Kohtasin rakkautta tähtisen taivaan
kalpean kuun hämärän
suomissa hetkissään...
Kelloissa raksutti hupenevat ajat
hiipuvat onnen hetket
täyttymysten
tullessa ja mennessä.
Aamu jo osia siitä rakkaudesta
ja sen huumasta kadotti.
Päivä hyvästeissään kaikui...
Ilta jo unohduksen toi...
Yön jäljelle jätti
muistoineen...
kalpean kuun hämärän
suomissa hetkissään...
Kelloissa raksutti hupenevat ajat
hiipuvat onnen hetket
täyttymysten
tullessa ja mennessä.
Aamu jo osia siitä rakkaudesta
ja sen huumasta kadotti.
Päivä hyvästeissään kaikui...
Ilta jo unohduksen toi...
Yön jäljelle jätti
muistoineen...
Vastaukset 11
Vanhimmat
..Huomenta : )
Ollaanpas sitä varhain oltu runoilemassa tahi myöhään, jos ei ole ehtinyt vielä nukkumaan.
Haikeita säveliä rakkauden kiertokulusta olet saanut aikaan. Hieno runo, joka on yllättävän lyhyt sinun tekemäksesi, mutta sisältää silti kaiken tarpeellisen : )
Kiitos hienosta lukuhetkestä : )
...herään aina aikaisten ja aamulla syntyvät
nämä pähkäilyt.
no ei tämä mikään kaksinen ollut
sitä samaa onnetonta sarjaa vain.
kiitän sanoistasi ja toivon päivääsi
kaikkea hyvää ja kaunista.
Pieni runo,rakkaudesta..Ikävää,että hetki unohtui jo iltaan mennessä.. Ei kait oikeesti kuitenkaan..
Kiitos runostasi..ja mukavaa päivää..t.Irkku
...symppikset!!! ja päiväaurinko!!! jo,hihii.
no painotus oli yössä ja illassa on unohdukset
soinnit.
no tulihan palstan täytettä tällä pähkäilyllä
hihii.
kiitän vierailustasi ja sanoistasi
ja kun torstai niin ei tarvi toivoa toivottaa
vaan hyvää,kauniilla lisättynä sympiksien
päivään,
lämmöllä sydämestäni toivoen.
Kun et ole vielä herännyt ja yö
vielä viipyy sinussa. Uni siloo
kauneutta sinuun. Aina silloin
sivelen kasvojasi ja hiuksiasi,
menetän uudelleen sydämeni sinulle.
Ja minusta vyöryy esiin kyyneleet,
itku valtoimenaan. Jonakin päivänä
aikasi on täysi ja olet poissa. Ja mikä
nyt on niin lämmintä sormissani,
kylemenee ja tajuan sinun lähteneen.
Mitä silloin selitän sielulleni ja
kuinka pidän sydämeni koossa. Kun
etä ole enää. Kun itken tyhjille seinille
ja on autiota, tyhjää. Minne kätken
suruni, tuskani, kun sinun aika on.
Siksi nyt suutelen kasvojasi, nukkuva
Rakkaani ja kuiskaan korvaasi itsestäni,
miten sinua Rakastan. Rakastan niin että
sinun aikasi siirtyy. Olet luonani vielä ja
lopun aava saa siirtyä loitommas.
Ja kun aika on, olemme yhdessä valmiita.
Huulemme vastakkain ja sylimme lämmössä.
Valmiina kulkemaan manaan. Pitämään
kiinni toisistamme suuren rajan ylitse.
Kun on sinun aika, siihen myös minä kuljen.
Ja vaikka olisin elämän virrassa,
minä tulen mukaasi.
http://www.youtube.com/watch?v=JBfItJAFUQU&feature=related
Kiitos runostasi.
Kun Rakastaa, kellon
viisarit liikkuvat nopeammin
ja päivät lyhenevät.
Loppuvat kesken.
Ei sitä Rakkaus tee,
vaan pelko, että se kaikki
katoaa ja häviää.
Ja on aika.
Herkkää ja hienoa
Rakkausrunoa sinulta.
Hieno ajatus, teksti
ja säkeet.
Hyvä toteutus ja hieno
oli runosi.
Viihdyin.
Iloa ja voimia päivääsi.
...puhuu voimakkaana runossasi,
hyvästien ja hyväksymisen vaikeutta.
toivosta epätoivoon heittelehdit.
tuo kohta oli koskettava että rakastaa niin
kovasti että raja siirtyy...
vaikuttava ja sielun syvyyksiä luotaava runo,
vaikea vähän sanoa mitään...
no "saatille" tässä pähkäilyssä käytiin.
miten sen sanoisi että tämmöinen on niitä
vasemman käden tekeleitä,
toteaisin näin oikeakätisenä hihii.
kiitos vierailustasi ja toivon oikein
"roppakaupalla" iloa päivääsi jo tuon
runosikin takia ystävä hyvä!!!
tästä tuli sellainen turhautunut olo, oliko tarkoituksesi tuoda se esiin kirjoittaessasi tämän? En oikein osaa kuvailla fiilistä. Jään ihmettelemään, ja odottamaan kommenttiasi.
...voit olla oikeassa ja taivas sen yksin
tietää...
no sellaista se toisinaan on,väsymys tulee,
ei ruumillinen vaan jossakin muualla,
en tiedä.
kiitos sanoistasi ja toivon päiväsi täyteen
sitä torstain toivoa ja muutakin hyvää
ja kaunista,
lämmöllä.
kuinka tämä runo puhuu mielialaasi Jouni.
Kovasti suruvoittoinen, ja toivoisin huomenna
saada lukea Sinulta sitä rakkauden säihkettä ja
tunteiden merta, johon pystyt. Vaikka tämä runo
onkin muistoja joita yö on jälkeensä jättänyt,
on tässä kätesi taitava jälki silti.
Aika on pirullinen, mutta se voi olla myös kellon
liian vitkaan kulkevaa silloin kun rakastaa.
Nyt poika lippu korkealle, runosi haikeasta tun-
nelmasta huolimatta !
...tämä ole suruvoittoinen
vaan sitä tavanomaista pähkäilyä hihii
mutta sanon minä monesti niinkin,vaikken täällä
että pähkäily pois,toimintaa hihii.
no ei sitä voi luvata huomiseksi säihkyvää
rakkausrunoa kun ei tiedä millä olotilalla
herää ja jos verensokeri on alhaalla kuten
monesti aamulla,niin....
tuonne alemmas sanoisin että uuden viikon
myötä uudet kujeet.
kiitos rakas mestarini pirystystä tuovista
sanoistasi ja muutenkin.
toivon päiväsi täyteen sitä torstain toivoa
myötätuulineen,
lämmöllä sydämestäni.
Kadotettua ei saa
enää koskaan
takaisin
mutta muistot säilyvät
Kauniisti sanailet ...