Ja vaikka kevät kukkisi
ei talviunta nukkuvaa elämää
se hereille saa
ilman rakkauden sanoja
ilman sielun valoa
ne kirjotettuna
keväässä Pariisin
tarkoitettu luettavaksi
nuoren Amélian
Jumalaisen
näyttelijättären
Vaikka runoilisi itse
suuri taiteija
André
ei sanat koskaan
tavoittaneet
Améliaa
ei talviunta nukkuvaa elämää
se hereille saa
ilman rakkauden sanoja
ilman sielun valoa
ne kirjotettuna
keväässä Pariisin
tarkoitettu luettavaksi
nuoren Amélian
Jumalaisen
näyttelijättären
Vaikka runoilisi itse
suuri taiteija
André
ei sanat koskaan
tavoittaneet
Améliaa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kakki oli siinä, kätten ulottuvilla...
Voi meitä kaikkia - ja sokeuttamme!!
Ihana runo, Lio!
Ja ihanaa kun olet siinä =)
lämmin kiitos pakkaspäivänä
palautteestasi!
Kuinka voisin unohtaa kukkivat
kirsikkapuut ja niiden tuoksun.
Miten unohtaa sen, kun niiden
alla herätit minussa henkiin
Runoilijan ja Rakkauden.
Olit niin vaalea, niin nuori ja
tuoksuit kirsikan kukalle.
Suudelmasi herättivät minut
unesta ja suusi maku villiinnytti
kynäni. Sai sydämeni nauruun.
Ei, ei siitä mitään ole unohtunut
ja aina uudelleen palaan siihen
samaan. Ja tuoksut, niin kuin aina
olet minulle tuoksunut. Ja vaaleana
lepäät vierelläni. Sama aurinko.
Mitään ei ole poissa. Ei suusi maku,
en minä, Andre.
http://www.youtube.com/watch?v=6wQS3WM3NZk
Kiitos runostasi.
Rakkaus herättää jokaisessa
ainakin pienen taiteilijan.
Luovuutta ainakin jollain
tasolla.
Tunteet sen tekee..ja
Rakkaus.
Upea Rakkausruno
sinulta.
Hieno teksti ja sisältö,
upeasti toteutettuna.
Oli todella nautinto
lukea ja kokea.
Hieno oli runosi.
vastausrunosi on aivan ihana.
se tavoitti kuitenkin lukijat vaikka Améliaa ei
Andrén sanat tavoittaneetkaan.
Vaikeaa löytää sanottavaa tähän runoosi, se on
hyvin koskettava ja kerrassaan upea on
ensimmäinen säkeistö. Pariisi tuo siihen oman
mausteensa ja Jumalainen näyttelijätär taiteili-
jan kanssa luo sen rakkaustarinan, surullisenkin.
Ihanaa todella, että olet jaksanut runoilla ellei
tämä nyt sitten ollut jo aiemmin kirjoitettu.
jaksoit taas kommentoida runoani ja
nähdä siinä jotain hienoa vaikka
loppuosa jäi jotenkin vajanaiseksi.
Jälkeenpäin huomasin myös kirjoitusvirheet.
Tämä oli uusin, kirjoitettu
suoraan ruudulle.
runosi oli loistavaa tekstiä alusta loppuun,
eikä siinä ainakaan lukijan silmällä luettuna
jäänyt mikään osa vajaaksi.
Kirjoitusvirheitä sitä vastoin en edes huomannut.
Olen kai lukenut ne kuitenkin niin, kuin ne
olisi kuulunut olla jos kerran itse niitä
löysit.
Juteltiin joku aika sitten Mysin kanssa puheli-
messa, ja yhteen ääneen totesimme runosi upeuden.
Joten lisää vain kun jaksat kirjoittaa.
Olen pahoillani, että niin harva on löytänyt ru-
nosi kauneuden.
Vaikka rakastavaiset katoavat,
rakkaus ei.
Yhdestä runosta tuo, muistaakseni Dylan Thomasin.
Runostasi jäi nyt vähän haikea vaikutelma, Valentinen päiväkin tulossa.
Ne, jotka rakentavat maailmansa sanojen ympärille, tietävät niiden todellisuuden, takana olevan taian.
Ne, jotka tekevät sanoista itselleen muurin, hiljaisuudesta polun jota kulkea, ovat kenties juuri niitä, joihin viittaat talviunta nukkuvina, elämää odottavina?
kiitos erittäin hienosta ja mieleenpainuvasta vastauksestasi.