Tarjouskauppakohteita

Asiallinen näkökulma ja kysymys.

"Mikä on tilakoon kannattavuusraja hehtaareissa? Kuka sen määrittelee ja millä perusteella? Itse kun luulin että kannattavuus määritellään euroissa, eikä hehtaareissa..."

Mikäli kannattavuusraja perustuisi pelkkiin euroihin tai hehtaareihin,niin silloinhan halvalla saatu hehtaarimäärä takaisi paremman kannattavuuden kuin kalliilla ostetetut pienet pläntit.Tätäkö tarkoitat.

Eiköhän suurin merkitys ole maapohjan puuntuottokyvyllä ja metsän rakenteella sekä ikäjakautumalla.

lisämaaksi kirjoitti:

Asiallinen näkökulma ja kysymys.

"Mikä on tilakoon kannattavuusraja hehtaareissa? Kuka sen määrittelee ja millä perusteella? Itse kun luulin että kannattavuus määritellään euroissa, eikä hehtaareissa..."

Mikäli kannattavuusraja perustuisi pelkkiin euroihin tai hehtaareihin,niin silloinhan halvalla saatu hehtaarimäärä takaisi paremman kannattavuuden kuin kalliilla ostetetut pienet pläntit.Tätäkö tarkoitat.

Eiköhän suurin merkitys ole maapohjan puuntuottokyvyllä ja metsän rakenteella sekä ikäjakautumalla.

Lue lisää

"Mikäli kannattavuusraja perustuisi pelkkiin euroihin tai hehtaareihin,niin silloinhan halvalla saatu hehtaarimäärä takaisi paremman kannattavuuden kuin kalliilla ostetetut pienet pläntit.Tätäkö tarkoitat."

En tarkoita. Puhuit tilan koon kasvattamisesta kannattavuusrajan yläpuolelle? Kommentti on suoran tulkittavissa siten, että pienet tilat eivät ole kannattavia. Kysyisinkin millä perusteella/kaavalla tilan koon ja kannattavuuden suhde lasketaan? Eli tuota nimenomaista kannattavuusrajaa tässä ajan takaa.

Ari Hehta kirjoitti:

"Mikäli kannattavuusraja perustuisi pelkkiin euroihin tai hehtaareihin,niin silloinhan halvalla saatu hehtaarimäärä takaisi paremman kannattavuuden kuin kalliilla ostetetut pienet pläntit.Tätäkö tarkoitat."

En tarkoita. Puhuit tilan koon kasvattamisesta kannattavuusrajan yläpuolelle? Kommentti on suoran tulkittavissa siten, että pienet tilat eivät ole kannattavia. Kysyisinkin millä perusteella/kaavalla tilan koon ja kannattavuuden suhde lasketaan? Eli tuota nimenomaista kannattavuusrajaa tässä ajan takaa.

Lue lisää

Pienet tilat eivät todellakaan ole kannattavia kohteita jos niitä tarkastelee pelkän metsäntuoton kannalta,joten tilakoon lisääntyessä mahdollisuudet hyötyä metsään sijoitetuista panoksista paranevat.

Keskimääräinen metsäntuotto on noin 3% sijoitetulle pääomalle,muuta puuntuotantoedellytysten parantamisessa voit päästä jo 15-20 % tuottoon jos metsien rakenne on muuttumassa arvokasvuksi.

Suoraa laskentakaavaa maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi ei ole ellei ensin erotella tilan kasvujakautumaa ja mahdollisia kasvua edistäviä toimenpiteitä kasvulohkoittain.


tässä karkeasti joitakin tuottoon vaikuttavia tekijöitä:

http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/3884F4C8-3171-4C91-9771-8AC3674D9B05/0/HarstelaPertti_esitys10122005.pdf

lisämaaksi kirjoitti:

Pienet tilat eivät todellakaan ole kannattavia kohteita jos niitä tarkastelee pelkän metsäntuoton kannalta,joten tilakoon lisääntyessä mahdollisuudet hyötyä metsään sijoitetuista panoksista paranevat.

Keskimääräinen metsäntuotto on noin 3% sijoitetulle pääomalle,muuta puuntuotantoedellytysten parantamisessa voit päästä jo 15-20 % tuottoon jos metsien rakenne on muuttumassa arvokasvuksi.

Suoraa laskentakaavaa maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi ei ole ellei ensin erotella tilan kasvujakautumaa ja mahdollisia kasvua edistäviä toimenpiteitä kasvulohkoittain.


tässä karkeasti joitakin tuottoon vaikuttavia tekijöitä:

http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/3884F4C8-3171-4C91-9771-8AC3674D9B05/0/HarstelaPertti_esitys10122005.pdf

Lue lisää

Täytyy lukea ajatuksella läpi.

Ari Hehta kirjoitti:

Täytyy lukea ajatuksella läpi.

Jos haluat tietää kuinka metsäyhtiö aikoinaan hankki mittavia metsäomaisuuksia niin tässä lisää luettavaa.
Kuinka metsäteollisuudelle luotiin toimintaedellytyksiä ja miten tuolloin arvottomasta on alkanut kehittyä arvokasta.

http://herkules.oulu.fi/isbn9514256247/html/c18689.html

Tuolla alalla saa jo varmaanki hirvilupia.
Ostaisin heti!
Nin ja sitten Biodiseljalostamo metsän reunalle..

Harrastaja. kirjoitti:

Tuolla alalla saa jo varmaanki hirvilupia.
Ostaisin heti!
Nin ja sitten Biodiseljalostamo metsän reunalle..

1000 ha saat jo oman hirviporukan perustettua ...ihan kannatettava ajatus .
Taitaa vaan olla kaikki myytävät kohteet Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa..liekkö siellä enää susien jäljiltä kaadettavia hirviä.

Ydinosaaminen on se kilpailuvaltti markkinoilla johon yritys perustaa liiketoimintansa.

Kenties tarjottavien metsäpalvelusopimusten avulla halutaan vain lisätä mielenkiintoa sijoittajien keskuudessa.

Metsäteollisuuden osakkeista juuri Upm:n osakkeet ovat niitä joihin jaksan uskoa.

lisämaaksi kirjoitti:

Ydinosaaminen on se kilpailuvaltti markkinoilla johon yritys perustaa liiketoimintansa.

Kenties tarjottavien metsäpalvelusopimusten avulla halutaan vain lisätä mielenkiintoa sijoittajien keskuudessa.

Metsäteollisuuden osakkeista juuri Upm:n osakkeet ovat niitä joihin jaksan uskoa.

Lue lisää

UPMn metsiä myydä kun ehtona on hoitosopimusella sitouttaminen.
Eli, omaisuus (metsät) myydään mutta oikeus raakaaineisiin (puihin) säilyy...

onkaan kirjoitti:

UPMn metsiä myydä kun ehtona on hoitosopimusella sitouttaminen.
Eli, omaisuus (metsät) myydään mutta oikeus raakaaineisiin (puihin) säilyy...

pelkästä maapohjasta ei houkuta metsätilallista ellei sopimukseen saada pykälää jossa varmistetaan puutavaralle takuuhinta jossa esim. hintana käytetään kyseisen hankinta-alueen vuotuista korkeinta maksettua hintaa.Muutoinhan Upm voisi keinotella vuoden matalimmilla hinnoilla,muiden hoitosopimuksen suomien valtuuksien lisäksi.

Hoitosopimus veisi mahdollisuuden vaikuttaa itse metsänkehityksen ja tuottoon omatoimisella metsänhoidolla,joten pääoman tuotto-odotukset olisivat heikommat kuin itse isännöimällä.

Upm todellakin näkyi täsmentävän tarkoitusperiään:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/upm_metsatilat_myydaan_isoille_metsanomistajille_539951.html?origin=rss

lisämaaksi kirjoitti:

pelkästä maapohjasta ei houkuta metsätilallista ellei sopimukseen saada pykälää jossa varmistetaan puutavaralle takuuhinta jossa esim. hintana käytetään kyseisen hankinta-alueen vuotuista korkeinta maksettua hintaa.Muutoinhan Upm voisi keinotella vuoden matalimmilla hinnoilla,muiden hoitosopimuksen suomien valtuuksien lisäksi.

Hoitosopimus veisi mahdollisuuden vaikuttaa itse metsänkehityksen ja tuottoon omatoimisella metsänhoidolla,joten pääoman tuotto-odotukset olisivat heikommat kuin itse isännöimällä.

Upm todellakin näkyi täsmentävän tarkoitusperiään:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/upm_metsatilat_myydaan_isoille_metsanomistajille_539951.html?origin=rss

Lue lisää

"Etsimme ensisijaisesti sellaisia metsänomistajia, jotka omistavat paljon metsää ennestäänkin. Sitä kautta meidän hoitoon tulee lisää metsiä ja meillä on parempi mahdollisuus varmistaa tasaista puun saantia"

"Metsänomistaja voi liittää sopimukseen myös aiemmin omistamansa metsät ja niiden hoidon."

Juuri kuten ajattelinkin. UPM:lle kaupassa kassaan käteistä, lisää bisnestä hoitosopparien myötä, sekä puuta vuosiksi eteenpäin. Voisiko kauppa enää myyjän kannalta parempi ollakaan?

Ari Hehta kirjoitti:

"Etsimme ensisijaisesti sellaisia metsänomistajia, jotka omistavat paljon metsää ennestäänkin. Sitä kautta meidän hoitoon tulee lisää metsiä ja meillä on parempi mahdollisuus varmistaa tasaista puun saantia"

"Metsänomistaja voi liittää sopimukseen myös aiemmin omistamansa metsät ja niiden hoidon."

Juuri kuten ajattelinkin. UPM:lle kaupassa kassaan käteistä, lisää bisnestä hoitosopparien myötä, sekä puuta vuosiksi eteenpäin. Voisiko kauppa enää myyjän kannalta parempi ollakaan?

Lue lisää

yrittää höynäyttää sellaisia jotka hakevat turvaa pääomilleen tälläisena aikana.

Tosin metsäyhtiöille on aina ollut tunnusomaista etteivät ne ole mitään hyväntekijöitä.

Metsäomaisuudesta luopumisen takana voi olla lisäksi metsämaan verokohtelun muutospaineiden ennakointi tai varma tieto tulevista muutoksista.

Nykyinen rakennemuutos,taantuma ja näiden rahoittaminen vaativat verokohtelun muutosta ja uskon vahvasti että metsämaat ajetaan kiinteistöveron piiriin jo tällä hallituskaudella.

lisämaaksi kirjoitti:

pelkästä maapohjasta ei houkuta metsätilallista ellei sopimukseen saada pykälää jossa varmistetaan puutavaralle takuuhinta jossa esim. hintana käytetään kyseisen hankinta-alueen vuotuista korkeinta maksettua hintaa.Muutoinhan Upm voisi keinotella vuoden matalimmilla hinnoilla,muiden hoitosopimuksen suomien valtuuksien lisäksi.

Hoitosopimus veisi mahdollisuuden vaikuttaa itse metsänkehityksen ja tuottoon omatoimisella metsänhoidolla,joten pääoman tuotto-odotukset olisivat heikommat kuin itse isännöimällä.

Upm todellakin näkyi täsmentävän tarkoitusperiään:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/upm_metsatilat_myydaan_isoille_metsanomistajille_539951.html?origin=rss

Lue lisää

Tuosta UPM:n täsmennyksestä sen verran että puukauppa- tai metsänpalvelusopimus ei sido metsänomistajaa myymään pelkästään UPM:lle. Kyllä UPM myy metsätilat ihan normaalilla kaupankäynnillä eikä ostajaa pakoteta tekemään mitään sopimuksia UPM:n kanssa.

Puukauppa- ja metsänpalvelusopimus on kokonaan ihan eri sopimuksia. Jos tilakauppaan sisältyisi tuollainen "pakkosopimus" UPM:n kanssa niin yksikään myynnissä olevista tiloista ei menisi kaupaksi.

Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona.

väärää tietoa kirjoitti:

Tuosta UPM:n täsmennyksestä sen verran että puukauppa- tai metsänpalvelusopimus ei sido metsänomistajaa myymään pelkästään UPM:lle. Kyllä UPM myy metsätilat ihan normaalilla kaupankäynnillä eikä ostajaa pakoteta tekemään mitään sopimuksia UPM:n kanssa.

Puukauppa- ja metsänpalvelusopimus on kokonaan ihan eri sopimuksia. Jos tilakauppaan sisältyisi tuollainen "pakkosopimus" UPM:n kanssa niin yksikään myynnissä olevista tiloista ei menisi kaupaksi.

Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona.

Lue lisää

aivan selvästi sanat "voi,ensisijaisesti ja pyrkii jotka kaikki antavat täyden vapauden ostajalle valita millaiseen kauppakirjaa nimensä laittavat.


Lisäksi myyjä oli ansiokkaasti esittänyt toiveensa sen suhteen millaiselle henkilölle/yhtymälle ensisijaisesti olisi valmis luovuttamanaan kaupan kohteena olevat tilat.

"Etsimme ensisijaisesti sellaisia metsänomistajia, jotka omistavat paljon metsää ennestäänkin. Sitä kautta meidän hoitoon tulee lisää metsiä ja meillä on parempi mahdollisuus varmistaa tasaista puun saantia"

Ensimmäisen lauseen pohjalta voi päätellä että myynnillä haetaan lisää vakituisia puuntoimittajia.

Viimeinen lause lainauksessa osoittaa kuitenkin kaksi seikkaa. Puuhuolto vaatisi lisää metsäpinta-alaa ja puunsaannissa oletetaan tulevan vaikeuksia.

Jos näihin vielä lisätään Brunilan ajama,vaatima ja tilaama veromuutos sekä väistämätön tosiasia joka seuraa puunhinnan alenemisesta niin valittu ajankohta tilojen myynnille viimeinen tilaisuus muuttaa toisarvoisia kohteita rahaksi,ennen verouudistusta.

Kiinteistöveron ulottaminen metsämaalle ei olisi ristiriidassa metsäteollisuuden etujen kanssa.Samalla kiinteistövero edesauttaisi pirstaloituneen metsäomaisuuden eheyttämisessä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

http://ollikoski.wordpress.com/2008/06/12/metsan-kiinteistovero-otettava-heti-kayttoon/

Metsämaan hinta seuraa viiveellä puunhinnan kehitystä (2-3v)ja tulee näinollen laskemaan ja heikentämään metsän tuotto-odotuksia ennennäkemättömällä tavalla.

väärää tietoa kirjoitti:

Tuosta UPM:n täsmennyksestä sen verran että puukauppa- tai metsänpalvelusopimus ei sido metsänomistajaa myymään pelkästään UPM:lle. Kyllä UPM myy metsätilat ihan normaalilla kaupankäynnillä eikä ostajaa pakoteta tekemään mitään sopimuksia UPM:n kanssa.

Puukauppa- ja metsänpalvelusopimus on kokonaan ihan eri sopimuksia. Jos tilakauppaan sisältyisi tuollainen "pakkosopimus" UPM:n kanssa niin yksikään myynnissä olevista tiloista ei menisi kaupaksi.

Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona.

Lue lisää

Bonvestalla. Eli esim. Rautalammin seudussa 2100ha, joka sijaitsee pirstaleina kolmen kunnan alueella. Pakko joku hoitosopimus systeemi olla olemassa. Ihan jo pirstaleisuuden vuoksi.
Tuollainen ala työllistäisi jo pari koneketjua, saati 10-15 hlöä minimissään vuositasolla hoitotöissä. Yhden aika menisi jo täysipäisesti kirjanpidossa ja johdossa.

Ei tosiaankaan yksilehmäisten juttuja..

väärää tietoa kirjoitti:

Tuosta UPM:n täsmennyksestä sen verran että puukauppa- tai metsänpalvelusopimus ei sido metsänomistajaa myymään pelkästään UPM:lle. Kyllä UPM myy metsätilat ihan normaalilla kaupankäynnillä eikä ostajaa pakoteta tekemään mitään sopimuksia UPM:n kanssa.

Puukauppa- ja metsänpalvelusopimus on kokonaan ihan eri sopimuksia. Jos tilakauppaan sisältyisi tuollainen "pakkosopimus" UPM:n kanssa niin yksikään myynnissä olevista tiloista ei menisi kaupaksi.

Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona.

Lue lisää

olosihan se kilpailulakiakin vastaa, mutta joka tarkemmin tietää sopimuksen sisällön ymmärtää kyllä tavoitteetkin.

Etsiessään valmiiksi paljon metsää omistavia ja saadessaan myös nämä metsät sopimuksen piiriin tuo se melkoisen kilpailuedun muihin ilmaiseksi.

Toki sopimukset eivät sido niin että lakeja rikottaisiin mutta antaa sellaiset "ohjailu keinot" käteen että haluttu lopputulos on taatu ilman isompaa äläkkää.

Aiheutuvat kuluthan hoitaa metsänomistaja joka kulut peittääkseen myy metsää.... oravan pyörä pyörii... ja pyörii...

väärää tietoa kirjoitti:

Tuosta UPM:n täsmennyksestä sen verran että puukauppa- tai metsänpalvelusopimus ei sido metsänomistajaa myymään pelkästään UPM:lle. Kyllä UPM myy metsätilat ihan normaalilla kaupankäynnillä eikä ostajaa pakoteta tekemään mitään sopimuksia UPM:n kanssa.

Puukauppa- ja metsänpalvelusopimus on kokonaan ihan eri sopimuksia. Jos tilakauppaan sisältyisi tuollainen "pakkosopimus" UPM:n kanssa niin yksikään myynnissä olevista tiloista ei menisi kaupaksi.

Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona.

Lue lisää

"Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona."

Voidaanhan nuo pyrkimykset muotoilla ihan kuinka kauniisti tahansa. Mutta kuinkahan monta tilakauppaa toteutuu ilman em. sopimuksia? Oma veikkaukseni on ettei ainuttakaan. Enkä usko sen olevan kovinkaan kaukana totuudesta.

Eipä silti, eihän tuossa "tarjouksessa" mitään pahaa ole. Jollekin se voi olla ainutkertainen mahdollisuus päästä isoon tilaan kiinni. Rivien välit ovat vaan niin mukavaa luettavaa.

Ari Hehta kirjoitti:

"Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona."

Voidaanhan nuo pyrkimykset muotoilla ihan kuinka kauniisti tahansa. Mutta kuinkahan monta tilakauppaa toteutuu ilman em. sopimuksia? Oma veikkaukseni on ettei ainuttakaan. Enkä usko sen olevan kovinkaan kaukana totuudesta.

Eipä silti, eihän tuossa "tarjouksessa" mitään pahaa ole. Jollekin se voi olla ainutkertainen mahdollisuus päästä isoon tilaan kiinni. Rivien välit ovat vaan niin mukavaa luettavaa.

Lue lisää

tuo, tarjousten perusteella vajaatuottoisista metsistä taalat taskuun kun ostaja huolehtii lakiperustaisen metsän uudistukset ja muut kulut joita voikin sitten laskuttaa, porkkanana vähän myytävääkin metsää.
Bonuksena pääsee sopimuksella käsiksi ostajan muihin metsiin "turvatakseen tasaisen raaka-aineen saannin"

Ari Hehta kirjoitti:

"Eli on oikeimmin sanottu että UPM pyrkii tekemään tilojen ostajien kanssa nuo edellämainitut sopimukset mutta se ei ole kaupan ehtona."

Voidaanhan nuo pyrkimykset muotoilla ihan kuinka kauniisti tahansa. Mutta kuinkahan monta tilakauppaa toteutuu ilman em. sopimuksia? Oma veikkaukseni on ettei ainuttakaan. Enkä usko sen olevan kovinkaan kaukana totuudesta.

Eipä silti, eihän tuossa "tarjouksessa" mitään pahaa ole. Jollekin se voi olla ainutkertainen mahdollisuus päästä isoon tilaan kiinni. Rivien välit ovat vaan niin mukavaa luettavaa.

Lue lisää

sorruta kyynisyyteen vaan kaivetaan sieltä epäluulojen alta esille hiven stoalaisuutta.

Tässä on todellakin hyvä tilaisuus päästä kiinni suurempaan tiluskokonaisuuteen ja samalla sosiaaliseen suhteeseen UPM:n kokoisen aktiivisen toimijan kanssa jolla on hyvät välit niihin tahoihin joihin tavallinen tilallinen ei voi vaikuttaa.

Mitä myyntikohteiden yksittäisiin tiluksiin tulee niin pääsääntöisesti ne näkyivät olevan paremmassa kunnossa kuin kiinteistövälityksiin ilmaantuneet kohteet.(ilmakuvien perusteella).

Sitäpaitsi UPM.n myyntikohteet myydään tarjouskilpailun perusteella eikä "hintaehdotuksin" kuten välityskohteina olevat.


Pakkohan tässä on käyttää kaikki mahdollinen aika hyväksi ja tehdä töitä sen eteen ettei kysyntä pääse ylittämään tarjontaa ennen tarjouskilpailun päättymistä saati sen alkamista.

sido, kirjoitti:

olosihan se kilpailulakiakin vastaa, mutta joka tarkemmin tietää sopimuksen sisällön ymmärtää kyllä tavoitteetkin.

Etsiessään valmiiksi paljon metsää omistavia ja saadessaan myös nämä metsät sopimuksen piiriin tuo se melkoisen kilpailuedun muihin ilmaiseksi.

Toki sopimukset eivät sido niin että lakeja rikottaisiin mutta antaa sellaiset "ohjailu keinot" käteen että haluttu lopputulos on taatu ilman isompaa äläkkää.

Aiheutuvat kuluthan hoitaa metsänomistaja joka kulut peittääkseen myy metsää.... oravan pyörä pyörii... ja pyörii...

Lue lisää

Mutta ei ne kaikki metsänomistajat UPM:lle puuta myy ... ei vaikka UPM:ltä metsätiloja ostaisivatkin.

lisämaaksi kirjoitti:

sorruta kyynisyyteen vaan kaivetaan sieltä epäluulojen alta esille hiven stoalaisuutta.

Tässä on todellakin hyvä tilaisuus päästä kiinni suurempaan tiluskokonaisuuteen ja samalla sosiaaliseen suhteeseen UPM:n kokoisen aktiivisen toimijan kanssa jolla on hyvät välit niihin tahoihin joihin tavallinen tilallinen ei voi vaikuttaa.

Mitä myyntikohteiden yksittäisiin tiluksiin tulee niin pääsääntöisesti ne näkyivät olevan paremmassa kunnossa kuin kiinteistövälityksiin ilmaantuneet kohteet.(ilmakuvien perusteella).

Sitäpaitsi UPM.n myyntikohteet myydään tarjouskilpailun perusteella eikä "hintaehdotuksin" kuten välityskohteina olevat.


Pakkohan tässä on käyttää kaikki mahdollinen aika hyväksi ja tehdä töitä sen eteen ettei kysyntä pääse ylittämään tarjontaa ennen tarjouskilpailun päättymistä saati sen alkamista.

Lue lisää

"...ja samalla sosiaaliseen suhteeseen UPM:n kokoisen aktiivisen toimijan kanssa"

Niin. Sosiaaliset suhteet ovat kyllä tärkeitä, mutta niihin sitoutuessa kannattaa olla tarkkana. Onko yksikään systeemi, jossa myyjä ja ostaja ovat kuin paita ja peppu, tuottanut koskaan parhaita mahdollisia tuloksia molemmille osapuolille? Itse olen sitä mieltä että kehittyvässä toimintaympäristössä on erityisen tärkeää pitää ovet avoinna mahdollisimman moneen suuntaan ja välttää viimeiseen asti sitoutumista yhteen toimijaan.

lisämaaksi kirjoitti:

sorruta kyynisyyteen vaan kaivetaan sieltä epäluulojen alta esille hiven stoalaisuutta.

Tässä on todellakin hyvä tilaisuus päästä kiinni suurempaan tiluskokonaisuuteen ja samalla sosiaaliseen suhteeseen UPM:n kokoisen aktiivisen toimijan kanssa jolla on hyvät välit niihin tahoihin joihin tavallinen tilallinen ei voi vaikuttaa.

Mitä myyntikohteiden yksittäisiin tiluksiin tulee niin pääsääntöisesti ne näkyivät olevan paremmassa kunnossa kuin kiinteistövälityksiin ilmaantuneet kohteet.(ilmakuvien perusteella).

Sitäpaitsi UPM.n myyntikohteet myydään tarjouskilpailun perusteella eikä "hintaehdotuksin" kuten välityskohteina olevat.


Pakkohan tässä on käyttää kaikki mahdollinen aika hyväksi ja tehdä töitä sen eteen ettei kysyntä pääse ylittämään tarjontaa ennen tarjouskilpailun päättymistä saati sen alkamista.

Lue lisää

tarvitse sen enempää olla epikurolainenkaan.
Vaikea kuvitella millaisia sosiaalisia suhteita pelkällä metsänomistamisella avautuu kun aletaan kaupoista neuvottelemaan, ja mihin tahoihin.
Ehkä neuvottelukummppani on muutaman pykälän ylempänä joten hinnasta voi puhua eri äänellä ja samoin muut edut(kaupantekijäiset) mutta tuskin se muuta ataraksiaa tarjoaa.
Varmaan nämäkin sitten jokusen kapinetin avautuessa on joillekkin niin merkittäviä etuja tavoiteltaviksi.

Enkä varsin olisi huolissaan jos UP laittaakin n30% metsäomaisuudestaan myyntiin että se kovin markkinoita sotkee. Tarkoinhan tuo muutenkin tilannetta rekisteröitymisen kautta seuraa, paljonko ja kuka kiinnostusta osoittaa.

Mutta hyvin on kyllä markkinointi onnistunut, seuraa vaikka käytyä keskustelua.

tässä, kirjoitti:

tarvitse sen enempää olla epikurolainenkaan.
Vaikea kuvitella millaisia sosiaalisia suhteita pelkällä metsänomistamisella avautuu kun aletaan kaupoista neuvottelemaan, ja mihin tahoihin.
Ehkä neuvottelukummppani on muutaman pykälän ylempänä joten hinnasta voi puhua eri äänellä ja samoin muut edut(kaupantekijäiset) mutta tuskin se muuta ataraksiaa tarjoaa.
Varmaan nämäkin sitten jokusen kapinetin avautuessa on joillekkin niin merkittäviä etuja tavoiteltaviksi.

Enkä varsin olisi huolissaan jos UP laittaakin n30% metsäomaisuudestaan myyntiin että se kovin markkinoita sotkee. Tarkoinhan tuo muutenkin tilannetta rekisteröitymisen kautta seuraa, paljonko ja kuka kiinnostusta osoittaa.

Mutta hyvin on kyllä markkinointi onnistunut, seuraa vaikka käytyä keskustelua.

Lue lisää

olisi näytön paikka,nimittäin yksityismetsänomistajille.

Upm voi olla metsäsektorilla toimijana suuri,mutta puuhuollon osalta ei niin suuri etteikö siellä ymmärettäisi näiden pienten yksityismetsätilkkujen merkitys.

http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/6362E42456528029C2257289002F8C21/$file/G014_suo_07.pdf

Jos metsätalouteen liittyvät hintaneuvottelut käytäisiin osake-enemmistön(ha) ehdoilla,niin metsäyhtiöt olisivat siinä neuvottelupöydässä muutaman pykälän lähempänä maanpintaa kuin metsänomistajat,mutta näinhän ei jostain syystä ole.


Tuosta UPM n markkinoille tulevan n 30 % metsäomaisuuden merkityksestä olet varsin oikeassa,sillä ei todellakaan sotketa puumarkkinoita.

"Mutta hyvin on kyllä markkinointi onnistunut, seuraa vaikka käytyä keskustelua."

Ainakin tällä palstalla näyttäisi olevan kiinnostusta tilakoon suurentamiseen.

Ari Hehta kirjoitti:

"...ja samalla sosiaaliseen suhteeseen UPM:n kokoisen aktiivisen toimijan kanssa"

Niin. Sosiaaliset suhteet ovat kyllä tärkeitä, mutta niihin sitoutuessa kannattaa olla tarkkana. Onko yksikään systeemi, jossa myyjä ja ostaja ovat kuin paita ja peppu, tuottanut koskaan parhaita mahdollisia tuloksia molemmille osapuolille? Itse olen sitä mieltä että kehittyvässä toimintaympäristössä on erityisen tärkeää pitää ovet avoinna mahdollisimman moneen suuntaan ja välttää viimeiseen asti sitoutumista yhteen toimijaan.

Lue lisää

on tässä tilanteessa kunnioitettava,koska osaltaan se osoittaa heikkoutta myyjäpuolelta.

Ei heikkoutta siksi että on myymässä,vaan siksi että tunnustaa tarvitsevansa jatkossa mahdollista uutta omistajaa kamppaillessaan muita alalla toimijoita(mahdollisia tulevia toimijoita) vastaan.

lisämaaksi kirjoitti:

olisi näytön paikka,nimittäin yksityismetsänomistajille.

Upm voi olla metsäsektorilla toimijana suuri,mutta puuhuollon osalta ei niin suuri etteikö siellä ymmärettäisi näiden pienten yksityismetsätilkkujen merkitys.

http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/6362E42456528029C2257289002F8C21/$file/G014_suo_07.pdf

Jos metsätalouteen liittyvät hintaneuvottelut käytäisiin osake-enemmistön(ha) ehdoilla,niin metsäyhtiöt olisivat siinä neuvottelupöydässä muutaman pykälän lähempänä maanpintaa kuin metsänomistajat,mutta näinhän ei jostain syystä ole.


Tuosta UPM n markkinoille tulevan n 30 % metsäomaisuuden merkityksestä olet varsin oikeassa,sillä ei todellakaan sotketa puumarkkinoita.

"Mutta hyvin on kyllä markkinointi onnistunut, seuraa vaikka käytyä keskustelua."

Ainakin tällä palstalla näyttäisi olevan kiinnostusta tilakoon suurentamiseen.

Lue lisää

tuli mieleeni aiemmin käyty keskustelu metsäteollisuuden uusista tuulista, huomaa ajankohta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000712&posting=22000000036816106#22000000036816106

vaan kirjoitti:

tuli mieleeni aiemmin käyty keskustelu metsäteollisuuden uusista tuulista, huomaa ajankohta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000712&posting=22000000036816106#22000000036816106

Lue lisää

seikka mikä puoltaisi metsäpalvelusopimuksen tekemistä jolloin olisi ehkä parempi mahdollisuus pienentää tappioita.

Itsessään myrsky on vain yksi totaalisen tuhon uhka metsälle,mutta kohdalle sattuessaan yksi pahimmista.



Muita tiedostettavia tulosta heikentäviä tekijöitä on pitkä liuta,nämä on erittäin tärkeää tuntea mikäli päätulolähde on metsänhoito.

http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/

lisämaaksi kirjoitti:

seikka mikä puoltaisi metsäpalvelusopimuksen tekemistä jolloin olisi ehkä parempi mahdollisuus pienentää tappioita.

Itsessään myrsky on vain yksi totaalisen tuhon uhka metsälle,mutta kohdalle sattuessaan yksi pahimmista.



Muita tiedostettavia tulosta heikentäviä tekijöitä on pitkä liuta,nämä on erittäin tärkeää tuntea mikäli päätulolähde on metsänhoito.

http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/

Lue lisää

tänne

http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm

lisämaaksi kirjoitti:

sorruta kyynisyyteen vaan kaivetaan sieltä epäluulojen alta esille hiven stoalaisuutta.

Tässä on todellakin hyvä tilaisuus päästä kiinni suurempaan tiluskokonaisuuteen ja samalla sosiaaliseen suhteeseen UPM:n kokoisen aktiivisen toimijan kanssa jolla on hyvät välit niihin tahoihin joihin tavallinen tilallinen ei voi vaikuttaa.

Mitä myyntikohteiden yksittäisiin tiluksiin tulee niin pääsääntöisesti ne näkyivät olevan paremmassa kunnossa kuin kiinteistövälityksiin ilmaantuneet kohteet.(ilmakuvien perusteella).

Sitäpaitsi UPM.n myyntikohteet myydään tarjouskilpailun perusteella eikä "hintaehdotuksin" kuten välityskohteina olevat.


Pakkohan tässä on käyttää kaikki mahdollinen aika hyväksi ja tehdä töitä sen eteen ettei kysyntä pääse ylittämään tarjontaa ennen tarjouskilpailun päättymistä saati sen alkamista.

Lue lisää

Varmaan monella metsänomistajalla toki kiinnostusta riittää tällaisille suuremmille tilakokonaisuuksille. Taitaa vaan porukka harventua ja kiinnostus loppua lyhyeen kun alkaa miettimään rahoitusta tuollaiselle 1000 ha läntille. Siinä ei enää sosiaaliset suhteetkaan kovin paljoa vaakakuppia kallistele ... vai mitä mieltä olet

nyt vielä kirjoitti:

Varmaan monella metsänomistajalla toki kiinnostusta riittää tällaisille suuremmille tilakokonaisuuksille. Taitaa vaan porukka harventua ja kiinnostus loppua lyhyeen kun alkaa miettimään rahoitusta tuollaiselle 1000 ha läntille. Siinä ei enää sosiaaliset suhteetkaan kovin paljoa vaakakuppia kallistele ... vai mitä mieltä olet

Lue lisää

hankitapäätösen tekemistä aiemmin toteutuneiden suurien tilakauppojen valossa,ehkä se helpottaa hinnan arvioimista.

Esim taannoin Stora-E myi metsiään,omistamalleen tytäryhtiö Tornatorille ja muistaakseni kirjanpitoarvosta eli noin 14 €/kiintokuutio.


Tämä voi hieman avartaa katsantokantaa:
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/stora-enso-myy-metsansa-upm-kymmene-ei

Tuolla perusteela kauppa Upm:n kanssa ei välttämättä synny,mutta Upm:n kauppaamilla mailla ei näytä olevan merkittävästi sellaisia metsätalouden ulkopuolella hyödynnettäviä kohteita joilla olisi ostajalle suurta merkitystä.

Upm:n hintaodotukset tästä 30000 ha alueesta taitavat liikkua noin 70-80 milj € tasolla.

Aika realistiset odotukset jos keskihinnaksi tulisi noin 2650/ha,jos oletetaan alueen sisältävä erillaisia ikäjakautumia sopivassa suhteessa.Keskimääräistä puustoa pitäisi olla noin 100m3 / ha ja puunhinnan olettaisi pysyvän pitkän keskiarvon tasolla.

Rahoitus ei varmaan tilakaupassa muodostu ongelmaksi tällä korkokannalla sellaiselle jolla on ennestään merkittävissä määrin metsätaloustuloja tai vakuuksia.

lisämaaksi kirjoitti:

hankitapäätösen tekemistä aiemmin toteutuneiden suurien tilakauppojen valossa,ehkä se helpottaa hinnan arvioimista.

Esim taannoin Stora-E myi metsiään,omistamalleen tytäryhtiö Tornatorille ja muistaakseni kirjanpitoarvosta eli noin 14 €/kiintokuutio.


Tämä voi hieman avartaa katsantokantaa:
http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1202/stora-enso-myy-metsansa-upm-kymmene-ei

Tuolla perusteela kauppa Upm:n kanssa ei välttämättä synny,mutta Upm:n kauppaamilla mailla ei näytä olevan merkittävästi sellaisia metsätalouden ulkopuolella hyödynnettäviä kohteita joilla olisi ostajalle suurta merkitystä.

Upm:n hintaodotukset tästä 30000 ha alueesta taitavat liikkua noin 70-80 milj € tasolla.

Aika realistiset odotukset jos keskihinnaksi tulisi noin 2650/ha,jos oletetaan alueen sisältävä erillaisia ikäjakautumia sopivassa suhteessa.Keskimääräistä puustoa pitäisi olla noin 100m3 / ha ja puunhinnan olettaisi pysyvän pitkän keskiarvon tasolla.

Rahoitus ei varmaan tilakaupassa muodostu ongelmaksi tällä korkokannalla sellaiselle jolla on ennestään merkittävissä määrin metsätaloustuloja tai vakuuksia.

Lue lisää

Realistista ja realististan juu. Mutta otetaan nyt tavallinen keskiverto metsänomistaja. 2650 e/ha kerrottuna 1000 ha tekee 2650000 euroa. Ei ole ongelma vai ... no kerro kenen perse kestää?

nyt vielä kirjoitti:

Realistista ja realististan juu. Mutta otetaan nyt tavallinen keskiverto metsänomistaja. 2650 e/ha kerrottuna 1000 ha tekee 2650000 euroa. Ei ole ongelma vai ... no kerro kenen perse kestää?

Lue lisää

Hinta ei ole ongelma,vaan velka ja sen takaisinmaksu.

1000 ha on enemmän mahdollisuus kuin ongelma ja 30000 ha on jo sijoitus jossa on paljon mahdollisuuksia.

Sijoittamisessa kannattaa pitää melessä yksi sääntö:

-pitää sijoitaa vain siihen minkä tuntee-

""1000 ha tekee 2650000 euroa. Ei ole ongelma vai ... no kerro kenen perse kestää?""

Kyllä tallaisena aikana voi perustellusti olettaa että lyhyellä tähtäimellä nyt hankittu metsä ei ole järkevä sijoituskohde.

Jos katsoo riittävän pitkälle taaksepäin ja uskoo pystyvänsä ennustamaan sen pohjalta metsien arvonnkehityksen niin siitä voi tulla varteenotettava vaihtoehto.

Tuo 1000 ha 2,65 M€ velkarahalla voi äkkiä hirvittää,mutta kohtuukunnossa oleva metsä 25 vuoden maksuajalla tuottaa sijoitetun pääoman korot takaisin noin 15-20 vuodessa.Lisäksi jäävän puuston määrä on suurinpiirtein sama kuin ostoajankohtana,mikäli ikärakenne on oikea.

Tosin n 2,65 milj. € velanhoitaminen vaatii n 20000€/kk nykyisellä korkokannalla.Mutta antaa huomattavat vähennykset pääomatuloista.

lisämaaksi kirjoitti:

Hinta ei ole ongelma,vaan velka ja sen takaisinmaksu.

1000 ha on enemmän mahdollisuus kuin ongelma ja 30000 ha on jo sijoitus jossa on paljon mahdollisuuksia.

Sijoittamisessa kannattaa pitää melessä yksi sääntö:

-pitää sijoitaa vain siihen minkä tuntee-

""1000 ha tekee 2650000 euroa. Ei ole ongelma vai ... no kerro kenen perse kestää?""

Kyllä tallaisena aikana voi perustellusti olettaa että lyhyellä tähtäimellä nyt hankittu metsä ei ole järkevä sijoituskohde.

Jos katsoo riittävän pitkälle taaksepäin ja uskoo pystyvänsä ennustamaan sen pohjalta metsien arvonnkehityksen niin siitä voi tulla varteenotettava vaihtoehto.

Tuo 1000 ha 2,65 M€ velkarahalla voi äkkiä hirvittää,mutta kohtuukunnossa oleva metsä 25 vuoden maksuajalla tuottaa sijoitetun pääoman korot takaisin noin 15-20 vuodessa.Lisäksi jäävän puuston määrä on suurinpiirtein sama kuin ostoajankohtana,mikäli ikärakenne on oikea.

Tosin n 2,65 milj. € velanhoitaminen vaatii n 20000€/kk nykyisellä korkokannalla.Mutta antaa huomattavat vähennykset pääomatuloista.

Lue lisää

Uskotko edes itse?

nyt vielä kirjoitti:

Realistista ja realististan juu. Mutta otetaan nyt tavallinen keskiverto metsänomistaja. 2650 e/ha kerrottuna 1000 ha tekee 2650000 euroa. Ei ole ongelma vai ... no kerro kenen perse kestää?

Lue lisää

Jos rahkeet ei riitä, tai kantti ei kestä niin asiahan on sillä selvä. Kyllä vähän isommillekin metsätiloille maksukykyisiä ostajia löytyy, enkä usko sen ko. kohteissakaan hinnasta jäävän kiinni. Kauppa-/sopimusehdot onkin sitten kokonaan toinen juttu.

nyt vielä kirjoitti:

Uskotko edes itse?

visio siinä missä muukin taloudellinen toiminta.Uhka ja mahdollisuus joista on valittava.

Itse uskon mahdollisuuteen.

Metsä ei ole menettänyt kykyään tuottaa puuta,eikä Suomi kykyään hyötyä metsäntuotosta.

Metsän ja siihen liittyvän tuotantotoiminnan osalta suurimmat miinukset ja plussat löytyvät eurovaluutan suhteen kehittymisestä muihin valuuttoihin nähden ja sieltä tulevat inflaatiopaineet sekä korkokannan muutokset.

Vakaan valuutan aika oli ja meni.

Euron muutostarpeita ei voi ennustaa vaan niihin on yritettävä sopeutua sitämukaa kun muut valuutat mukautuvat nykyiseen ja tulevaan maailmantalouden tilaan.