muuttuu osapäiväisestä kokopäiväiseksi, hukkuu päiväkotien käyttöasteseurantaan.
Lastentarhanopettajaliiton mielestä alle 3-vuotiaiden ryhmässä saisi olla enintään 8-10 lasta niin, että alle 18 kuukauden ikäisiä lapsia tulisi mitoittaa vain kaksi yhdelle työntekijälle. Tällä hetkellä yksi ihminen hoitaa neljää alle kolmevuotiasta lasta. Liiton mielestä yhdessä yli kolmevuotiaiden ryhmässä tulisi olla lapsia korkeintaan 18. Nykyään ryhmissä voi pahimmillaan olla jopa 30 lasta.
- Miten ihmissuhteet rakentuvat ja mitä vuorovaikutus on, jos työntekijällä on esimerkiksi 28 lasta hoidettavana?
Päiväkodeissa on myös pulaa koulutetusta henkilökunnasta, työntekijöiden vaihtuvuus on runsasta ja henkilökunta väsyy. Heitä ei myös ole tarpeeksi päiväkodin aukioloajalle.
- Jos päiväkoti on auki kello 6.15 - 17.00, on siinä taiteilemista, että henkilöstöä on päivähoitoasetuksen mukaisesti riittävästi paikalla.
- On kauheata, että ne ihmiset tietyllä tavalla pitävät yllä tätä päivähoidon laatua omasta selkänahastaan. Siellä on sellainen aukko, jonka nämä ihmiset täyttävät omalla venymisellään ja vanumisellaan. Se ei enää toimi.
Päivähoito opetusministeriön alaisuuteen?
Lastentarhanopettajaliitto haluaa, että varhaiskasvatus siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön alaisuuteen.
- Me ollaan sosiaali- ja terveystoimen alla mustassa aukossa, eli lapset ei saa tarpeeksi resursseja, eivätkä pääse ikään kuin keskiöön.
Liitto on ehkä syystä huolissaan varhaiskasvatuksen nykytilasta. Unicefin raportin mukaan Suomen varhaiskasvatusjärjestelmään käyttämä osuus bruttokansantuotteesta on vähentynyt vuoden 2003 1,3 prosentista 1,0 prosenttiin, vaikka lasten määrä päiväkodeissa on lisääntynyt. Oleander kertoo, että julkiseen varhaiskasvatukseen käytetyt menot lasta kohden olivat OECD-maissa vuonna 2005 keskimäärin 4900 euroa, kun Suomessa osuus oli 4400 euroa.
- Miten resurssit voivat vähentyä kun samaan aikaan palvelun tarve lisääntyy?
Valtioneuvosto antaa maaliskuussa esityksen valtiontalouden menokehitykseksi vuosille 2009-2012. Lastentarhanopettajaliitto pyrkii saamaan kiireellisiä muutoksia päivähoitoon.
- Muutokset liittyvät ryhmäkokoihin ja osaamisen vahvistamiseen. Jos siellä ei ole rahaa, niin ei siellä oikeastaan mitään tapahdu.
- Julkinen varhaiskasvatus vastaa moniin huutoihin ja moniin tavoitteisiin, mutta kun lapsi avaa päiväkodin oven, niin eihän sillä ole mitään merkitystä miksi se sinne tulee. Lapsi on siellä viettämässä omaa, ainutkertaista lapsuuttaan. Se on se pointti, Oleander muistuttaa.
_______________
Samalla tavalla pitäisi myäs tiukentaa lastensuojeluviranomaisten valtionohjausta tai siirtää valtiolle koko lastensuojelu kokonaan.
Varhaislapsuuden peruspalvelut parasta ehkäisevää lastensuojelua
Kirjoittanut: Horse66 10.2.2009 klo 20.10
Poista oma viesti
14.01.2009
Uutta varhaiskasvatuslakia tarvitaan
Varhaislapsuuden peruspalvelut parasta ehkäisevää lastensuojelua
Tiedote vapaa julkaistavaksi 14.1.2009
Viime vuonna voimaan tulleen uuden lastensuojelulain tarkoituksena oli siirtää lastensuojelun painopistettä ehkäisevän työn suuntaan. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Ehkäisevä lastensuojelutyö on maassamme edelleen täysin riittämätöntä. Parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelua on Lastensuojelun Keskusliiton mielestä kunnollinen resursointi päivähoitoon ja muihin varhaislapsuuden peruspalveluihin. Keskusliiton mielestä tämä on mahdollista toteuttaa vain päivähoitolain kokonaisuudistuksella.
Lisää aiheesta....
http://www.lapsitieto.fi/?p=c&id=546&type=con
lastensuojeluilmoituksen kohteeksi, esimerkiksi "lapsi oireilee" tms. syiden vuoksi ja kotona asiat on tavallisesti,
laittaa vähintäänkin tämän Oleanderin lausunnon päivähoidon tilasta ja tilanteista kunnissa,
omaan lastensuojeluviranomaiselle tekemäänsä vastineeseen mukaan.
Jos haluaa ja jaksaa, voi oman kunnan päivähoitotilannetta tarkistuttaa muutoinkin (ja virallisestikin):
onko minkäkokoiset ryhmäkoot päivähoidossa, tilat mille määrälle lapsia mitoitetut aikoinaan, missä kunnossa terveyden kannalta, miten henkilökunnan resurssit ja riittävyys, koulutus, jaksaminen jne.
_______
Kiintymyssuhdehäiriöistä esimerkiksi monesti niin kovin suureen ääneen mekkaloineille naapuripalstan "tohtoreille":
- Mitä on vuorovaikutus ..... yhdellä hoitajalla 28 lasta .......
sellaisten perheiden lapsia joiden vanhemmat tai toinen vanhempi on kotona. Jos sellaiset raakattaisiin pois sillä tilanne paranisi niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat työnsä tai opintojen takia joutuvat viemään lapsensa hoitoon. On väärin heidän lapsiaan kohtaan, että joutuvat olemaan säilössä kun jotkin vanhemmat eivät viitsi hoitaa itse lapsiaan. Mikään puolustuspuhe tai lässyttäminen ei mutta tuota tosiasiaa. Jos ei vanhempi kykene itse hoitamaan lastaan ruoanlaittoineen ja virikkeineen, niin kyllä huosta on siinä tapauksessa sitten harkinnanarvoinen asia.
saatuasi et siitä luovu vaikka olisit esimerkiksi äityislomalla kotona. Paikat ovat kiven alla ja varsinkin hyvät paikat lapselle.
Monet vanhemmat haluavat myös että lapsi olisi ryhmässä oppimassa sekä kavereita ja taitojakin saamassa lapsjoukossa vaikka vanhempi olisikin kotona.
Huostaanotto ei ole mikään leivän osto tapahtuma.
Jos sinun tavallasi ajattelevia viranomaisia on tässä maassa niin ei mikään ihme että sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on tällä hetkellä se mikä se on. Aika löyhäs on sun kielenkantas.....
ei VIITSI hoitaa omia lapsiaan?
Eiköhän siihen muitakin perusteita tarvita, mikä sinun kannaltasi on tietysti "ikävä kyllä".
sekään, että kuntapalvelut ovat eri kunnissa erilaisia. Joissakin jotain puuttuu ihan täysin ja jossain muualla niiden saaminen saattaa jopa onnistuakin.
Esim. LAKISÄÄTEINEN omaishoidontuki on tästä hyvä esimerkki. Tilanne on jo vuosia ollut lakeja rikkova, se tiedetään kyllä, mutta eipä ole paljon edistystä tapahtunut.
Ihme, että Helsingissä sentään sitä maksetaan, vaikka moni kunta on kieltänyt sen maksatuksen kokonaan. Laitonta! Siis omaishoidontuen maksamisestakin on olemassa laki, ketkä ovat siihen oikeutettuja. Ja on kyllä koskenut myös monia lapsiperheitä, ei omaishoidontuki ole vain vanhuksia varten tarkoitettu.
Tv-haastatteluissa on nähty vanhempia, joiden kotikunnasta on vastattu, että on myönnetty heillä olevan sen saamiseen oikeus, mutta kunta on kieltänyt omaishoidontuen maksamisen.
ja joita kunta ei suostu antamaan eikä tarjoamaan
kantelu, valitus lääniin.
Kunta ei voi olla maksamatta, antamatta jne palvelua tukea tms
joka on laissamme määrätty, mutta jota yksittäinen kunta omine rikollisine viranomaisineen ei noudata.
valituksesta olisi ollut todella hyötyä perheelle?
Ja kukahan siitä omaishoidontuestakin viime kädessä eniten hyötyy? LAPSI TIETENKIN.
Lisäksi hyötyjänä ovat myös veronmaksajat, koska omaiselle maksettava tuki on AINA VAIN MURTO-OSAN siitä, mitä lapsen huostaanotto tai laitoshoito tulevat maksamaan. Ihme tosiaan, että Helsinki edes tässä kohden lakia noudattaa!