Tulevaisuuden

Nikonilla oli jo entuudestaan 35/2...

Normi pokkarikuluttajakin alkaa jo vähitellen olla tietoinen siitä, että pikseleitä ei enää enempää tarvita.

Niinpä tekniikka alkaakin kehittyä laadun, ei määrän suuntaan.

Ovatpahan pikselimäärät nelin- viisinkertaistuneet ammattilaismalleissakin, btw.

sitten tuo? kirjoitti:

Nikonilla oli jo entuudestaan 35/2...

Pieni piirtoympyrä->pienempi ja kevyempi. Jos Nikon luottaisi vajaakennoisten tulevaisuuteen, se ei puskisi kinokennoisia ulos.
Tuossa 35/2.0 ei ole swm-tarkennusta vaan wanha ruuvitarkennus, joten se toimii halvemmissa rungoissa vain manuaalisesti. Uudessa 35/1.8 on swm-tarkennus. Eli tähän asti Nikonilla ei ole ollut omaa af-primeä halvemman pään digeille.

> Tuon objektiivin tarkoitus oli paikata valovoimaisen normaalin puute vajaakennoisille.
Vajaakennoiset on kymmenen vuoden päästä vähemmistö.

...kuluttajatottumusten muuttua, kun esim. Nikonin digijärkkärimallit D90:iin asti tuovat nykyään 80 % digijärkkärien myyntituloista.

"Robert Cristina offers some context: "The main target is D40/D60/D90 owners. They make up 80% of our DSLR sales and there wasn't really an inexpensive prime lens for them. So far, the lens offering for that market has included some really good zooms, but this offers them something they were missing.""

http://www.dpreview.com/news/0902/09021002nikoninterview.asp

> Mikään tekniikka ei korvaa isoa kennoa, kaikkein vähiten nykysuuntaus eli vitusti pikseleitä kärpäsen persereiän kokoiselle alueelle.

Varmaan ei korvaa, mutta jo nyt parhaat APS-C kamerat yltävät parempaan kuvanlaatuun kuin edellisen sukupolven kinokennoiset.

http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/Camera-rankings

Jo tuon perusteella monet pitävät APS-C:n tarjoamaa kuvanlaatua aivan riittävänä.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

> Tuon objektiivin tarkoitus oli paikata valovoimaisen normaalin puute vajaakennoisille.
Vajaakennoiset on kymmenen vuoden päästä vähemmistö.

...kuluttajatottumusten muuttua, kun esim. Nikonin digijärkkärimallit D90:iin asti tuovat nykyään 80 % digijärkkärien myyntituloista.

"Robert Cristina offers some context: "The main target is D40/D60/D90 owners. They make up 80% of our DSLR sales and there wasn't really an inexpensive prime lens for them. So far, the lens offering for that market has included some really good zooms, but this offers them something they were missing.""

http://www.dpreview.com/news/0902/09021002nikoninterview.asp

> Mikään tekniikka ei korvaa isoa kennoa, kaikkein vähiten nykysuuntaus eli vitusti pikseleitä kärpäsen persereiän kokoiselle alueelle.

Varmaan ei korvaa, mutta jo nyt parhaat APS-C kamerat yltävät parempaan kuvanlaatuun kuin edellisen sukupolven kinokennoiset.

http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/Camera-rankings

Jo tuon perusteella monet pitävät APS-C:n tarjoamaa kuvanlaatua aivan riittävänä.

Lue lisää

10 vuotta sitten digikamerat yleensä toi vielä aika vähän rahaa valmistajille, filmikamerat oli vielä silloin enemmistö. Siitä vielä 10 v taaksepäin, harva edes tiesi sanaa digikamera. Vastaavasti kun mennään tästä 20 vuotta eteenpäin, digikeskaria löytyy enemmän kuin kinodigiä nyt. Tämän mahdollistaa hintojen lasku, joka taas johtuu siitä että kennojen valmistusprosessin nykyiset ongelmat on saatu ratkaistua.
Sitä ennen muukin digitekniikka on kokenut mullistuksen. Nykyistä digi-tv-järjestelmää ei enää ole, vaan on full hd-digi, ja kaikissa telkkareissa on usean teratavun tallennuskapasiteetti. Tietokoneissa ei ole enää mekaanisia kiintolevyjä vaan flashmuisti-kiintolevyt, samat kuin digitelkkareissakin. Cd-levyjä ei enää ole.

kaikessa digitekniikassa kirjoitti:

10 vuotta sitten digikamerat yleensä toi vielä aika vähän rahaa valmistajille, filmikamerat oli vielä silloin enemmistö. Siitä vielä 10 v taaksepäin, harva edes tiesi sanaa digikamera. Vastaavasti kun mennään tästä 20 vuotta eteenpäin, digikeskaria löytyy enemmän kuin kinodigiä nyt. Tämän mahdollistaa hintojen lasku, joka taas johtuu siitä että kennojen valmistusprosessin nykyiset ongelmat on saatu ratkaistua.
Sitä ennen muukin digitekniikka on kokenut mullistuksen. Nykyistä digi-tv-järjestelmää ei enää ole, vaan on full hd-digi, ja kaikissa telkkareissa on usean teratavun tallennuskapasiteetti. Tietokoneissa ei ole enää mekaanisia kiintolevyjä vaan flashmuisti-kiintolevyt, samat kuin digitelkkareissakin. Cd-levyjä ei enää ole.

Lue lisää

20v kuluttua nykyisen kaltaisia littutelkkareita ei ole lainkaan vaan näytöt/töllöt on elastisia, ne voidaan rullata kuin juliste ja taivuttaa haluttuun katselukulmaan. Keveitä ja helppo viedä 100 tuuman telkkari vaikka kesämökille.
Hehkulamput ja loisteputket on kielletty lailla ja ne on korvattu ledeillä.
Väitteeni kuulostaa ufolta, mutta on totta vuonna 2029.

kaikessa digitekniikassa kirjoitti:

10 vuotta sitten digikamerat yleensä toi vielä aika vähän rahaa valmistajille, filmikamerat oli vielä silloin enemmistö. Siitä vielä 10 v taaksepäin, harva edes tiesi sanaa digikamera. Vastaavasti kun mennään tästä 20 vuotta eteenpäin, digikeskaria löytyy enemmän kuin kinodigiä nyt. Tämän mahdollistaa hintojen lasku, joka taas johtuu siitä että kennojen valmistusprosessin nykyiset ongelmat on saatu ratkaistua.
Sitä ennen muukin digitekniikka on kokenut mullistuksen. Nykyistä digi-tv-järjestelmää ei enää ole, vaan on full hd-digi, ja kaikissa telkkareissa on usean teratavun tallennuskapasiteetti. Tietokoneissa ei ole enää mekaanisia kiintolevyjä vaan flashmuisti-kiintolevyt, samat kuin digitelkkareissakin. Cd-levyjä ei enää ole.

Lue lisää

> Tilanne muuttuu koko ajan.

...lasien hinnat eivät juurikaan ole telepäässä tippuneet mihinkään. Moni APS-C kameran omistaja tykkää kuvata 300mm:llä putkella luontokuvia, joka kinokoossa vastaa 450mm:stä, turha kuvitella että kaikilla yht'äkkiä löytyisi rahaa noihin 400...500mm:iin putkiin, kun jo nyt nuo hyvät APS-C kameroihin käyvät 300mm:kin maksavat jo aivan tarpeeksi ja croppaamaanhan valtaosa ei pääsääntöisesti viitsi ruveta.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

> Tilanne muuttuu koko ajan.

...lasien hinnat eivät juurikaan ole telepäässä tippuneet mihinkään. Moni APS-C kameran omistaja tykkää kuvata 300mm:llä putkella luontokuvia, joka kinokoossa vastaa 450mm:stä, turha kuvitella että kaikilla yht'äkkiä löytyisi rahaa noihin 400...500mm:iin putkiin, kun jo nyt nuo hyvät APS-C kameroihin käyvät 300mm:kin maksavat jo aivan tarpeeksi ja croppaamaanhan valtaosa ei pääsääntöisesti viitsi ruveta.

Lue lisää

Tähän asti kroppaamista on rajoittanut pienet kennot. Eihän kinofilmiäkään kärsi kropata niin paljon kuin laakafilmiä. Keskikoosta kun kropataan 3/4 pois, jäljelle jää kinon pinta-ala.
Ei sitä kaikilla löydykään rahaa eikä kiinnostusta niihin isoihin kameroihin vaikka hinnat tippuukin. 20 vuoden kuluttua on olemassa köyhälistöä kuten tänäänkin ja myös niitä kuvaajia joita ei laatu niin paljoa kiinnosta.
Kun jotain tuotetta menee vähän, hinta on kalliimpi koska yhden kappaleen valmistuskustannukset on suuremmat. Suurempi menekki mahdollistaa hintojen laskun, ja tietenkin optiikan hinta pitää olla sellainen että runkokin tuntuu houkuttelevalta. Optiikka on kuitenkin kertahankinta, se ei vanhene muutamassa kuukaudessa museokaluksi kuten rungot.
En minäkään kovin rankasti viitsi nykyisiä aps-c kuvia kropata.

ei ole sama asia kirjoitti:

Pieni piirtoympyrä->pienempi ja kevyempi. Jos Nikon luottaisi vajaakennoisten tulevaisuuteen, se ei puskisi kinokennoisia ulos.
Tuossa 35/2.0 ei ole swm-tarkennusta vaan wanha ruuvitarkennus, joten se toimii halvemmissa rungoissa vain manuaalisesti. Uudessa 35/1.8 on swm-tarkennus. Eli tähän asti Nikonilla ei ole ollut omaa af-primeä halvemman pään digeille.

Lue lisää

...koska sen täytyy, pysyäkseen kilpailussa mukana.

Markkinoitten ja kysynnän mukaan. Tällä hetkellä "uskottavalla" kameravalmistajalla täytyy olla tarjota FF-runko. Näin tällä hetkellä.

35/2 FF -optiikka ei ole tuota painavampi. Huonompi laadultaan tosin saattaa olla.

sekin muuttuu ajan myötä kirjoitti:

Tähän asti kroppaamista on rajoittanut pienet kennot. Eihän kinofilmiäkään kärsi kropata niin paljon kuin laakafilmiä. Keskikoosta kun kropataan 3/4 pois, jäljelle jää kinon pinta-ala.
Ei sitä kaikilla löydykään rahaa eikä kiinnostusta niihin isoihin kameroihin vaikka hinnat tippuukin. 20 vuoden kuluttua on olemassa köyhälistöä kuten tänäänkin ja myös niitä kuvaajia joita ei laatu niin paljoa kiinnosta.
Kun jotain tuotetta menee vähän, hinta on kalliimpi koska yhden kappaleen valmistuskustannukset on suuremmat. Suurempi menekki mahdollistaa hintojen laskun, ja tietenkin optiikan hinta pitää olla sellainen että runkokin tuntuu houkuttelevalta. Optiikka on kuitenkin kertahankinta, se ei vanhene muutamassa kuukaudessa museokaluksi kuten rungot.
En minäkään kovin rankasti viitsi nykyisiä aps-c kuvia kropata.

Lue lisää

Rahan arvo on muutaman kymmenen vuoden päästä sellainen, että rikaskaan ei tavaraa saa, vaikka haluaisi. Kun ympäristöongelmiin painottuva lama syvenee, niin tuotanto supistuu olemattomiin.

Vaikka esitteessä olisi hienoja kuvia kameroista, niin ei niitä rahalla enää silloin hankita.

Ja tuleepa vain mieleeni, että jos oikeasti joku olisi rikas, niin luulisi nauttivan valokuvaamisesta ja vapaudestaan....mutta niin ei taida olla.

puskee kirjoitti:

...koska sen täytyy, pysyäkseen kilpailussa mukana.

Markkinoitten ja kysynnän mukaan. Tällä hetkellä "uskottavalla" kameravalmistajalla täytyy olla tarjota FF-runko. Näin tällä hetkellä.

35/2 FF -optiikka ei ole tuota painavampi. Huonompi laadultaan tosin saattaa olla.

Lue lisää

Ei kukaan kameravalmistaja puske markkinoille ff-runkoa vain siksi että se pitää kuulua valikoimaan. Jos niitä ei ostettaisi, niitä ei myöskään tehtäisi. Liiketaloudellisesti on sama kuin ampuisi itseään päähän, jos tekee tuotteita pelkästään varastoon seisomaan.
Ff-runkoja tehdään koska niille löytyy ostajia.
Tuolle 35/1.8:lle on jo kerrottu riittävä peruste miksi se tuotiin markkinoille. Syy oli se että se toimii automaattitarkenteisena ihan kaikissa Nikonin rungoissa, myös 40/60 ym, toisin kuin tuo 35/2.

puskee huvikseen?? kirjoitti:

Ei kukaan kameravalmistaja puske markkinoille ff-runkoa vain siksi että se pitää kuulua valikoimaan. Jos niitä ei ostettaisi, niitä ei myöskään tehtäisi. Liiketaloudellisesti on sama kuin ampuisi itseään päähän, jos tekee tuotteita pelkästään varastoon seisomaan.
Ff-runkoja tehdään koska niille löytyy ostajia.
Tuolle 35/1.8:lle on jo kerrottu riittävä peruste miksi se tuotiin markkinoille. Syy oli se että se toimii automaattitarkenteisena ihan kaikissa Nikonin rungoissa, myös 40/60 ym, toisin kuin tuo 35/2.

Lue lisää

Totesit itse saman kuin minäkin, kiertotietä: FF-runkoja tehdään, koska niitä ostetaan. Ei siksi, että se olisi itsestäänselvä tulevaisuudennäkymä.

Kameroista ei tehdä tulavaisuudessa isompia sen takia, että palvottaisiin FF-filmimyyttiä.

täältäkin kirjoitti:

Totesit itse saman kuin minäkin, kiertotietä: FF-runkoja tehdään, koska niitä ostetaan. Ei siksi, että se olisi itsestäänselvä tulevaisuudennäkymä.

Kameroista ei tehdä tulavaisuudessa isompia sen takia, että palvottaisiin FF-filmimyyttiä.

Lue lisää

Eiköhän se ole lähinnä asiakaskunta joka sen suunnan aika pitkälle määrää. Jos ff-kennoisia ei menisi kaupaksi, niiden valmistus loppuisi ja resurssit keskitettäisiin pikkukennoisiin. Jos asiakas on valmis ostamaan kallimman isokennoisen, miksi ei tehtäisi sellaista ja otettaisi rahat pois kuljeksimasta.

täältäkin. kirjoitti:

Eiköhän se ole lähinnä asiakaskunta joka sen suunnan aika pitkälle määrää. Jos ff-kennoisia ei menisi kaupaksi, niiden valmistus loppuisi ja resurssit keskitettäisiin pikkukennoisiin. Jos asiakas on valmis ostamaan kallimman isokennoisen, miksi ei tehtäisi sellaista ja otettaisi rahat pois kuljeksimasta.

Lue lisää

Niin? Tuosta olen täysin samaa mieltä.

Alunperin oli tarkoitus pistää hanttiin ff-faneille, joiden mielestä kennossa kuuluu olla kymmenesosamillilleen vanhan filmin mitat, vaikka olisi mahdollisuus tulevaisuudessa pienempään ja järkevämpäänkin ratkaisuun.

-paluu- kirjoitti:

Niin? Tuosta olen täysin samaa mieltä.

Alunperin oli tarkoitus pistää hanttiin ff-faneille, joiden mielestä kennossa kuuluu olla kymmenesosamillilleen vanhan filmin mitat, vaikka olisi mahdollisuus tulevaisuudessa pienempään ja järkevämpäänkin ratkaisuun.

Lue lisää

Kyllä se fakta on että mitä isompi kenno, sen parempi suorituskyky huonossa valossa. Minulle ei tarvi olla millilleen kinokoko kunhan objektiiveja on saatavilla. Kenno saa olla vaikka 10x15cm. Siinä se pieni ongelma tuleekin kun kinokennoiselle on olemassa objektiiveja maailma täynnä, mutta jos on yhtään isompi kenno niin vaihtoehdot käy vähiin.

uskokaa tai älkää.. kirjoitti:

20v kuluttua nykyisen kaltaisia littutelkkareita ei ole lainkaan vaan näytöt/töllöt on elastisia, ne voidaan rullata kuin juliste ja taivuttaa haluttuun katselukulmaan. Keveitä ja helppo viedä 100 tuuman telkkari vaikka kesämökille.
Hehkulamput ja loisteputket on kielletty lailla ja ne on korvattu ledeillä.
Väitteeni kuulostaa ufolta, mutta on totta vuonna 2029.

Lue lisää

hehkulamput ole jo pian häviämässä..tilalle energiansäästölamppu joka mun mielestä vain piipahtaa talouksissa yms ja tilalle tosiaankin tuo led valot, mutta en usko että enää 2029 enää on edes led valoja vaan jotain vielä kehittyneempää..ehkä samanlaiset valot mitä on ufoissakin.niissä joilla lentelee ne pienet vihreet miehet!!!

-paluu- kirjoitti:

Niin? Tuosta olen täysin samaa mieltä.

Alunperin oli tarkoitus pistää hanttiin ff-faneille, joiden mielestä kennossa kuuluu olla kymmenesosamillilleen vanhan filmin mitat, vaikka olisi mahdollisuus tulevaisuudessa pienempään ja järkevämpäänkin ratkaisuun.

Lue lisää

Diginatiivin on lähes mahdotonta ymmärtää filminatiivia.
Ja toisaalta useimpien ortodoksien filminatiivien (ff:n juuttuneiden) on mahdoton tavoittaa (ja myöntää) diginatiivien saamaa "etumatkaa" — paitsi tietokonepeleissä?

Muuten olen sitä mieltä, että vanhainkotien asiakkaiden digikoulutusta tulisi nopeasti elvyttää.

Arvasinpas tuon, että joillekin tämä on freudilainen kysymys. xD

Otoksen koko tutkimastasi ryhmästä?;)

Aivan!! tulevaisuudessa kuvanlaadun rajoitteena on optiikka eikä kenno. Pienempi kenno mahdollistaa myös laadukkaammat objektiivit, niiden pienemmän koon lisäksi. :D

optiikka tärkeintä kirjoitti:

Aivan!! tulevaisuudessa kuvanlaadun rajoitteena on optiikka eikä kenno. Pienempi kenno mahdollistaa myös laadukkaammat objektiivit, niiden pienemmän koon lisäksi. :D

Diffraktio rajoittaa pikselimäärää pienissä kennoissa.

Kinokokoinen kenno on aika hyvä kompromissi, 20mpix luokassa diffraktio alkaa vaikuttaa vasta aukolla (11-)16. Samaten isompi pikselikoko ei aseta optiikoille niin korkeita vaatimuksia.

Eiköhän nyt aleta olla tilanteessa jossa pikselimäärien kasvaminen alkaa laantua. Käytännössä ei vaikuta enää mitenkään kuvan laatuun ja fysiikan lait tulevat vastaan.

Tälläkin hetkellä suurin kuvanlaadun rajoite on siellä kameran takana, seuraavana optiikka ja viimeisenä kennon koko tai pikselimäärä.

Pekka- kirjoitti:

Diffraktio rajoittaa pikselimäärää pienissä kennoissa.

Kinokokoinen kenno on aika hyvä kompromissi, 20mpix luokassa diffraktio alkaa vaikuttaa vasta aukolla (11-)16. Samaten isompi pikselikoko ei aseta optiikoille niin korkeita vaatimuksia.

Eiköhän nyt aleta olla tilanteessa jossa pikselimäärien kasvaminen alkaa laantua. Käytännössä ei vaikuta enää mitenkään kuvan laatuun ja fysiikan lait tulevat vastaan.

Tälläkin hetkellä suurin kuvanlaadun rajoite on siellä kameran takana, seuraavana optiikka ja viimeisenä kennon koko tai pikselimäärä.

Lue lisää

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

kuvaaja myös kirjoitti:

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

Lue lisää

Tästä siinä hyvässä kuvassa ja laadussa on kyse.

Jokainen vaan koulun penkille siitä, mars!

kuvaaja myös kirjoitti:

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

Lue lisää

Tavoitetta taitavat ajaa ne, jotka käyttävät kameraa ilmaisuun.

valokuvaajat kirjoitti:

Tavoitetta taitavat ajaa ne, jotka käyttävät kameraa ilmaisuun.

... vaatiessaan pikselimäärän kasvamisen loppumista. Siitä kun ei toistaiseksi ole ollut merkittävää haittaakaan. Toki pikselitasolla tarkasteltaessa tilanne on eri, mutta ei koko kuvaa kokonaisuutena.

kuvaaja myös kirjoitti:

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

Lue lisää

.... ja muistakoon kuka on isäntä. Se on nimittäin se amatööri joka maksaa viulut ja määrää muuten sävelenkin;-) siinä ei paljoa numeeriset analyysit auta.

kuvaaja myös kirjoitti:

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

Lue lisää

Ymmärrätkö miten valon diffraktio vaikuttaa pikselimäärän kasvaessa ja yksittäisen pikselin pienentyessä?

Fourierit, Laplacet ja Taylorit on kyllä hanskassa. Onko sinulla?

Pekka- kirjoitti:

Ymmärrätkö miten valon diffraktio vaikuttaa pikselimäärän kasvaessa ja yksittäisen pikselin pienentyessä?

Fourierit, Laplacet ja Taylorit on kyllä hanskassa. Onko sinulla?

Lue lisää

Tietyssä vaiheessa pikseleitä on riittävästi. Eli kun pikseleistä tulee niin pieniä, että diffraktiohajonta saa kuvan pienimmänkin yksityiskohdan osumaan monen pikselin ja siten bayer-suodattimen läpi. Eli olisiko noin 2*sqrt(2) pikselin kokoinen ympyrä. Ja tietysti mikään ei myöskään estä käyttämästä dekonvoluutiota, koska diffraktion aiheuttama hajonta on mallinnettavissa.

kuvaaja myös kirjoitti:

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

Lue lisää

Ihmettelen vaan näin luontokuvaajana mikä pointti tässä jatkuvassa pikselimäärien kasvussa on? Edelleen kuvaan vanhalla hyvällä reilun 8 megan kennolla. Ja yksityiskohtia on varmasti ihan riittävästi, Ja hyvin kestää vedostaa vielä 75cm korkeaksi.
Olisiko kuitenkin enemmän syytä pohtia kameran ergonomiaa ja muita ominaisuuksia kuin kennon pikselimääriä? Näitähän nimenomaan tarvitaan kuvaustekniikkaa nopeasti vaihdettaessa.

Mika... kirjoitti:

.... ja muistakoon kuka on isäntä. Se on nimittäin se amatööri joka maksaa viulut ja määrää muuten sävelenkin;-) siinä ei paljoa numeeriset analyysit auta.

Toisaalta amatöörit ostavat sitten sitä mitä markkinointimiehet heille pakkomyyvät. Esimerkiksi nyt he ovat saaneet monet hyväuskoiset hölmöt aivopestyä tähän täyskennon autuuteen. Hyvä vaan että insinööreille saadaan maksettua palkkaa jatkossakin. Sehän olisi tuolle teollisuudelle katastrofi, jos kaikki ihmiset yhtäkkiä tajuaisivat että omille taidoille se nykyinenkin kamera on ihan liikaa.. :)

kuvaaja myös kirjoitti:

Tietyssä vaiheessa pikseleitä on riittävästi. Eli kun pikseleistä tulee niin pieniä, että diffraktiohajonta saa kuvan pienimmänkin yksityiskohdan osumaan monen pikselin ja siten bayer-suodattimen läpi. Eli olisiko noin 2*sqrt(2) pikselin kokoinen ympyrä. Ja tietysti mikään ei myöskään estä käyttämästä dekonvoluutiota, koska diffraktion aiheuttama hajonta on mallinnettavissa.

Lue lisää

Tässä nimenomaan nyt näkyy ero kahden asian välillä: valokuvausharrastus ja kameraharrastus.

Mitähän I.K. Inha olisi tästä aprikoinut?

kuvaaja myös kirjoitti:

... vaatiessaan pikselimäärän kasvamisen loppumista. Siitä kun ei toistaiseksi ole ollut merkittävää haittaakaan. Toki pikselitasolla tarkasteltaessa tilanne on eri, mutta ei koko kuvaa kokonaisuutena.

Lue lisää

.... kyse ei nimittäin pelkästään tekniikasta vaan vaihtoehdoista. Mitä minä olen näitä viestejä lukenut, ei täällä kukaan tai ainakaan monikaan ole vaatinut pikselimäärän kasvattamisen loppumista, vaan vaihtoehtoja. Tahtoo sanoa, että kehitys jossa jokaisen kameratyypin pitää yltää aina vaan korkeampaan ja korkeampaan resoluutioon, on tolkuton. En ymmärrä, että miksi digikameroissa ei voisi olla samaa joustavuutta kuin esim. filmeissä eli hän joka tarvitsee korkeampaa resoluutiota hankkii isomman kameran. Nyt jokaisen kameran pokkarista isoimpaan järkkäriin pitää olla 10mpx eikä vaihtoehtoja ole.

Olet väärässä väittäessäsi ettei isosta resoluutiosta ole haittaa ollut vielä. Siitä nimittäin on eräs merkittävä haitta eli se kasvattaa tiedostokokoa tarpeettomasti kuvattaessa rawia. Se haitta on merkittävä silloin jos lisääntyneelle resoluutiolle ei ole lisäarvoa. Tahtoo sanoa, että ainakin minua turhauttaa ostaa kalliimpia tietokoneita(lisää muistia/etc. vain siksi, että joku jossakin tarvitsee lisää resoluutiota. Siinä vaiheessa kun kehitetään kenno jota voi käyttää joustavasti tuottamaan monen kokoista kuvaa, tuo mainittu ongelma ei ole enää ongelma. Olen lukenut, että sellaisia kennoja olisi tulossa jos ei jo tullutkin (itse ainakin toivottaisin tervetulleeksi jos kamerani mahdollistaisi joustavasti valita rawtiedoston koon vaikkpa välillä 3-24mpix).

Ehkä amatöörit eivät ymmärrä omaa parastaa, mutta insinöörit eivät ymmärrä, että puhtaan tekninen kokonaisuutta huomioimaton näkökulma ei ole ainoa oikea ja että on vähintään yhtä perusteltua arvioida tarpeitaan ja parastaan arkisten käytännön seikkojen perusteella.

mika2 kirjoitti:

.... kyse ei nimittäin pelkästään tekniikasta vaan vaihtoehdoista. Mitä minä olen näitä viestejä lukenut, ei täällä kukaan tai ainakaan monikaan ole vaatinut pikselimäärän kasvattamisen loppumista, vaan vaihtoehtoja. Tahtoo sanoa, että kehitys jossa jokaisen kameratyypin pitää yltää aina vaan korkeampaan ja korkeampaan resoluutioon, on tolkuton. En ymmärrä, että miksi digikameroissa ei voisi olla samaa joustavuutta kuin esim. filmeissä eli hän joka tarvitsee korkeampaa resoluutiota hankkii isomman kameran. Nyt jokaisen kameran pokkarista isoimpaan järkkäriin pitää olla 10mpx eikä vaihtoehtoja ole.

Olet väärässä väittäessäsi ettei isosta resoluutiosta ole haittaa ollut vielä. Siitä nimittäin on eräs merkittävä haitta eli se kasvattaa tiedostokokoa tarpeettomasti kuvattaessa rawia. Se haitta on merkittävä silloin jos lisääntyneelle resoluutiolle ei ole lisäarvoa. Tahtoo sanoa, että ainakin minua turhauttaa ostaa kalliimpia tietokoneita(lisää muistia/etc. vain siksi, että joku jossakin tarvitsee lisää resoluutiota. Siinä vaiheessa kun kehitetään kenno jota voi käyttää joustavasti tuottamaan monen kokoista kuvaa, tuo mainittu ongelma ei ole enää ongelma. Olen lukenut, että sellaisia kennoja olisi tulossa jos ei jo tullutkin (itse ainakin toivottaisin tervetulleeksi jos kamerani mahdollistaisi joustavasti valita rawtiedoston koon vaikkpa välillä 3-24mpix).

Ehkä amatöörit eivät ymmärrä omaa parastaa, mutta insinöörit eivät ymmärrä, että puhtaan tekninen kokonaisuutta huomioimaton näkökulma ei ole ainoa oikea ja että on vähintään yhtä perusteltua arvioida tarpeitaan ja parastaan arkisten käytännön seikkojen perusteella.

Lue lisää

1 teratavun kovalevy maksaa n. 100 €, joka on pikkuraha muuhun valokuvaukseen liittyvään verrattuna. Siihen mahtuu lähes 24000 kpl 40 megatavun kuvia. Kuvaa kohti siis alle 0.5 senttiä. Olen samaa mieltä kanssasi että matalaresoluutioisia kuvia pitää tulla säädöllä, myös 'raw':ina. Pikselimäärien kasvaminen tulee vaan lähes ilmaiseksi prosessitekniikan parantuessa.

kuvaaja myös kirjoitti:

1 teratavun kovalevy maksaa n. 100 €, joka on pikkuraha muuhun valokuvaukseen liittyvään verrattuna. Siihen mahtuu lähes 24000 kpl 40 megatavun kuvia. Kuvaa kohti siis alle 0.5 senttiä. Olen samaa mieltä kanssasi että matalaresoluutioisia kuvia pitää tulla säädöllä, myös 'raw':ina. Pikselimäärien kasvaminen tulee vaan lähes ilmaiseksi prosessitekniikan parantuessa.

Lue lisää

.... kysehän ei olekaan pelkästään siitä, että paljonko kovalevytila maksaa, vaan siitä minkälaisia vehkeitä tarvitaan sen järkälemäisen tiedoston muokkaamiseen. Muisti on halpaa juuri nyt, mutta tilanne ei välttämättä ole ikuinen ja toisaalta tietokoneiden tehot on polkeneet paikoillaan viimeiset parivuotta moorenlain kumouduttua kun ohjelmistot kehittyvät niin hitaasti hyödyntämään moniprosessorista kuuskytneljäbittistä rautaa. Saattaa mennä hyvinkin vuosi tai pari ennen kuin softa alkaa olla sen tasoista, että se puristaa ne tehot nykyisistä koneista ja sillä aikaa me katsellaan tiimalasia kameroiden pikselimäärien kasvaessa pilviin.

se kapasiteetin halpuus on aika suhteellinen käsite enkä varsinaisesti ymmärrä sitä, että miksi sitä kapasiteettia pitäisi silti haaskata. Mielummin sitä kasvanutta kapasiteettia käyttäisi johonkin hyödylliseen kun pyörittäisi sillä joutavaa informaatiota.

ihmettelen vaan kirjoitti:

Ihmettelen vaan näin luontokuvaajana mikä pointti tässä jatkuvassa pikselimäärien kasvussa on? Edelleen kuvaan vanhalla hyvällä reilun 8 megan kennolla. Ja yksityiskohtia on varmasti ihan riittävästi, Ja hyvin kestää vedostaa vielä 75cm korkeaksi.
Olisiko kuitenkin enemmän syytä pohtia kameran ergonomiaa ja muita ominaisuuksia kuin kennon pikselimääriä? Näitähän nimenomaan tarvitaan kuvaustekniikkaa nopeasti vaihdettaessa.

Lue lisää

Sitten kun on sata kertaa nykyistä enenmän pikseleitä, ostan uuden digikameran, ja kennonkoko voisi vähän suurentua, tästä postimerkin kokoisesta pläntistä.

kuvaaja myös kirjoitti:

Päästään eroon kennon edessä olevasta filtteristä vielä joku päivä! En näe mitään syytä pikselimäärien kasvun laantumiseen vielä pitkään aikaan. Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi.

Lue lisää

"Lähinnä moista tavoitetta ajavat amatöörit, joiden koulutuksesta puuttuu mm. signaalinkäsittely tai numeerinen analyysi."

Minä olen opiskellut signaalikäsittelyä ja numeerista analyysia. Olen opiskellut myös psykologiaa ja sieltä puolelta löytyy varmemmin vastaus: miksi maksaa sellaista valokuvasta, jota ei edes näe?

Eihän tuo DXO mittaa kuin RAW laatua eikä kai yleensäkään kuvanlaatua oman ilmoituksensa mukaan: DXOMark sensor is NOT an evaluation of overall camera image quality or performance. Voihan noista DXO:n käyristä olla jotain apua RAW kuvaajille mutta itse olen lähinnä tyytynyt jpeg kuviin. Joskus vertailin DPP:llä saatua jpeg -kuvaa jpeg kuvaan suoraan kamerasta en kokenut mitään suurta AHAA elämystä. Musta esim kuvan dynamiikka oli samaa tasoa molemmissa. Voihan olla etten hallinnut hommaa riittävästi. Raw jpeg asetuksella tuo kameran muistikorttikin täyttyi tietysti nopeammin. Muutamat kansaiväliset kameralehdet tyytyvätkin vain mittaaman kameroiden jpeg kuvanlaatua koska se on varmaankin helpompaa ja yksiselitteisempää ( yksi muuttuja vähemmän).

Ftb kirjoitti:

Eihän tuo DXO mittaa kuin RAW laatua eikä kai yleensäkään kuvanlaatua oman ilmoituksensa mukaan: DXOMark sensor is NOT an evaluation of overall camera image quality or performance. Voihan noista DXO:n käyristä olla jotain apua RAW kuvaajille mutta itse olen lähinnä tyytynyt jpeg kuviin. Joskus vertailin DPP:llä saatua jpeg -kuvaa jpeg kuvaan suoraan kamerasta en kokenut mitään suurta AHAA elämystä. Musta esim kuvan dynamiikka oli samaa tasoa molemmissa. Voihan olla etten hallinnut hommaa riittävästi. Raw jpeg asetuksella tuo kameran muistikorttikin täyttyi tietysti nopeammin. Muutamat kansaiväliset kameralehdet tyytyvätkin vain mittaaman kameroiden jpeg kuvanlaatua koska se on varmaankin helpompaa ja yksiselitteisempää ( yksi muuttuja vähemmän).

Lue lisää

"Raw jpeg asetuksella tuo kameran muistikorttikin täyttyi tietysti nopeammin. asetuksella tuo kameran muistikorttikin täyttyi tietysti nopeammin."

...joissain kameroissa tuo Raw jpeg kuvaus jättää kohinanpoiston päälle myös RAW-tiedostoon, mikä ei ole päällimmäisenä RAW-kuvauksen tarkoitus. Itse kuvaan kohinanpoisto pois päältä asetuksin RAW:illa.

"Muutamat kansaiväliset kameralehdet tyytyvätkin vain mittaaman kameroiden jpeg kuvanlaatua koska se on varmaankin helpompaa ja yksiselitteisempää ( yksi muuttuja vähemmän)."

Olisikohan massojen logiikasta kyseessä. Luulisin että vähintään 80 % digijärkkäreillä otetuista kuvista on pelkkiä Jpeg-otoksia ja sitten vastaavasti 50 %:ia "Auto" asetuksin "Dorkamaticilla" nykyään.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Raw jpeg asetuksella tuo kameran muistikorttikin täyttyi tietysti nopeammin. asetuksella tuo kameran muistikorttikin täyttyi tietysti nopeammin."

...joissain kameroissa tuo Raw jpeg kuvaus jättää kohinanpoiston päälle myös RAW-tiedostoon, mikä ei ole päällimmäisenä RAW-kuvauksen tarkoitus. Itse kuvaan kohinanpoisto pois päältä asetuksin RAW:illa.

"Muutamat kansaiväliset kameralehdet tyytyvätkin vain mittaaman kameroiden jpeg kuvanlaatua koska se on varmaankin helpompaa ja yksiselitteisempää ( yksi muuttuja vähemmän)."

Olisikohan massojen logiikasta kyseessä. Luulisin että vähintään 80 % digijärkkäreillä otetuista kuvista on pelkkiä Jpeg-otoksia ja sitten vastaavasti 50 %:ia "Auto" asetuksin "Dorkamaticilla" nykyään.

Lue lisää

Raw:n pitäisi olla tietysti "natiivi" eikä jo prosessoitu. En tiedä pitääkö paikkanasa mutta Nikon kai prosessoi jo raw formaatia hiukan kun esim tähitikuvissa Nikon raw asetuksilla kaikki pienet tähdet prosessoidaan pois "kohinana". En tiedä onko totta vai tarua. Itse en ole viitsinyt perehtyä raw formaattiin koska esim mun Nikoniin en viitsinyt maksaa NX:stä ja sitävastoin Canonini DPP softa tuli jo paketin mukana valmiina. Varmaankin on totta nuo "autoasetukset" mikä on tietysti sääli. Vanhojen kunnon analogiaikojen kunniaksi on joskus mukava laittaa täysi käsisäätö päälle koska esim 100 mm:n Pentaxin Macro Takumar ei tottele muita asetuksia 42mm:n adapterin kautta digi EOS rungossa.

Ftb kirjoitti:

Raw:n pitäisi olla tietysti "natiivi" eikä jo prosessoitu. En tiedä pitääkö paikkanasa mutta Nikon kai prosessoi jo raw formaatia hiukan kun esim tähitikuvissa Nikon raw asetuksilla kaikki pienet tähdet prosessoidaan pois "kohinana". En tiedä onko totta vai tarua. Itse en ole viitsinyt perehtyä raw formaattiin koska esim mun Nikoniin en viitsinyt maksaa NX:stä ja sitävastoin Canonini DPP softa tuli jo paketin mukana valmiina. Varmaankin on totta nuo "autoasetukset" mikä on tietysti sääli. Vanhojen kunnon analogiaikojen kunniaksi on joskus mukava laittaa täysi käsisäätö päälle koska esim 100 mm:n Pentaxin Macro Takumar ei tottele muita asetuksia 42mm:n adapterin kautta digi EOS rungossa.

Lue lisää

"En tiedä pitääkö paikkanasa mutta Nikon kai prosessoi jo raw formaatia hiukan kun esim tähitikuvissa Nikon raw asetuksilla kaikki pienet tähdet prosessoidaan pois "kohinana"."

...mallia miten tähtitaivas kuvautuu ikivanhalla Minolta 7D:llä käyttäen ilmaista RAWHide RAW-konvertteria.

http://www.my-spot.com/RHC/RHC_DarkFrame.htm

..... itse ainakin pitäisin aikamoisena yllätyksenä, jos FX yllättäen nousisikin johtavaksi trendiksi kameramaailmassa joka on koko historiansa ajan aina ollut piniin päin kallellaan. Yleensä se menee niin, että formaatit pienenee ja isot jäävät rinnalle niitä valttämättä tarvitsevalle pienelle porukalle.

Paljon todennäköisempi kuin FX:n invaasio, on mikro 4/3:n laajempi esiinmarssi. DX on hiukan kiusallinen formaatti siksi, että se ei oikein olennaisesti tarjoa mitään parempaa FX:ään verrattuna paitsi halvempi hinta. Kamerat ovat kuitenkin yhtä suuria eikä objektiivitkaan ole vielä merkittävästi halvempia eikä objektiivivalikoima ole kovin kattava. Lisäksi peilikamerassa lcd-etsin ja video-ominaisuus on aika päälleliimatun tuntuinen. Se peilin pois tiputtaminen pikkujärkkäreissä on ainoa järkevä teko tässä kohdassa ja avaa aidosti uuden kamerasegmentin uusine mahdollisuuksineen. Nimen omaan saadaan aikaiseksi tilanne jossa pikkukamera voi tarjota jotain mihin isokamera ei pysty. Sen vuoksi itse ajattelen, että jos jokin formaatti häviää, niin luultavasti ensin APS-H ja sen perän liipaisimella olisi DX. En tosin usko, että se kovin nopeasti tapahtuu ja ei välttämättä tapahdu lainkaan koska aika moni valmistaja on sitoutunut DX-formaattiin ja kaksi suurinta on satsannut siihen melko paljonkin. TOisaalta kyllähän maailmaan formaatteja mahtuu ja kuluttajathan ne päättää, mikä on sitä kuuminta hottia (yleensä se on ollut aina se pienempi maltillisemmin hinnoiteltu verme).

Joo tuo Nikkorin kolmevitonen olisi kiinnostava, vaikka itse olen rakastunut kuolettavasti Sigman kolmekymppiseen.

"Näyttäisi esim D90 pikkukennoinen päihittävän mennen tullen "isompiansa" (Haselblad, Sony, Canon)
Yllättävän harvat täällä näyttävät arvostavan dynamiikkaa — pikselien lukumäärän asemesta — toistaiseksi?"

...Nikon D90/D5000:et saada yllävän kilpailijan tuosta Pentax K-x mallista, mikäli tuohon on uskominen.

http://falklumo.blogspot.com/2009/10/lumolabs-pentax-k-x-sensor-quality.html

Yllä mainitun linkin 13.6 EV:n dynamiikka Pentax K-x:llä on kylläkin jo sitä luokkaa, että alkaa olla jo vaikea uskoa. Pitänee vielä odottaa varmistusta DxOMark.com:in mittaustuloksista.

allekirjoittanut on taistellut sen myötä koko ajan. Varsin monasti törmää tilanteisiin joissa joku kohta palaa puhki vaikka pieneltäkin osin jos haluaa saada varjoihinkin jotain katsottavaa. HDR ei mielestäni oikein sovi käsivarakuvaukseen eikä paikkoihin joissa on liikettä yleensä ja siksi esim. D90 D-lightning on hieman parantanut mahdollisuuksia ja samahan toiminee myös ainakin D300s rungossa. Tulevaisuus tuonee tähänkin parannuksia suuremmalla dynamiikalla kun kennotekniikka harppoo koko ajan vauhdilla eteenpäin. Uskoisin saatavan kennoja jotka pystyvät säätämään herkkyyttään varsin pieni dynaaminen pixelialue kerrallaan joka kerralla lisäisi dynamiikkaa oleellisesti.

Toisaalta verrattuna vanhaan filmillä tapahtuvaan kuvaukseen niin nykykuvaaja taitaa tuijottaa enemmän tekniikkaan kuin rajaukseen ja aihevalintaan mikä sikäli on sääli. Ei nykyajan kiireinen kuvaaja jää päiväksi odottamaan jotta valo maisemaan tulisi oikealta suunnalta vaan räpsästään kuva kun siinä satutaan olemaan. Myönnän häpeäkseni itsekin syyllistyväni moiseen, sitä kun aina kuvittelee olevan kiireessä vaikka eläkeläisellä on aikaa mutta kun muija ei aina ymmärrä miksi jossain pitäisi istuskella "tyhjän panttina" tuntikausia.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Näyttäisi esim D90 pikkukennoinen päihittävän mennen tullen "isompiansa" (Haselblad, Sony, Canon)
Yllättävän harvat täällä näyttävät arvostavan dynamiikkaa — pikselien lukumäärän asemesta — toistaiseksi?"

...Nikon D90/D5000:et saada yllävän kilpailijan tuosta Pentax K-x mallista, mikäli tuohon on uskominen.

http://falklumo.blogspot.com/2009/10/lumolabs-pentax-k-x-sensor-quality.html

Yllä mainitun linkin 13.6 EV:n dynamiikka Pentax K-x:llä on kylläkin jo sitä luokkaa, että alkaa olla jo vaikea uskoa. Pitänee vielä odottaa varmistusta DxOMark.com:in mittaustuloksista.

Lue lisää

suunnilleen vertailukelpoisia mittauksia (ainakin lähes).
http://falklumo.blogspot.com/2009/12/lumolabs-sensors-of-nikon-d700-d5000.html

sisällä" kirjoitti:

suunnilleen vertailukelpoisia mittauksia (ainakin lähes).
http://falklumo.blogspot.com/2009/12/lumolabs-sensors-of-nikon-d700-d5000.html

Lue lisää

"Eiköhän nuo liene suunnilleen vertailukelpoisia mittauksia (ainakin lähes)."

...ei noilla muilla valmistajilla ole lähellekään samantasoista aloitusrunkoa dynamiikan suhteen, kun noiden muiden valmistajien aloitusmallien dynamiikka jää 10.4...11.4 EV:n haarukkaan eli 2...3 EV:tä huonommaksi. Ihmetellä täytyy miten nuo muut edes menevät niin hyvin kaupaksi kuin nyt menevät.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Eiköhän nuo liene suunnilleen vertailukelpoisia mittauksia (ainakin lähes)."

...ei noilla muilla valmistajilla ole lähellekään samantasoista aloitusrunkoa dynamiikan suhteen, kun noiden muiden valmistajien aloitusmallien dynamiikka jää 10.4...11.4 EV:n haarukkaan eli 2...3 EV:tä huonommaksi. Ihmetellä täytyy miten nuo muut edes menevät niin hyvin kaupaksi kuin nyt menevät.

Lue lisää

ISO 100, -1 EV. Mittaapa dynamiikka tuosta lähtöpisteestä. Yht'äkkiä dynamiikkaa onkin 1 EV enemmän...

dynamic duo kirjoitti:

ISO 100, -1 EV. Mittaapa dynamiikka tuosta lähtöpisteestä. Yht'äkkiä dynamiikkaa onkin 1 EV enemmän...

"Dynamiikkaa voi ostaa kohinalla. ISO 100, -1 EV. Mittaapa dynamiikka tuosta lähtöpisteestä. Yht'äkkiä dynamiikkaa onkin 1 EV enemmän... "

...kameroitten dynamiikkamittaukset tehdä eri kameroilla samalla kohinatasolla, ettei siinä ole sen suhteen mitään vilunkivaraa.

DxOMark.com: "Maximum dynamic range is the greatest possible amplitude between light and dark details a given sensor can record, and is expressed in EVs (exposure values) or f-stops, with each increase of 1 EV (or one stop) corresponding to twice the amount of light. Dynamic range corresponds to the ratio between the highest brightness a camera can capture (saturation) and the lowest brightness it can capture (typically when noise is more important than signal, i.e., a signal-to-noise ratio below 0 dB)."

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Dynamiikkaa voi ostaa kohinalla. ISO 100, -1 EV. Mittaapa dynamiikka tuosta lähtöpisteestä. Yht'äkkiä dynamiikkaa onkin 1 EV enemmän... "

...kameroitten dynamiikkamittaukset tehdä eri kameroilla samalla kohinatasolla, ettei siinä ole sen suhteen mitään vilunkivaraa.

DxOMark.com: "Maximum dynamic range is the greatest possible amplitude between light and dark details a given sensor can record, and is expressed in EVs (exposure values) or f-stops, with each increase of 1 EV (or one stop) corresponding to twice the amount of light. Dynamic range corresponds to the ratio between the highest brightness a camera can capture (saturation) and the lowest brightness it can capture (typically when noise is more important than signal, i.e., a signal-to-noise ratio below 0 dB)."

Lue lisää

ei kuitenkaa pidä innostua liiaksi — kuvan dynamiikka ei tule yksin kennosta.
Ensinnäkin tarvitaan korkealaatuinen objektiivi (=kalliita lasilaatuja, ei muovia).
Ja sitten vielä tiedostomuoto, konvertteri ja tulostin (monitori, printteri tms) jolla laaja dynamiikka saadaan tallennettua ja nähtäväksi (muuten se 2 – 3 EV: lisä on pelkkää "työvaraa").

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Näyttäisi esim D90 pikkukennoinen päihittävän mennen tullen "isompiansa" (Haselblad, Sony, Canon)
Yllättävän harvat täällä näyttävät arvostavan dynamiikkaa — pikselien lukumäärän asemesta — toistaiseksi?"

...Nikon D90/D5000:et saada yllävän kilpailijan tuosta Pentax K-x mallista, mikäli tuohon on uskominen.

http://falklumo.blogspot.com/2009/10/lumolabs-pentax-k-x-sensor-quality.html

Yllä mainitun linkin 13.6 EV:n dynamiikka Pentax K-x:llä on kylläkin jo sitä luokkaa, että alkaa olla jo vaikea uskoa. Pitänee vielä odottaa varmistusta DxOMark.com:in mittaustuloksista.

Lue lisää

Olen seurannut tätä ns. mielenkiintoista keskustelua ja tulee vaan mieleen vanha sanonta että viedään kuin pässiä narussa.

Nimittäin digijärjestelmäuskovaisia.

Eipä aikaakaan kun tulee taas uusi ns. täyskoko tai jotain muuta täys- tai välttämättömyyshyödykettä. Canon, Nikon, Olympus, Sony ja muut ovat täydellisen tarkkaan laskeneet OMAT ns. hot spotit ja rakentavat tuotevalikoimansa juuri sen mukaan... ja myös markkinointinsa.

Kyse ei ole siitä, kuka tekee parhaan kameran. Nimittäin kukaan näistä em. merkeistä ei sitä tee. Vaan kyse on siitä, kuka tekee eniten voittoa.

99,5 % RAW-kuvaajista todellisuudessa katsovat otoksiaan tietokoneen näytöltä tai printtaavat kymppikuvia. Ja siihen tosiaan riittää vähän pienempikin kenno ja vähän huonompikin jiipeg. Ja Jiipegin sentään saa näyttämään näytöllä helpommin hyvältä kuin jonkun rawin.

Mutta jatkakaa vaan valitsemallanne tiellä, itse laitan seuraavan kymppitonnin vaimon kanssa matkusteluun älyttömän hienoihin paikkoihin, ja otan jiipegit vanhalla kalustolla.

Taino, jos ihan ekstaasissa ollaan, voishan sitä muutaman rawkin ottaa....

RAWjpgtiffpngetc kirjoitti:

Olen seurannut tätä ns. mielenkiintoista keskustelua ja tulee vaan mieleen vanha sanonta että viedään kuin pässiä narussa.

Nimittäin digijärjestelmäuskovaisia.

Eipä aikaakaan kun tulee taas uusi ns. täyskoko tai jotain muuta täys- tai välttämättömyyshyödykettä. Canon, Nikon, Olympus, Sony ja muut ovat täydellisen tarkkaan laskeneet OMAT ns. hot spotit ja rakentavat tuotevalikoimansa juuri sen mukaan... ja myös markkinointinsa.

Kyse ei ole siitä, kuka tekee parhaan kameran. Nimittäin kukaan näistä em. merkeistä ei sitä tee. Vaan kyse on siitä, kuka tekee eniten voittoa.

99,5 % RAW-kuvaajista todellisuudessa katsovat otoksiaan tietokoneen näytöltä tai printtaavat kymppikuvia. Ja siihen tosiaan riittää vähän pienempikin kenno ja vähän huonompikin jiipeg. Ja Jiipegin sentään saa näyttämään näytöllä helpommin hyvältä kuin jonkun rawin.

Mutta jatkakaa vaan valitsemallanne tiellä, itse laitan seuraavan kymppitonnin vaimon kanssa matkusteluun älyttömän hienoihin paikkoihin, ja otan jiipegit vanhalla kalustolla.

Taino, jos ihan ekstaasissa ollaan, voishan sitä muutaman rawkin ottaa....

Lue lisää

Melkeinpä voisin olla varovaisen samaa mieltä kanssasi. Täällä on mielestäni tiukkoja tekijöitä ja varmasti myös leipänsä kuvaamalla ansaitsevia kirjoittajia. Kuitenkin ei itsekään voi välillä välttyä ajatukselta, että kun ei tiedä mitä haluaa, niin pitää saada kaikki. Joskus epäilyttää, että jotkut eivät lainkaan ota valokuvia vaan kuvaavat dataa ja informaatiota.

Matkustelu on sikäli kurja juttu, että se ikävästi muistuttaa että pitäisi ottaa valokuvia. Kameroiden ostelu tai ainakin niistä haaveilu pitää taas ajatukset tehokkaasti irti kiusallisesta valokuvauksesta. ;-)

RAWjpgtiffpngetc kirjoitti:

Olen seurannut tätä ns. mielenkiintoista keskustelua ja tulee vaan mieleen vanha sanonta että viedään kuin pässiä narussa.

Nimittäin digijärjestelmäuskovaisia.

Eipä aikaakaan kun tulee taas uusi ns. täyskoko tai jotain muuta täys- tai välttämättömyyshyödykettä. Canon, Nikon, Olympus, Sony ja muut ovat täydellisen tarkkaan laskeneet OMAT ns. hot spotit ja rakentavat tuotevalikoimansa juuri sen mukaan... ja myös markkinointinsa.

Kyse ei ole siitä, kuka tekee parhaan kameran. Nimittäin kukaan näistä em. merkeistä ei sitä tee. Vaan kyse on siitä, kuka tekee eniten voittoa.

99,5 % RAW-kuvaajista todellisuudessa katsovat otoksiaan tietokoneen näytöltä tai printtaavat kymppikuvia. Ja siihen tosiaan riittää vähän pienempikin kenno ja vähän huonompikin jiipeg. Ja Jiipegin sentään saa näyttämään näytöllä helpommin hyvältä kuin jonkun rawin.

Mutta jatkakaa vaan valitsemallanne tiellä, itse laitan seuraavan kymppitonnin vaimon kanssa matkusteluun älyttömän hienoihin paikkoihin, ja otan jiipegit vanhalla kalustolla.

Taino, jos ihan ekstaasissa ollaan, voishan sitä muutaman rawkin ottaa....

Lue lisää

ja maailma muuttuu hitaasti — kai?
http://www.youtube.com/watch?v=jpEnFwiqdx8&feature=fvst

RAW on vain keskeneräinen kuva, tuskinpa tuo puuhastelu kauan kestää, nehän on kuin Ikean huonekaluja jotka pitää itse rakentaa.

Muistathan laittaa kameraan kaikki asetukset ennalta valmiiksi siltä varalta, ettei ekstaasi kestä kovin pitkään.

kehitys kehittyy kirjoitti:

ja maailma muuttuu hitaasti — kai?
http://www.youtube.com/watch?v=jpEnFwiqdx8&feature=fvst

RAW on vain keskeneräinen kuva, tuskinpa tuo puuhastelu kauan kestää, nehän on kuin Ikean huonekaluja jotka pitää itse rakentaa.

Muistathan laittaa kameraan kaikki asetukset ennalta valmiiksi siltä varalta, ettei ekstaasi kestä kovin pitkään.

Lue lisää

Sopiiko Canon vai Nikon ruuvari parhaiten Ikean ruuveihin, vai ihan joku muu joka kohisee isoila kierroksilla vähemmän ;—D

.... on hyve. Vankka käsitys menneestä tuo näkemykseen laajuutta ja tietoisuus historiasta mahdollistaa myös innovatiivisuuden ja suunnan muutokset (taustoista tietämätön tulevaisuuden tuijotus johtaa helposti pyörän uudelleen keksimiseen). Kaavoihin kangistuneeksi moittiminen ilman perusteita ei ole oikein reilua.

Olen samaa mieltä kanssasi, että tavaroiden elinkaaren pidentäminen on jo ilmaston vuoksi perusteltua, mutta kyllä kennoa voidaan muuttaa hyvinkin radikaalisti ilman, että lasitavaraan tarvitsee kajota. Harrastajan kannalta jatkuva mounttien muuttelu olisikin sietämätöntä. Kennoa voidaan fixailla monin tavoin nykyisestä ilman että mikään yhteensopivuus vielä muuttuu. Yleensä näissä keskusteluissa ohitetaan se seikka, että kameraa voidaan olennaisesti parantaa myös kirjoittamalla siihen parempia firmiksiä ja prosessointia parantamalla (siinä prosessissahan se kuva vasta syntyy). En myöskään näe mitään syytä miksi kennoja ja prosessoreita ei voisi muuttaa radikaalistikin nykyisten mounttien sisällä. En myöskään näe pikselimäärien muutoksia minään näennäisinä muutoksina. Tässäkin ketjussa on tullut esille, että dynamiikka ei ole vielä ollut muotia (fujin menestymättömyyskin sen on osoittanut), mutta uskon senkin ajan vielä tulevan jolloin perusharrastaja oivaltaa dynamiikan olevan vähintään resoluutioon rinnastettava laadullinen muuttuja. On tietenkin totta, että resoluution suhteellinen merkitys vähenee sen kasvaessa, mutta ihan näennäisenä en sitä silti merkitykseltään pitäisi.

mika2 kirjoitti:

.... on hyve. Vankka käsitys menneestä tuo näkemykseen laajuutta ja tietoisuus historiasta mahdollistaa myös innovatiivisuuden ja suunnan muutokset (taustoista tietämätön tulevaisuuden tuijotus johtaa helposti pyörän uudelleen keksimiseen). Kaavoihin kangistuneeksi moittiminen ilman perusteita ei ole oikein reilua.

Olen samaa mieltä kanssasi, että tavaroiden elinkaaren pidentäminen on jo ilmaston vuoksi perusteltua, mutta kyllä kennoa voidaan muuttaa hyvinkin radikaalisti ilman, että lasitavaraan tarvitsee kajota. Harrastajan kannalta jatkuva mounttien muuttelu olisikin sietämätöntä. Kennoa voidaan fixailla monin tavoin nykyisestä ilman että mikään yhteensopivuus vielä muuttuu. Yleensä näissä keskusteluissa ohitetaan se seikka, että kameraa voidaan olennaisesti parantaa myös kirjoittamalla siihen parempia firmiksiä ja prosessointia parantamalla (siinä prosessissahan se kuva vasta syntyy). En myöskään näe mitään syytä miksi kennoja ja prosessoreita ei voisi muuttaa radikaalistikin nykyisten mounttien sisällä. En myöskään näe pikselimäärien muutoksia minään näennäisinä muutoksina. Tässäkin ketjussa on tullut esille, että dynamiikka ei ole vielä ollut muotia (fujin menestymättömyyskin sen on osoittanut), mutta uskon senkin ajan vielä tulevan jolloin perusharrastaja oivaltaa dynamiikan olevan vähintään resoluutioon rinnastettava laadullinen muuttuja. On tietenkin totta, että resoluution suhteellinen merkitys vähenee sen kasvaessa, mutta ihan näennäisenä en sitä silti merkitykseltään pitäisi.

Lue lisää

juuri tuo näyttää monille olevan mahdoton ymmärtää.
Eihän objektiivi piirrä nelikulmaisia kuvia formaatin mittasuhteilla (3:2, 4:3, 16:9 tms.) vaan aina pyöreitä.

Esim nykyisillä kinokoon ohjektiiveilla voidaan siirtyä vaikka pyöreisiin halkaisijaltaan 5 cm kennoihin objektiiveja vaihtamatta ja T/S objektiiveilla vielä isompiinkin. Tuollainen pyöreä kenno tarjoaisi moninverroin nykyisiä paremmat rajausmahdollisuudet.

Toisaalta kinokoon objektiivin taakse voi laittaa minkä tahansa "mountin" kennon kunhan sen lävistäjä ei ylitä 50 mm:ä.

Tämänkaltaiset keskustelut näyttävät olevan täynnänsä "asiantuntijoita" jotka tietävät mitä ei voida koskaan tehdä!

Kirje tulevaisuuden joulupukilleni
Sellainen kamera jossa on 5 cm pyöreän kenno 15 dynamiikka ja max 16 m säädettävällä (4 – 16) resoluutiolla. Siihen sitten "kittilinssiksi" 24 – 105 mm n. 1,8 macro (jossa kohtuullinen difr. 11 – 16) aukoilla.

Kameroissa oli aluksi alkeelinen, lapsellinen asfalttilevy. Sitten Niepce ja kumppanit siirtyivät alkeelliseen, lapselliseen lasilevynegaan. Seuraavaksi Kodak ja kumppanit kehittivät alkeellisen, lapsellisen (räjähtävän) selluloidinegatiivin ja myöhemmin rullafilmin.

Kunnes Oskar Barnack's (Leicalla) vuonna 1925 sai päähänsä laittaa reportterikameraansa alkeellisen, lapsellisen 35 mm:n elokuvafilmin runsaan metrin pätkinä (tätä minikokoa moni luulee vieläkin kehityksen huipuksi).

Eikä aikaakaan kun joku tuli keksineeksi alkeellisen, lapsellisen värinegatiivin, diafilmin, Polaroidin jne.
Eikä siinä vielä kaikki, filmin "kehitys" eteni vielä lapsellisempaan, alkeelliseen 110-koon taskukameran kasettiin.

Kaiken kukkuraksi nyt sitten vielä nämä alkeelliset, lapselliset palkkikameran, keskikoon, kinokoon ja kroppikoon kennot! Sateliittikameroiden alkeellisista, lapsellisista gigakoon kenoyhdistelmistä puhumattakaan.

Lähes jokaisessa uudessa alkeellisessa lapsellisuudessa meni myös objektiivivalikoima uusiksi — kyllä "näennäs uudistus" on sitten hirveä riesa!

perinteet kirjoitti:

Kameroissa oli aluksi alkeelinen, lapsellinen asfalttilevy. Sitten Niepce ja kumppanit siirtyivät alkeelliseen, lapselliseen lasilevynegaan. Seuraavaksi Kodak ja kumppanit kehittivät alkeellisen, lapsellisen (räjähtävän) selluloidinegatiivin ja myöhemmin rullafilmin.

Kunnes Oskar Barnack's (Leicalla) vuonna 1925 sai päähänsä laittaa reportterikameraansa alkeellisen, lapsellisen 35 mm:n elokuvafilmin runsaan metrin pätkinä (tätä minikokoa moni luulee vieläkin kehityksen huipuksi).

Eikä aikaakaan kun joku tuli keksineeksi alkeellisen, lapsellisen värinegatiivin, diafilmin, Polaroidin jne.
Eikä siinä vielä kaikki, filmin "kehitys" eteni vielä lapsellisempaan, alkeelliseen 110-koon taskukameran kasettiin.

Kaiken kukkuraksi nyt sitten vielä nämä alkeelliset, lapselliset palkkikameran, keskikoon, kinokoon ja kroppikoon kennot! Sateliittikameroiden alkeellisista, lapsellisista gigakoon kenoyhdistelmistä puhumattakaan.

Lähes jokaisessa uudessa alkeellisessa lapsellisuudessa meni myös objektiivivalikoima uusiksi — kyllä "näennäs uudistus" on sitten hirveä riesa!

Lue lisää

optiikka pitää laatia uusiksi"
Ei kai sentään kokonaista tieteenalaa sentään panna uusiksi jonkun alkeellisen, lapsellisen "näennäs"-uudistuksen takia