dxomark vs. dpreview

Meillä on tarvetta olla voittajan puolella, mutta en valitsisi JyPin takkia vain sen takia, että se johtaa jääkiekkoliigaa (?). Takin tehtävä on suojella sateelta ja pakkaselta eikä kertoa oman joukkueen menestyksestä. Samalla tavalla toki valitsen kameran ja linssin tarpeiden enkä testien perusteella (Sigman 30/f1.4 oli aikanaan paras vallitsevassa valossa sisällä kuvaamiseen, sillä se oli ainoa, jolla sain kuvia Oly E-1:llä ilman salamaa. Kaikkien testien mukaan Zuiko 50/f2 oli parempi, mutta oikeasti se oli käyttötarkoitukseeni sopimaton.)

En ole verrannut dxomarkin ja dpreviewin testituloksia. Jos erot ovat niin suuria, että näkyvät 20x27 cm kuvissa, luultavasti erot näkyy molempien mittauksissa samansuuntaisina ja silloin niillä on minullekin merkitystä. Jos eroja ei näe kuvassa, onko niillä mitään merkitystä _valokuvauksessa_?

Teen tietty kuten jokainen subjektiivisesti ajatteleva: poimin itselleni sopivimmat tiedot. :)

Ja jos olen jo ostokseni tehnyt, silloinkin poimin kameraani parhaiten imartelevat tiedot netistä. Merkin ja mallin mukaan.

Itsel luen Steves´s Digicameraa ja Fred Mirandaa.

PBasesta ja muista gallerioista löytyy kuvia joista voi itse päätellä saako kyseisellä kameralla siedettäviä kuvia vai ei. Tietysti tähän vaikuttaa myös kuvassa käytetty objektiivi, mutta antaa kuitenkin viitteitä siitä mitä kameralla voi saada aikaiseksi. Minulla on vuosien varrella kulkenut satoja käytettyjä objektiiveja, ja aina teen itse kuvaustestit ja päätän jääkö putki omaan käyttöön vai meneekö saman tien kiertoon. Esim Sigman 30mm/1.4 ei ole testien mukaan reunapiirroltaan hyvä, mutta itse olen sen todennut erittäin hyväksi huonossa valossa kuvatessa. Täydellä aukollakaan en ole saanut niin huonoja kuvia että sen reunapiirto oikeasti häiritsisi. Ne testikäppyrät vaikuttaa pääasiassa psykologisesti. Hyväkin objektiivi alkaa tuntua huonolta jos oikeasti uskoo niitä käppyröitä. Kannattaa vain katsoa sitä itse ottamaansa kuvaa ja tehdä henkilökohtainen päätös objektiivin riittävyydestä itselle.
Rungoissa asia on helpompi. Niin huonoa runkoa ei ole nykyään kaupoissa ettei sillä saisi hyvää kuvaa. Enemmän kuvanlaatua rajoittaa objektiivi.
Eli suomeksi: Paskat veisaan tiiliseinäkuvaajien testisivustoista.

Aikanaan Tekniikan Maailma oli suuri mielipiteiden muokkaaja ja moni automies teki hankinnat TM-testien mukaan. Aika ja suuri informaatiomyllytys on ajanut TM:n ohi, toki testejä luetaan mutta valinnat voivat olla joitain muita kun testivoittajia.

Dpreview on myös kamerasektorilla mielipiteiden muokkaaja, sivun jutut antavat suuntaa, mutta hyvyys-painotus voi olla välillä varsin kumma. Phil Askeyn Dpreview on jo näitä vanhimpia nettiarvuuttajia ja heillä on luonnollisesti eri metodiikka kun tuoreella DxOMarkilla.

DxOMark palvelee mainiosti näitä digi-järkkäri-nörttejä joille itse välineen kuolaamien on koko kuvaamisen tärkein alue. Ylensä suhtaudun nuivasti siihen että kerätään vain eri arvoista pisteitä ja pelkällä numerologialla arvuutetaan kameran hyvyys. Pitkän linjan teknisesti orientoituneet kuvaajat antavat parasta tietoa, koska he referoivat tuotetta/välinettä myös siinä tarkoituksessa mihin se on tehty.

Pelkkien numeroiden valossa ei nähdä metsää puilta. Ne erot jotka saadaan testeissä eivät kuitenkaan dominoi itse kuvauksessa. Tuo "suttu-zoomi" oli ensimmäinen laadun mitta, mutta käytännössä sekin on vain huuli. Nimittäin harva tuntee eroon tavallisesta kuvasta edes 50€ kitti linssin tai 1500€ laatutötterön.

Dxomark on tuossa suhteessa vähän liian "labramainen".

Kun kameran pitää sopeutua miljoonaan kuvausolosuhteeseen.

Vaikka olisi muita kameroita aukon parempi dynamiikka, mutta A-modessa valottaa vähän miten sattuu, niin se aukon etu dynamiikassa valuu hiekkaan.

Ja sitten se, että onko kamera käteenkäyvä vai ei.

Eli jos on paras kenno kamerassa, mutta kun etsin on pieni ja kahvasta ei saa otetta.

Etenkin kun koko päivä tuota kuvaushommaa, niin nämä ergonomiset seikat tulee voimakkaasti esiin.

Ja objektiivi sen ratkaisee, millaista kuvaa tulee.