Minulla on kolmevuotias poika, joka on ollut kotihoidossa syntymästä pitäen. Nyt on käynyt jonkin aikaa päiväkerhossa kerran viikossa. Tänään tuli kotiin ja selitti, ettei kukaan muu kuin kerhotäti suostu leikkimään hänen kanssaan ja joku on sanonut jotain ilkeää. Tykkää silti kerhossa käydä. Onko muita samassa tilanteessa ja onko tulevaisuudessa odotettavissa, että hyljeksintä jatkuu? Millaisia kokemuksia muilla tällaisesta on? Poika puhuu vähän epäselvästi, eikä hänellä ole vanhempia sisaruksia, joten muiden kanssa leikkiminen on vielä harjoittelua. Käsittääkseni tästä hyljeksintä johtuu. Vaan miten poika ikinä oppiikaan, kun ei kukaan suostu hänen kanssaan leikkimään? Tuttujen lapset ovat kaikki poikaani nuorempia, eikä heitä näe kovin usein.
Hyljeksitty 3v.
54
2641
Vastaukset
- maikki7
Minulla 3-v tyttö joka myös kotihoidossa ja kerhon juuri aloittanut. Tuon ikäiset eivät vielä mielestäni kauheasti hylji toisiaan, isommat kylläkin. Voi olla että tilanne se että muut olleet ennestään kavereita keskenään ja siksi yhteiset leikit. Minun neitini vein myös aamulla kerhoon, josta ei ennestään tunne ketään, mutta sinne iloisesti jäi, vaikka on vähän arka. Tuon ikäisillä epäselvästi puhuminen aika normaalia. Ota reilusti asia puheeksi kerhotädin kanssa niin et murehdi yksinäsi.
- varmaan vielä
kauhean vakavaa, jos harjoittelua on ollut vasta vähän aikaa. Ei monet kolmivuotiaat oikein vielä edes osaa varsinaisesti leikkiä toisten samanikäisten kanssa, vaan tarvitsevat jonkun isomman vetämään leikkejä. Ja opeteltava taitohan se on, joten jos ei ole sisaruksiakaan, niin opettelu on vasta alussa. Hyvin se menee.
- Helinä-keiju3
Pyydä joku lapsi sieltä kerhosta teille leikkimään kaksisteen poikasi kanssa. Siellä voi olla joku muukin, joka ei vielä ole tutustunut muihin ja vaikkei oliskaan, niin varmaan mielellään joku lapsi tulisi (onhan se jännää mennä uudelle kaverille kylään).
- edellyttää
sitä, että ap on yhteydessä kerhon muiden lasten vanhempien kanssa ensin...
- Helinä-keiju3
edellyttää kirjoitti:
sitä, että ap on yhteydessä kerhon muiden lasten vanhempien kanssa ensin...
Hienosti oivallettu.
- Helinä-keiju3
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Hienosti oivallettu.
Eli, olin kirjoittanut poistetussa tekstissä alkuperäiselle viestin, että ei pitäisi missään tapauksessa leimata lastaan muille kerholaisten vanhemmille tai lapsille tekemällä numeroa siitä, että lapsen kanssa ei ole muut leikkineet eikä kehittää asiasta mitään draamaa jota sitten kaikki alkaisivat spekuloimaan.
Sensijaan iloisesti pyytäsin joltain mukavan tuntuiselta äidiltä tai isältä, jonka lapsi vaikuttaisi reippaalta ja kivalta, että voisko hänen lapsi tulla joku kerta meille leikkimään pariksi tunniksi.
Joskus ihan pienikin juttu saa lapsen elämän kääntymään uuteen suuntaan. Tiedän kokemuksesta senkin, että siitä voi kehkeytyä pitkäaikainen ystävyys kun joku reippaampi lapsi on tukenut ujompaa, sillä kaikkien ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä, vaan tällä ujommalla on myös sellaisia avuja ja ominaisuuksia, joita hänen reipas kaverinta elämässään jossain voi tarvita avukseen. Lapset ymmärtävät tämän luonnostaan kun omilla ehdoillaan saavat tutustua toisiinsa kaikessa rauhassa. Vastakohdat täydentävät toisiaan ja kun toinen joskus tukee toista, niin elämässä tulee tälle toiselle kyllä tilaisuus olla jossain vaiheessa tukena ystävälleen. - ????????
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Eli, olin kirjoittanut poistetussa tekstissä alkuperäiselle viestin, että ei pitäisi missään tapauksessa leimata lastaan muille kerholaisten vanhemmille tai lapsille tekemällä numeroa siitä, että lapsen kanssa ei ole muut leikkineet eikä kehittää asiasta mitään draamaa jota sitten kaikki alkaisivat spekuloimaan.
Sensijaan iloisesti pyytäsin joltain mukavan tuntuiselta äidiltä tai isältä, jonka lapsi vaikuttaisi reippaalta ja kivalta, että voisko hänen lapsi tulla joku kerta meille leikkimään pariksi tunniksi.
Joskus ihan pienikin juttu saa lapsen elämän kääntymään uuteen suuntaan. Tiedän kokemuksesta senkin, että siitä voi kehkeytyä pitkäaikainen ystävyys kun joku reippaampi lapsi on tukenut ujompaa, sillä kaikkien ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä, vaan tällä ujommalla on myös sellaisia avuja ja ominaisuuksia, joita hänen reipas kaverinta elämässään jossain voi tarvita avukseen. Lapset ymmärtävät tämän luonnostaan kun omilla ehdoillaan saavat tutustua toisiinsa kaikessa rauhassa. Vastakohdat täydentävät toisiaan ja kun toinen joskus tukee toista, niin elämässä tulee tälle toiselle kyllä tilaisuus olla jossain vaiheessa tukena ystävälleen.Ethän sinä siinä poistetussa viestissä puhunut mitään tuollaista! Sanoit vain, että ei tarvitse puhua kuin sen yhden lapsen vanhemmille. Viestisi poistettiin siksi, että viestissäsi haukuit toista kirjoitajaa tampioksi. Koitahan pysyä totuudessa jatkossa.
Minä olen sattumoisin se haukkumasi henkilö. Kukaan ei ole puhunut mitään lapsensa leimamisesta tai draaman tekemisestä. Mistä ihmeestä moista sait edes päähäsi? Minusta vaan ap:n kannattaa ihan normaalisti jutustella kerhon muiden vanhempienkin kanssa ja siten kysyä, josko se pikku-Ville voisi meille tulla leikkimään joskus. Eli periaattessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta kehotan tutustumaan muihin vanhempiin ensin rauhassa. Monetkaan eivät välttämättä halua heti antaa periaatteessa vieraalle aikuiselle lastaan mukaan.
Ehdotuksesi on kuitenkin minusta hyvä ja olen koko ajan ollut sitä mieltä. Siksi ihmettelinkin kun heti haukuit minut... - Helinä-keiju3
???????? kirjoitti:
Ethän sinä siinä poistetussa viestissä puhunut mitään tuollaista! Sanoit vain, että ei tarvitse puhua kuin sen yhden lapsen vanhemmille. Viestisi poistettiin siksi, että viestissäsi haukuit toista kirjoitajaa tampioksi. Koitahan pysyä totuudessa jatkossa.
Minä olen sattumoisin se haukkumasi henkilö. Kukaan ei ole puhunut mitään lapsensa leimamisesta tai draaman tekemisestä. Mistä ihmeestä moista sait edes päähäsi? Minusta vaan ap:n kannattaa ihan normaalisti jutustella kerhon muiden vanhempienkin kanssa ja siten kysyä, josko se pikku-Ville voisi meille tulla leikkimään joskus. Eli periaattessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta kehotan tutustumaan muihin vanhempiin ensin rauhassa. Monetkaan eivät välttämättä halua heti antaa periaatteessa vieraalle aikuiselle lastaan mukaan.
Ehdotuksesi on kuitenkin minusta hyvä ja olen koko ajan ollut sitä mieltä. Siksi ihmettelinkin kun heti haukuit minut...Ketjusta on poistettu kaksi viestiäni, ja toisessa niistä kirjoitin siitä, että lasta ei pidä leimata kehittelemäällä asiasta draama tai ryhtymällä kaikkien kerholaisten vanhempien kanssa sitä spekuloimaan. Näin lapsi leimataan aivain suotta pojaksi, jonka kanssa ei ole leikitty ja siitä on vaikea päästä eroon.
Melko itsestään selvää on, että kukaan ei halua antaa lastaan tuntemattomien mukaan. Mistä ihmeestä päättelet, että tämmöstä olisin ehdottanut. Kuitenkin, kun lapsia viedään ja tuodaan kerhosta niin melko pian samanhenkisen ihmisen tunnistaa ja voi pyytää sitä lasta leikkimään, niin ja miksei vaikka sitä lapsen äitiä kanssa samalla kahville. Tässähän on nyt kyse siitä, että aloittajan poika saisi leikkikaverin. Siitä se sitten lähtee.
Olen edelleen sitä mieltä, että kannattais aika nopeesti toimia, jotta tilanne ei totutuksi tavaksi kerhossa niin että kaikki tottuvat siihen, että aloittajan pojan kanssa ei "kuulu" leikkiä vaan hän leikkii kerhotädin kanssa. Ihan jo seuraavalla kerralla ottaisin asian puheeksi ja pyytäsin jotain lasta kylään, jotain sellaista, joka on pojan mielestä kiva. On aivan itsestään selvää, että 3-vuotias ei lähde kerhosta kenenkään kotiin ilman vanhempiensa lupaa. Yhtä päivänselvää on, että vanhemmilta on ensin kysyttävä, ettei lapsi turhaan innostu asiasta, jota ei voida kenties toteuttaa edes.
Toisin kuin väität, en ole valehdellut poistetusta viestistä ja pyydänkin että se palautetaan. - siihen miksi
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Ketjusta on poistettu kaksi viestiäni, ja toisessa niistä kirjoitin siitä, että lasta ei pidä leimata kehittelemäällä asiasta draama tai ryhtymällä kaikkien kerholaisten vanhempien kanssa sitä spekuloimaan. Näin lapsi leimataan aivain suotta pojaksi, jonka kanssa ei ole leikitty ja siitä on vaikea päästä eroon.
Melko itsestään selvää on, että kukaan ei halua antaa lastaan tuntemattomien mukaan. Mistä ihmeestä päättelet, että tämmöstä olisin ehdottanut. Kuitenkin, kun lapsia viedään ja tuodaan kerhosta niin melko pian samanhenkisen ihmisen tunnistaa ja voi pyytää sitä lasta leikkimään, niin ja miksei vaikka sitä lapsen äitiä kanssa samalla kahville. Tässähän on nyt kyse siitä, että aloittajan poika saisi leikkikaverin. Siitä se sitten lähtee.
Olen edelleen sitä mieltä, että kannattais aika nopeesti toimia, jotta tilanne ei totutuksi tavaksi kerhossa niin että kaikki tottuvat siihen, että aloittajan pojan kanssa ei "kuulu" leikkiä vaan hän leikkii kerhotädin kanssa. Ihan jo seuraavalla kerralla ottaisin asian puheeksi ja pyytäsin jotain lasta kylään, jotain sellaista, joka on pojan mielestä kiva. On aivan itsestään selvää, että 3-vuotias ei lähde kerhosta kenenkään kotiin ilman vanhempiensa lupaa. Yhtä päivänselvää on, että vanhemmilta on ensin kysyttävä, ettei lapsi turhaan innostu asiasta, jota ei voida kenties toteuttaa edes.
Toisin kuin väität, en ole valehdellut poistetusta viestistä ja pyydänkin että se palautetaan.tästä on kadonnut viestejä, on se, että sinä nimittelit kansakeskustelijaasi tampioksi. Kaikki samassa hierarkiassa olevat viestit poistuvat siinä samalla. Jos solvaustesi jälkeen olet vielä jotain kirjoittanut, niin sellaista en ole ehtinyt huomaamaan. Syy poistoon on kuitenkin sinun asiaton ja loukkaava kielenkäyttösi, jota et näytä edes häpeävän.
"Melko itsestään selvää on, että kukaan ei halua antaa lastaan tuntemattomien mukaan. Mistä ihmeestä päättelet, että tämmöstä olisin ehdottanut."
Esimerkiksi tästä kyllä vähän sellaisen kommentin saa:
"Ihan jo seuraavalla kerralla ottaisin asian puheeksi ja pyytäsin jotain lasta kylään"
Oletettavasti ap ei ole vielä juuri tervehdystä enempää ehtinyt muiden vanhempien kanssa edes juttelemaan jos sitäkään. Eiväthän kerholaisten vanhemmat välttämättä näe toisiaan kuin lapsen tuonti ja hakutilanteissa. Joten tuskin ihan heti huomenna kannattaa pyytää kenekän lasta kotiinsa leikkimään, vai mitä?
"lasta ei pidä leimata kehittelemäällä asiasta draama tai ryhtymällä kaikkien kerholaisten vanhempien kanssa sitä spekuloimaan."
Kuka on ehdottanut että asiaa spekuloitaisiin kaikkien vanhempien kanssa tai kennkään vanhemman kanssa???? Eihän se, että yrittää tutustua muihin vnhempiin tarkoita sitä, että poikansa yksinäisyydestä dramatisoi. - Helinä-keiju3
siihen miksi kirjoitti:
tästä on kadonnut viestejä, on se, että sinä nimittelit kansakeskustelijaasi tampioksi. Kaikki samassa hierarkiassa olevat viestit poistuvat siinä samalla. Jos solvaustesi jälkeen olet vielä jotain kirjoittanut, niin sellaista en ole ehtinyt huomaamaan. Syy poistoon on kuitenkin sinun asiaton ja loukkaava kielenkäyttösi, jota et näytä edes häpeävän.
"Melko itsestään selvää on, että kukaan ei halua antaa lastaan tuntemattomien mukaan. Mistä ihmeestä päättelet, että tämmöstä olisin ehdottanut."
Esimerkiksi tästä kyllä vähän sellaisen kommentin saa:
"Ihan jo seuraavalla kerralla ottaisin asian puheeksi ja pyytäsin jotain lasta kylään"
Oletettavasti ap ei ole vielä juuri tervehdystä enempää ehtinyt muiden vanhempien kanssa edes juttelemaan jos sitäkään. Eiväthän kerholaisten vanhemmat välttämättä näe toisiaan kuin lapsen tuonti ja hakutilanteissa. Joten tuskin ihan heti huomenna kannattaa pyytää kenekän lasta kotiinsa leikkimään, vai mitä?
"lasta ei pidä leimata kehittelemäällä asiasta draama tai ryhtymällä kaikkien kerholaisten vanhempien kanssa sitä spekuloimaan."
Kuka on ehdottanut että asiaa spekuloitaisiin kaikkien vanhempien kanssa tai kennkään vanhemman kanssa???? Eihän se, että yrittää tutustua muihin vnhempiin tarkoita sitä, että poikansa yksinäisyydestä dramatisoi.Hei, olen todella iloinen, jos nyt on yhtäkkiä muuttunut kulttuuri tällä palstalla. Itse olin juuri sopeutunut edellisen keskustelun tyyliin jonka nielemiseen meni jonkin aikaa. Nämä esimerkit ei sitten ole sinua häirinnyt. Mikä tuossa tumpiossa voitti alla olevat minua koskevat solvaukset vai onko päiväkodeissa aina tapana rangaista yhtä ja paapoa toista:
"
ootsä tosiaanKirjoittanut: noin dorka.. 4.2.2009 klo 10.15
tottakai työtä tehdään rahan takia. MUTTA TÄSSÄ KETJUSSA EI OLE KYSE RAHASTA VAAN JOSTAIN MUUSTA MINKÄ YMMÄRTÄMISEEN SINUN RAJALLINEN AIVOKAPASITEETTISI EI NÄKÖJÄÄN RIITÄ. Mene pois.
”
Sun urpoudella ei näköjään ole rajoja.
”
”
Sä ootKirjoittanut: sairas. 4.2.2009 klo 19.18
Ei noista sun kirjotuksista voi muuta päätellä. Toivottavasti saat kipeästi tarvitsemaasi apua pian.
”
”
ToivottavastiKirjoittanut: yksikään 5.2.2009 klo 14.44
lapsi tai aikuinen ei joudu elämään kanssasi, olet katkera ja ilkeä ihminen.
”
”
Voi jeesus,Kirjoittanut: miten ihmisestä 5.2.2009 klo 17.22
tulee tollanen? Ei tainnu omat vanhemmat paljoa huomioida aikoinaan. Tai kasvattaa ja opettaa tavoille.
”
Taitaa ollaKirjoittanut: tosi vaikeesti 5.2.2009 klo 18.20
tunnevammanen ihminen tai jtn,
KIROILLAKKIN SAA IHAN RIVOSTI Päiväkotipalstalla:
”
Helinä kuule,Kirjoittanut: mites muut 5.2.2009 klo 18.29
pienipalkkaiset alat, esim. sairaanhoitajat, vittuiletko heillekin samalla lailla kuin lastenhoitajille?
”
”
Vetää kylläKirjoittanut: ihan sanattomaksi 6.2.2009 klo 13.25
ton helinän kommentit. Hän on ainoa joka käsitti kiitoksen noin kieroutuneesti. Kiitos etukäteen mielenterveyshoitajille jotka häntä luultavasti hyvinkin pian hoitavat..
”
No sä oletkinKirjoittanut: todella vaikeasti 6.2.2009 klo 17.08
häiriintynyt, varsinkin tunnetasolla, että en oletakaan sun ymmärtävän tuota kiitosta. Älä siis edes vaivaa pientä ja tyhjää päätäsi sillä, asia ei kuulu sulle.
”
Ja lopuksi vielä Ph:n järkeily:
Huomaatko Helinä
Kirjoittanut: ph93 8.2.2009 klo 15.38
Se mikä minusta on sääli, on se, ettet tunnu hyväksyvän toisten erilaisia ajattelutapoja haluamatta halveksia ja loukata muita ihmisiä. Tässäkin ketjussa juuri sinä olet se, joka ei hyvin aikein ole näkemyksiään julkituonut. Se minusta on sääli. Tunnut ylipäätään suhtautuvan muihin ihmisiin, kuin heidän aikeensa olisivat pahoja ja jotenkin sinua vastaan. Mistä se johtuu?
Lähde:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000253&posting=22000000041420186&view_mode=threaded - omia kirjotuksiasi
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Hei, olen todella iloinen, jos nyt on yhtäkkiä muuttunut kulttuuri tällä palstalla. Itse olin juuri sopeutunut edellisen keskustelun tyyliin jonka nielemiseen meni jonkin aikaa. Nämä esimerkit ei sitten ole sinua häirinnyt. Mikä tuossa tumpiossa voitti alla olevat minua koskevat solvaukset vai onko päiväkodeissa aina tapana rangaista yhtä ja paapoa toista:
"
ootsä tosiaanKirjoittanut: noin dorka.. 4.2.2009 klo 10.15
tottakai työtä tehdään rahan takia. MUTTA TÄSSÄ KETJUSSA EI OLE KYSE RAHASTA VAAN JOSTAIN MUUSTA MINKÄ YMMÄRTÄMISEEN SINUN RAJALLINEN AIVOKAPASITEETTISI EI NÄKÖJÄÄN RIITÄ. Mene pois.
”
Sun urpoudella ei näköjään ole rajoja.
”
”
Sä ootKirjoittanut: sairas. 4.2.2009 klo 19.18
Ei noista sun kirjotuksista voi muuta päätellä. Toivottavasti saat kipeästi tarvitsemaasi apua pian.
”
”
ToivottavastiKirjoittanut: yksikään 5.2.2009 klo 14.44
lapsi tai aikuinen ei joudu elämään kanssasi, olet katkera ja ilkeä ihminen.
”
”
Voi jeesus,Kirjoittanut: miten ihmisestä 5.2.2009 klo 17.22
tulee tollanen? Ei tainnu omat vanhemmat paljoa huomioida aikoinaan. Tai kasvattaa ja opettaa tavoille.
”
Taitaa ollaKirjoittanut: tosi vaikeesti 5.2.2009 klo 18.20
tunnevammanen ihminen tai jtn,
KIROILLAKKIN SAA IHAN RIVOSTI Päiväkotipalstalla:
”
Helinä kuule,Kirjoittanut: mites muut 5.2.2009 klo 18.29
pienipalkkaiset alat, esim. sairaanhoitajat, vittuiletko heillekin samalla lailla kuin lastenhoitajille?
”
”
Vetää kylläKirjoittanut: ihan sanattomaksi 6.2.2009 klo 13.25
ton helinän kommentit. Hän on ainoa joka käsitti kiitoksen noin kieroutuneesti. Kiitos etukäteen mielenterveyshoitajille jotka häntä luultavasti hyvinkin pian hoitavat..
”
No sä oletkinKirjoittanut: todella vaikeasti 6.2.2009 klo 17.08
häiriintynyt, varsinkin tunnetasolla, että en oletakaan sun ymmärtävän tuota kiitosta. Älä siis edes vaivaa pientä ja tyhjää päätäsi sillä, asia ei kuulu sulle.
”
Ja lopuksi vielä Ph:n järkeily:
Huomaatko Helinä
Kirjoittanut: ph93 8.2.2009 klo 15.38
Se mikä minusta on sääli, on se, ettet tunnu hyväksyvän toisten erilaisia ajattelutapoja haluamatta halveksia ja loukata muita ihmisiä. Tässäkin ketjussa juuri sinä olet se, joka ei hyvin aikein ole näkemyksiään julkituonut. Se minusta on sääli. Tunnut ylipäätään suhtautuvan muihin ihmisiin, kuin heidän aikeensa olisivat pahoja ja jotenkin sinua vastaan. Mistä se johtuu?
Lähde:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000253&posting=22000000041420186&view_mode=threadedSelviää sitten sekin miksi nuo kommentit on sulle kirjoitettu.
- juttu...
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Hei, olen todella iloinen, jos nyt on yhtäkkiä muuttunut kulttuuri tällä palstalla. Itse olin juuri sopeutunut edellisen keskustelun tyyliin jonka nielemiseen meni jonkin aikaa. Nämä esimerkit ei sitten ole sinua häirinnyt. Mikä tuossa tumpiossa voitti alla olevat minua koskevat solvaukset vai onko päiväkodeissa aina tapana rangaista yhtä ja paapoa toista:
"
ootsä tosiaanKirjoittanut: noin dorka.. 4.2.2009 klo 10.15
tottakai työtä tehdään rahan takia. MUTTA TÄSSÄ KETJUSSA EI OLE KYSE RAHASTA VAAN JOSTAIN MUUSTA MINKÄ YMMÄRTÄMISEEN SINUN RAJALLINEN AIVOKAPASITEETTISI EI NÄKÖJÄÄN RIITÄ. Mene pois.
”
Sun urpoudella ei näköjään ole rajoja.
”
”
Sä ootKirjoittanut: sairas. 4.2.2009 klo 19.18
Ei noista sun kirjotuksista voi muuta päätellä. Toivottavasti saat kipeästi tarvitsemaasi apua pian.
”
”
ToivottavastiKirjoittanut: yksikään 5.2.2009 klo 14.44
lapsi tai aikuinen ei joudu elämään kanssasi, olet katkera ja ilkeä ihminen.
”
”
Voi jeesus,Kirjoittanut: miten ihmisestä 5.2.2009 klo 17.22
tulee tollanen? Ei tainnu omat vanhemmat paljoa huomioida aikoinaan. Tai kasvattaa ja opettaa tavoille.
”
Taitaa ollaKirjoittanut: tosi vaikeesti 5.2.2009 klo 18.20
tunnevammanen ihminen tai jtn,
KIROILLAKKIN SAA IHAN RIVOSTI Päiväkotipalstalla:
”
Helinä kuule,Kirjoittanut: mites muut 5.2.2009 klo 18.29
pienipalkkaiset alat, esim. sairaanhoitajat, vittuiletko heillekin samalla lailla kuin lastenhoitajille?
”
”
Vetää kylläKirjoittanut: ihan sanattomaksi 6.2.2009 klo 13.25
ton helinän kommentit. Hän on ainoa joka käsitti kiitoksen noin kieroutuneesti. Kiitos etukäteen mielenterveyshoitajille jotka häntä luultavasti hyvinkin pian hoitavat..
”
No sä oletkinKirjoittanut: todella vaikeasti 6.2.2009 klo 17.08
häiriintynyt, varsinkin tunnetasolla, että en oletakaan sun ymmärtävän tuota kiitosta. Älä siis edes vaivaa pientä ja tyhjää päätäsi sillä, asia ei kuulu sulle.
”
Ja lopuksi vielä Ph:n järkeily:
Huomaatko Helinä
Kirjoittanut: ph93 8.2.2009 klo 15.38
Se mikä minusta on sääli, on se, ettet tunnu hyväksyvän toisten erilaisia ajattelutapoja haluamatta halveksia ja loukata muita ihmisiä. Tässäkin ketjussa juuri sinä olet se, joka ei hyvin aikein ole näkemyksiään julkituonut. Se minusta on sääli. Tunnut ylipäätään suhtautuvan muihin ihmisiin, kuin heidän aikeensa olisivat pahoja ja jotenkin sinua vastaan. Mistä se johtuu?
Lähde:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000253&posting=22000000041420186&view_mode=threadedKyllä se oli nimenomaan nimimerkki Helinä-keiju3 jonka provokatiiviset viestit veti tämän palstan tason aika alas. Älä ole marttyyri vaan katso peiliin, oikeen kunnolla.
- se tampio
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Hei, olen todella iloinen, jos nyt on yhtäkkiä muuttunut kulttuuri tällä palstalla. Itse olin juuri sopeutunut edellisen keskustelun tyyliin jonka nielemiseen meni jonkin aikaa. Nämä esimerkit ei sitten ole sinua häirinnyt. Mikä tuossa tumpiossa voitti alla olevat minua koskevat solvaukset vai onko päiväkodeissa aina tapana rangaista yhtä ja paapoa toista:
"
ootsä tosiaanKirjoittanut: noin dorka.. 4.2.2009 klo 10.15
tottakai työtä tehdään rahan takia. MUTTA TÄSSÄ KETJUSSA EI OLE KYSE RAHASTA VAAN JOSTAIN MUUSTA MINKÄ YMMÄRTÄMISEEN SINUN RAJALLINEN AIVOKAPASITEETTISI EI NÄKÖJÄÄN RIITÄ. Mene pois.
”
Sun urpoudella ei näköjään ole rajoja.
”
”
Sä ootKirjoittanut: sairas. 4.2.2009 klo 19.18
Ei noista sun kirjotuksista voi muuta päätellä. Toivottavasti saat kipeästi tarvitsemaasi apua pian.
”
”
ToivottavastiKirjoittanut: yksikään 5.2.2009 klo 14.44
lapsi tai aikuinen ei joudu elämään kanssasi, olet katkera ja ilkeä ihminen.
”
”
Voi jeesus,Kirjoittanut: miten ihmisestä 5.2.2009 klo 17.22
tulee tollanen? Ei tainnu omat vanhemmat paljoa huomioida aikoinaan. Tai kasvattaa ja opettaa tavoille.
”
Taitaa ollaKirjoittanut: tosi vaikeesti 5.2.2009 klo 18.20
tunnevammanen ihminen tai jtn,
KIROILLAKKIN SAA IHAN RIVOSTI Päiväkotipalstalla:
”
Helinä kuule,Kirjoittanut: mites muut 5.2.2009 klo 18.29
pienipalkkaiset alat, esim. sairaanhoitajat, vittuiletko heillekin samalla lailla kuin lastenhoitajille?
”
”
Vetää kylläKirjoittanut: ihan sanattomaksi 6.2.2009 klo 13.25
ton helinän kommentit. Hän on ainoa joka käsitti kiitoksen noin kieroutuneesti. Kiitos etukäteen mielenterveyshoitajille jotka häntä luultavasti hyvinkin pian hoitavat..
”
No sä oletkinKirjoittanut: todella vaikeasti 6.2.2009 klo 17.08
häiriintynyt, varsinkin tunnetasolla, että en oletakaan sun ymmärtävän tuota kiitosta. Älä siis edes vaivaa pientä ja tyhjää päätäsi sillä, asia ei kuulu sulle.
”
Ja lopuksi vielä Ph:n järkeily:
Huomaatko Helinä
Kirjoittanut: ph93 8.2.2009 klo 15.38
Se mikä minusta on sääli, on se, ettet tunnu hyväksyvän toisten erilaisia ajattelutapoja haluamatta halveksia ja loukata muita ihmisiä. Tässäkin ketjussa juuri sinä olet se, joka ei hyvin aikein ole näkemyksiään julkituonut. Se minusta on sääli. Tunnut ylipäätään suhtautuvan muihin ihmisiin, kuin heidän aikeensa olisivat pahoja ja jotenkin sinua vastaan. Mistä se johtuu?
Lähde:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000253&posting=22000000041420186&view_mode=threadedkijoittanut antamiasi esimerkkejä enkä ole niitä edes nähnyt ennen kuin nyt. Miksi sinä minua niistä syytät?
- ......
...että lapset tottuvat toisiinsa. Minun 3 vuotias vaihtoi päiväkotia. Aikaisemmin hän leikki muiden kanssa ja hänen kanssaan leikittiin ihan normaalisti. Uudessa päiväkodissa minusta vaikutti siltä, että häntä hyljeksitään ellei jopa kiusata.
Olin tosi huolissaan ja juttelin hoitajien kanssa. He vakuuttivat, että ketään ei kiusata mutta lupasivat seurata tarkasti tilannetta.
Nyt aikaa on kulunut kolme kuukautta ja kaikki leikkivät keskenään. Luultavasti se oli puolin ja toisin alkuun vierastamista. Oma lapsi vetäytyi outojen lasten seurasta ja toiset lapset tarvitsivat myös aikaa tottua uuteen tulokkaaseen.
Oma lapseni kertoi alkuun kotona, että kukaan lapsi ei ole tarhassa kiva. Nyt mukavia lapsia on paljon.
Mutta aina ei tietenkään asiat mene saman kaavan mukaan. Kannattaa jutella hoitajan kanssa. Hänellä on kokemusta miten uudet lapset pääsevät ryhmään mukaan.
Jotkut lapset ovat älyttömän rohkeita ja reippaita uudessa tilanteessa ja seurassa. Mutta sekin on minusta hyvin todennäköistä ja normaalia, että lapsi on alkuun arka.
Toivottavasti asiat lähtee sujumaan ajan kanssa.
hyvät jatkot teille- Alkup.
Kiitos vastauksestasi - samoin tuolla edellä vastanneille. Olen yrittänyt kaikin tavoin pitää suuni supussa, enkä ahdista lasta kysymyksillä. Alku näytti menevän hyvin. Lapsi tuli aidosti iloissaan kerhosta, mutta tämä viime kerta oli räikeä poikkeus. Kertoi, että joku oli sanonutkin pahasti. Tuli tosi surullinen olo, kun näin kuinka tärkeää pojalle olisi ollut, että hänet olisi huolittu leikkiin. Näyttäsi siltä, että tilanne on vasta nyt lipeämässä siihen suuntaan, ettei poikaa huolita mukaan. Toivottavasti olen väärässä.
Ensin meinasin, että otan asian puheeksi ensi viikolla, mutta sitten tuli mieleen, että poika on saattanut itse olla osallinen siihen, ettei häntä ole huolittu leikkiin. Oli kamalan väsynyt, kun meni kerhoon ja väsyneenä usein on keskittymiskyvytön ja levoton. Väitti kyllä, ettei tehnyt kiusaa kenellekään ja oli rauhallinen, kun hain pois. Jospa odotan vielä yhden kerhopäivän ja jos lapsi kertoo samaa silloin, otan puheeksi hoitajan kanssa. Vältän tekemästä kärpäsestä härkästä. Hoitaja on todella mukava ja esikoinenkin selvästi hänestä tykkää, joten ehkäpä tämä tästä...
Kiitos. Viestisi antoi lohtua ja toivoa siitä, että asia selviää kyllä. - vähätellä huoltasi
Alkup. kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi - samoin tuolla edellä vastanneille. Olen yrittänyt kaikin tavoin pitää suuni supussa, enkä ahdista lasta kysymyksillä. Alku näytti menevän hyvin. Lapsi tuli aidosti iloissaan kerhosta, mutta tämä viime kerta oli räikeä poikkeus. Kertoi, että joku oli sanonutkin pahasti. Tuli tosi surullinen olo, kun näin kuinka tärkeää pojalle olisi ollut, että hänet olisi huolittu leikkiin. Näyttäsi siltä, että tilanne on vasta nyt lipeämässä siihen suuntaan, ettei poikaa huolita mukaan. Toivottavasti olen väärässä.
Ensin meinasin, että otan asian puheeksi ensi viikolla, mutta sitten tuli mieleen, että poika on saattanut itse olla osallinen siihen, ettei häntä ole huolittu leikkiin. Oli kamalan väsynyt, kun meni kerhoon ja väsyneenä usein on keskittymiskyvytön ja levoton. Väitti kyllä, ettei tehnyt kiusaa kenellekään ja oli rauhallinen, kun hain pois. Jospa odotan vielä yhden kerhopäivän ja jos lapsi kertoo samaa silloin, otan puheeksi hoitajan kanssa. Vältän tekemästä kärpäsestä härkästä. Hoitaja on todella mukava ja esikoinenkin selvästi hänestä tykkää, joten ehkäpä tämä tästä...
Kiitos. Viestisi antoi lohtua ja toivoa siitä, että asia selviää kyllä.mutta joskus nuo tenavien kertomat asiat ei ole ihan yks yhteen todellisuuden kanssa. Joskus liioitellaan ja väritetään asioita. Tällaista vaan olen itse joskus huomannut.
Huom! Joskus. - Helinä-keiju3
Alkup. kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi - samoin tuolla edellä vastanneille. Olen yrittänyt kaikin tavoin pitää suuni supussa, enkä ahdista lasta kysymyksillä. Alku näytti menevän hyvin. Lapsi tuli aidosti iloissaan kerhosta, mutta tämä viime kerta oli räikeä poikkeus. Kertoi, että joku oli sanonutkin pahasti. Tuli tosi surullinen olo, kun näin kuinka tärkeää pojalle olisi ollut, että hänet olisi huolittu leikkiin. Näyttäsi siltä, että tilanne on vasta nyt lipeämässä siihen suuntaan, ettei poikaa huolita mukaan. Toivottavasti olen väärässä.
Ensin meinasin, että otan asian puheeksi ensi viikolla, mutta sitten tuli mieleen, että poika on saattanut itse olla osallinen siihen, ettei häntä ole huolittu leikkiin. Oli kamalan väsynyt, kun meni kerhoon ja väsyneenä usein on keskittymiskyvytön ja levoton. Väitti kyllä, ettei tehnyt kiusaa kenellekään ja oli rauhallinen, kun hain pois. Jospa odotan vielä yhden kerhopäivän ja jos lapsi kertoo samaa silloin, otan puheeksi hoitajan kanssa. Vältän tekemästä kärpäsestä härkästä. Hoitaja on todella mukava ja esikoinenkin selvästi hänestä tykkää, joten ehkäpä tämä tästä...
Kiitos. Viestisi antoi lohtua ja toivoa siitä, että asia selviää kyllä.Siihenkin on hyvä kasvaa ja tottua, että muiden ihmisten kanssa voi tulla välillä pettymyksiäkin ja on ihan viisasta olla tekemättä asiasta numeroa ainakaan vielä. Lapsi on jo unohtanut koko jutun, eikä siitä kannata häntä enää muistuttaa, jotta hän menee kerhoon yhtä innolla ja ennakkoluulottomalla mielellä kuin ennenkin.
Mutta, jos tilanne jatkuu, niin minusta olisi hyvä saada se poikki, ennenkuin siitä muodostuu pojallesi rooli, joka määrittää häntä. Siksi en kauaa kattelisi, vaan pyytäisin jonkun kerholaisen kaveriksi kotiin ja sitten taas jonkun toisen joku toinen kerta.
Sellanen juttu vielä, että tytöthän leikkivät kaksisteen, eikä siihen porukkaan useinkaan kolmatta tyttöä mahdu. Pojat taas ovat laumassa ja siihen laumaan mahtuu helposti mukaan. Tämä on fakta ja nähty juttu. Siksi ei kannata kuvitella, että pojallasi olisi yksi sydänystävä, jonka kanssa hän nyhjää. Pojat haalivat kavereita ympärilleen ja ovat periaatteessa kyllä ihan reiluja toinen toisaan kohtaan. - Hmm....
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Siihenkin on hyvä kasvaa ja tottua, että muiden ihmisten kanssa voi tulla välillä pettymyksiäkin ja on ihan viisasta olla tekemättä asiasta numeroa ainakaan vielä. Lapsi on jo unohtanut koko jutun, eikä siitä kannata häntä enää muistuttaa, jotta hän menee kerhoon yhtä innolla ja ennakkoluulottomalla mielellä kuin ennenkin.
Mutta, jos tilanne jatkuu, niin minusta olisi hyvä saada se poikki, ennenkuin siitä muodostuu pojallesi rooli, joka määrittää häntä. Siksi en kauaa kattelisi, vaan pyytäisin jonkun kerholaisen kaveriksi kotiin ja sitten taas jonkun toisen joku toinen kerta.
Sellanen juttu vielä, että tytöthän leikkivät kaksisteen, eikä siihen porukkaan useinkaan kolmatta tyttöä mahdu. Pojat taas ovat laumassa ja siihen laumaan mahtuu helposti mukaan. Tämä on fakta ja nähty juttu. Siksi ei kannata kuvitella, että pojallasi olisi yksi sydänystävä, jonka kanssa hän nyhjää. Pojat haalivat kavereita ympärilleen ja ovat periaatteessa kyllä ihan reiluja toinen toisaan kohtaan.Näin kirjoittaa ihminen jolla ei ole tietoa tuon taivaallistakaan 3 vuotiaasta ja hänen ikäisen kehitystasosta sekä suhtautumisesta muihin lapsiin.
Ap. 3 vuotias ei vielä tietoisesti ns. kiusaa muita, mutta saattaa tokaista leikin tiimellyksessä nasevastikkin toiselle lapselle sitä sen paremmin ajattelematta ja aiheuttaa näin mielipahaa toiselle. Kerro huolestasi ohjaajalle, hän voi kannustaa lastasi leikkimään muiden kanssa ja sopeuttaa hänet ryhmään:) - Helinä-keiju3
Hmm.... kirjoitti:
Näin kirjoittaa ihminen jolla ei ole tietoa tuon taivaallistakaan 3 vuotiaasta ja hänen ikäisen kehitystasosta sekä suhtautumisesta muihin lapsiin.
Ap. 3 vuotias ei vielä tietoisesti ns. kiusaa muita, mutta saattaa tokaista leikin tiimellyksessä nasevastikkin toiselle lapselle sitä sen paremmin ajattelematta ja aiheuttaa näin mielipahaa toiselle. Kerro huolestasi ohjaajalle, hän voi kannustaa lastasi leikkimään muiden kanssa ja sopeuttaa hänet ryhmään:)Kerrassaan harmillista, että asia, minkä pystyisi melko simppelisti korjaamaan kuten ehdotin tutustumalla yksitellen omassa kodissa muihin lapsiin, saadaan vaikuttamaan niin mahdolttoman monimutkaiselta. Pitää tutustua kaikkiin vanhempiin ensin, kuten tuossa yks ohjeistaa. Miksi? Miksi ihmeessä aloittaja ei voi yksinkertaisesti kysyä joltain miellyttävän tuntuiselta äidiltä että voiko heidän lapsi tulla joku kerta meille leikkimään. Miksi ihmeessä ei äiti voi itse toimia ja yrittää lapsensa parhaaksi tehdä täysin yksinkertaista toimenpidettä, minkä jälkeen ongelma, jos sellaista edes on, on poissa päiväjärjestyksestä. Miksi ihmeessä tämä nyt on niin tavattoman vaikeeta muka. Mykkänäkö ne ihmiset siellä kerhon ulkopuolella lapsiaan on tähän saakka odotelleet. Kai nyt jotain kontaktia on sentään ja jos ei ole, niin varmaan joku äiti ilahtuu aloittajan avatessa keskustelun.
Sitäpaitsi, miksi ihmeessä tästä nyt on muodostunut keskustelu siitä, että kerholaisten vanhempien pitää tutustua toisiinsa. Lastenhan tässä on tarkoitus tutustua. He käyvät siellä kerran viikossa. Siksi olisi varmaan kivakin nähdä viikolla toinen toisiaan, vaikkei mitään erikoista ongelmaa oliskaan.
Tämä keskustelu on saanut aivan käsittämättömät käänteet kun aivan simppeli juttu on vaikeutettu ja keksitty vaikka mitä verukkeita, ennenkuin aloittaja voi niin halutessaan pyytää lapselleen leikkikaverin kerholaisten joukosta.
Onko päiväkodeissa (kun tää on päiväkotipalsta) tapana muodosta joka asiasta vaikeasti ylitettävä ongelma aikuisten kesken ja aikuisen näkökulmasta.
Jos jollekin ei se kyläily niin voi kysyä joltain toiselta seuraavaksi.
Minä en edes lähtisi kerhotädille puhumaan asiasta ongelmana, ennen kuin olisin yrittänyt itse ratkaista sen pehmeämmällä tavalla ja lapsen eduksi niin, ettei hänen yksityistä kokemustaan levitetä kerhotädille, joka muutenkin varmaan on ammatti-ihmisenä nähnyt, jos lasta ei hänen kerhossaan ole otettu mukaan leikkiin. Kerhotädit ovat hyvin hienotunteisia, eivätkä varmasti ala aloittajan lasta syyttämään ilkeilystä, yhtä vähän kuin ketään muutakaan kerholaista. Kerhohan on tarkoitus olla kiva juttu ja sinne mennään iloitsemaan, ei rangaistukseksi. Nyt olisi hyvä, jos se pysyisi kivana, sillä muuten ne lapset ei sinne kerhoon halua mennä. - Ap.
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Siihenkin on hyvä kasvaa ja tottua, että muiden ihmisten kanssa voi tulla välillä pettymyksiäkin ja on ihan viisasta olla tekemättä asiasta numeroa ainakaan vielä. Lapsi on jo unohtanut koko jutun, eikä siitä kannata häntä enää muistuttaa, jotta hän menee kerhoon yhtä innolla ja ennakkoluulottomalla mielellä kuin ennenkin.
Mutta, jos tilanne jatkuu, niin minusta olisi hyvä saada se poikki, ennenkuin siitä muodostuu pojallesi rooli, joka määrittää häntä. Siksi en kauaa kattelisi, vaan pyytäisin jonkun kerholaisen kaveriksi kotiin ja sitten taas jonkun toisen joku toinen kerta.
Sellanen juttu vielä, että tytöthän leikkivät kaksisteen, eikä siihen porukkaan useinkaan kolmatta tyttöä mahdu. Pojat taas ovat laumassa ja siihen laumaan mahtuu helposti mukaan. Tämä on fakta ja nähty juttu. Siksi ei kannata kuvitella, että pojallasi olisi yksi sydänystävä, jonka kanssa hän nyhjää. Pojat haalivat kavereita ympärilleen ja ovat periaatteessa kyllä ihan reiluja toinen toisaan kohtaan.Olet varmasti oikeassa. Noin minäkin ajattelin, kunhan ensishokista toivuin. En tahdo syöttää lapselle sitä mielikuvaa, että muut lapset ovat pahoja, ilkeitä tai pelottavia vain yhden pieleen menneen kerhopäivän takia. Jään seuraamaan tilannetta. Kiitos!
- ....................
vähätellä huoltasi kirjoitti:
mutta joskus nuo tenavien kertomat asiat ei ole ihan yks yhteen todellisuuden kanssa. Joskus liioitellaan ja väritetään asioita. Tällaista vaan olen itse joskus huomannut.
Huom! Joskus.lapset osaavt olla jo tod.julmia jo tossa iässä ja provosoida myös muita kavereita...
voithan hyvin kysyä että mitä erilaista oli viimeksi,menikö kesken leikin tai tuliko hetken myöhempää yms...ei se paljoa tarvitse mutta varmaan jää tämmöset vähä vähemmälle on niitä hyviä ja huonoja kerhopäiviä..ettei yhdestä kerrasta niin tressiä ottaa ja kun sanoit että poika oli väsynyt,ehkä hän ei ottanu asiaa hyvin juuri sen takia kun kun oli väsynyt...syitä voi olla monia odota vaan nyt kyllä ne asiat onb tapana suttaantua ja jos ei niin ainahan asioista voi kekustella kerhotädin kanssa että onko huomannut jotain "kiusaamaista"...mitä nyt tuon ikäisillä voi olla...ihan maalaisjärki matkaan. - ap.
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Kerrassaan harmillista, että asia, minkä pystyisi melko simppelisti korjaamaan kuten ehdotin tutustumalla yksitellen omassa kodissa muihin lapsiin, saadaan vaikuttamaan niin mahdolttoman monimutkaiselta. Pitää tutustua kaikkiin vanhempiin ensin, kuten tuossa yks ohjeistaa. Miksi? Miksi ihmeessä aloittaja ei voi yksinkertaisesti kysyä joltain miellyttävän tuntuiselta äidiltä että voiko heidän lapsi tulla joku kerta meille leikkimään. Miksi ihmeessä ei äiti voi itse toimia ja yrittää lapsensa parhaaksi tehdä täysin yksinkertaista toimenpidettä, minkä jälkeen ongelma, jos sellaista edes on, on poissa päiväjärjestyksestä. Miksi ihmeessä tämä nyt on niin tavattoman vaikeeta muka. Mykkänäkö ne ihmiset siellä kerhon ulkopuolella lapsiaan on tähän saakka odotelleet. Kai nyt jotain kontaktia on sentään ja jos ei ole, niin varmaan joku äiti ilahtuu aloittajan avatessa keskustelun.
Sitäpaitsi, miksi ihmeessä tästä nyt on muodostunut keskustelu siitä, että kerholaisten vanhempien pitää tutustua toisiinsa. Lastenhan tässä on tarkoitus tutustua. He käyvät siellä kerran viikossa. Siksi olisi varmaan kivakin nähdä viikolla toinen toisiaan, vaikkei mitään erikoista ongelmaa oliskaan.
Tämä keskustelu on saanut aivan käsittämättömät käänteet kun aivan simppeli juttu on vaikeutettu ja keksitty vaikka mitä verukkeita, ennenkuin aloittaja voi niin halutessaan pyytää lapselleen leikkikaverin kerholaisten joukosta.
Onko päiväkodeissa (kun tää on päiväkotipalsta) tapana muodosta joka asiasta vaikeasti ylitettävä ongelma aikuisten kesken ja aikuisen näkökulmasta.
Jos jollekin ei se kyläily niin voi kysyä joltain toiselta seuraavaksi.
Minä en edes lähtisi kerhotädille puhumaan asiasta ongelmana, ennen kuin olisin yrittänyt itse ratkaista sen pehmeämmällä tavalla ja lapsen eduksi niin, ettei hänen yksityistä kokemustaan levitetä kerhotädille, joka muutenkin varmaan on ammatti-ihmisenä nähnyt, jos lasta ei hänen kerhossaan ole otettu mukaan leikkiin. Kerhotädit ovat hyvin hienotunteisia, eivätkä varmasti ala aloittajan lasta syyttämään ilkeilystä, yhtä vähän kuin ketään muutakaan kerholaista. Kerhohan on tarkoitus olla kiva juttu ja sinne mennään iloitsemaan, ei rangaistukseksi. Nyt olisi hyvä, jos se pysyisi kivana, sillä muuten ne lapset ei sinne kerhoon halua mennä.Tulkoon tämä viesti nyt tähän Helinän perään, vaikka osa vastauksesta on tarkoitettu tarkennukseksi tälle edelliselle kirjoittajalle.
Kerhossa on lapsia 3-6v. eli ei ainoastaan 3v. Voisi siis pahimmillaan olla kyse kiusaamisesta. Toivotaan nyt kuitenkin, että ei.
Ja mitä tähän Helinän kommenttiin tulee, siinä on yksi tärkeä pointti. En tahdo lisätä vettä myllyyn mihinkään suuntaan, mutta kun vastauksia on lueskellut, kyllä siellä on käsitelty tätä melko 'isosti', ehkä tosiaan tehty tästä liian monimutkainen juttu. Tähän olen itse syypää. Olin alkuperäistä viestiä kirjoittaessani todella surullinen ja ahdistunut, joten todennäköisesti itse maalasin tästä hirveän peikon, vaikken vielä mitenkään voi tietää onko kyseessä jatkuva ongelma vai vain satunnainen tapaus. Hätääntyminen varmasti näkyi viestistäni.
Olen saanut hyviä vinkkejä siitä kuinka tämän asian voi ratkaista ja nyt, kun olen itsekin tyyntynyt koen jo ihan naurettavana, että väänsin tästä itkua yötä myöten! Helinän suorapuheisuus on saanut kritiikkiä, mutta jos palataan tuohon hätääntymiseeni... tuo järkevä, simppeli tapa käsitellä asiaa kyllä rauhoitti minua ihmeesti. Kiitos kaikille. - kahden äiti
Ap. kirjoitti:
Olet varmasti oikeassa. Noin minäkin ajattelin, kunhan ensishokista toivuin. En tahdo syöttää lapselle sitä mielikuvaa, että muut lapset ovat pahoja, ilkeitä tai pelottavia vain yhden pieleen menneen kerhopäivän takia. Jään seuraamaan tilannetta. Kiitos!
Nyt 2v 9kk tyttäreni ilmoitti , ettei halua erästä lasta meille leikkimään koska hän aina kiusaa. Ensin vähän ihmettelin , mutta nyt olen ihan pihalla huomannut kuinka on liian raisu pienempiä altavastaajia kohtaan. Näyttää myös yllyttävän pienempiä hölmöilyihin , jossa nämä eivät vielä motorisesti pärjää. Jos annan hänen ja tyttäreni hetken leikkiä tyttäreni huoneessa hän rikkoo aina paljon leluja ja sotkee kaikki paikat.
Perhe sinällään on mukava en vain jaksa vahdata koko ajan tekeekö tuo lapsi kiusaa.
Koen myös kiusallisena , etteivät vanhemmat laita jo eskari-ikäistä ruotuun. Onneksi ympäristössämme on myös ihan tasapainoisia lapsia. - kahden äiti
kahden äiti kirjoitti:
Nyt 2v 9kk tyttäreni ilmoitti , ettei halua erästä lasta meille leikkimään koska hän aina kiusaa. Ensin vähän ihmettelin , mutta nyt olen ihan pihalla huomannut kuinka on liian raisu pienempiä altavastaajia kohtaan. Näyttää myös yllyttävän pienempiä hölmöilyihin , jossa nämä eivät vielä motorisesti pärjää. Jos annan hänen ja tyttäreni hetken leikkiä tyttäreni huoneessa hän rikkoo aina paljon leluja ja sotkee kaikki paikat.
Perhe sinällään on mukava en vain jaksa vahdata koko ajan tekeekö tuo lapsi kiusaa.
Koen myös kiusallisena , etteivät vanhemmat laita jo eskari-ikäistä ruotuun. Onneksi ympäristössämme on myös ihan tasapainoisia lapsia.näkyy nyt. En halua lapsiani väkivaltaisten ja kielellisesti köyhien kiroilijoiden seuraan vapaalla. Kyllä käytöstavat tulee olla jos toisten kanssa mielii olla. Tietenkään ei pidä mustamaalata lapsia yleisesti. Mutta kasvattajana ja elämänkokemuksella sinä katsot missä porukoissa pienen lapsesi sopii olla. Sisaruksen puute tai useat sisarukset ei tee kenestäkään nössöä tai kulma kunnan kingiä...
- Helinä-keiju3
kahden äiti kirjoitti:
näkyy nyt. En halua lapsiani väkivaltaisten ja kielellisesti köyhien kiroilijoiden seuraan vapaalla. Kyllä käytöstavat tulee olla jos toisten kanssa mielii olla. Tietenkään ei pidä mustamaalata lapsia yleisesti. Mutta kasvattajana ja elämänkokemuksella sinä katsot missä porukoissa pienen lapsesi sopii olla. Sisaruksen puute tai useat sisarukset ei tee kenestäkään nössöä tai kulma kunnan kingiä...
Ketään muuta suojelijaa ei kolmevuotiaalla tässä maailmassa loppujen lopuksi ole kuin omien vanhempien hoksottimet. Yksi tapa syrjinnän torjumiseksi on tarttua härkää sarvista. Eli jos joku ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi rupee pätemään kiusaamalla ja syrjimällä itseään puolta nuorempaa, niin voi yrittää positiivista ratkaisua eli vedota hänen ritarillisuuteensa ja pyytää häntä auttamaan ja opettamaan joku asia pienemmälle vähän kuin "valmentajana". Toimii poikien kanssa joskus.
Nimittäin, lapsemme joutuvat joka tapauksessa elämään tässä maailmassa näiden kanssa. Viimekädessä kuitenkin me valtisemme lastemme seuran, mutta yritämättä en veisi mahdollisuutta vaikka olis alku hankalaa. - tällainen on:
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Ketään muuta suojelijaa ei kolmevuotiaalla tässä maailmassa loppujen lopuksi ole kuin omien vanhempien hoksottimet. Yksi tapa syrjinnän torjumiseksi on tarttua härkää sarvista. Eli jos joku ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi rupee pätemään kiusaamalla ja syrjimällä itseään puolta nuorempaa, niin voi yrittää positiivista ratkaisua eli vedota hänen ritarillisuuteensa ja pyytää häntä auttamaan ja opettamaan joku asia pienemmälle vähän kuin "valmentajana". Toimii poikien kanssa joskus.
Nimittäin, lapsemme joutuvat joka tapauksessa elämään tässä maailmassa näiden kanssa. Viimekädessä kuitenkin me valtisemme lastemme seuran, mutta yritämättä en veisi mahdollisuutta vaikka olis alku hankalaa."ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi " ??
- Helinä-keiju3
tällainen on: kirjoitti:
"ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi " ??
Se on sellainen epäpoikamaisesti käyttäytyvä poika, joka raukkamaisesti kiusaa itseään pienempiä kun ei pärjää oman ikäistensä kanssa. Sen voi kääntää voitokseen, leikkiyhteisön voitoksi ja jopa sen pikkukingin voitoksi, kun vähän näkee vaivaa.
- vaan miten
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Se on sellainen epäpoikamaisesti käyttäytyvä poika, joka raukkamaisesti kiusaa itseään pienempiä kun ei pärjää oman ikäistensä kanssa. Sen voi kääntää voitokseen, leikkiyhteisön voitoksi ja jopa sen pikkukingin voitoksi, kun vähän näkee vaivaa.
kukaan kutsuu lasta ämmämäiseksi.
- Helinä-keiju3
vaan miten kirjoitti:
kukaan kutsuu lasta ämmämäiseksi.
Yleensä pojat ovat reiluja luonnostaan ja mielestäni oikeudenmukaisia keskenään. Jostain on varmaan lähtenyt liikkeelle tuo nykyisin niin yleinen kiusaamiskierre, kun jo alle kouluikäisten keskuudesta pelätään alkavan loputon kiusattu lapsuus ja nuoruus. Uskon, että aiheellinen pelko, mutta sehän pitää silti yrittää selättää tää kiusaamiskulttuuri. Itse ainakin sanoisin sellasta poikaa, joka kiusaa itseään paljon pienempää, ämmämäiseksi. Mutta en ennen, kuin yrittäisin saada hänet löytämään itsestään ritarillisen puolen ja pienempiään suojelevan vietin, koska kyllä sellanen on jokaisella pojalla. Olen varma, että poikia kohdellaan jotenkin väärin meidän kasvatuskulttuurissa, kun näitä ämmämäisiä on tullut.
- mun mielestä sovi
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Yleensä pojat ovat reiluja luonnostaan ja mielestäni oikeudenmukaisia keskenään. Jostain on varmaan lähtenyt liikkeelle tuo nykyisin niin yleinen kiusaamiskierre, kun jo alle kouluikäisten keskuudesta pelätään alkavan loputon kiusattu lapsuus ja nuoruus. Uskon, että aiheellinen pelko, mutta sehän pitää silti yrittää selättää tää kiusaamiskulttuuri. Itse ainakin sanoisin sellasta poikaa, joka kiusaa itseään paljon pienempää, ämmämäiseksi. Mutta en ennen, kuin yrittäisin saada hänet löytämään itsestään ritarillisen puolen ja pienempiään suojelevan vietin, koska kyllä sellanen on jokaisella pojalla. Olen varma, että poikia kohdellaan jotenkin väärin meidän kasvatuskulttuurissa, kun näitä ämmämäisiä on tullut.
lapsen kohdalle sana ämmämäinen. En ole koskaan kuullut kenekään kuvailevan lasta ämmämäiseksi, paitsi nyt. Ei muuta.
- Helinä-keiju3
mun mielestä sovi kirjoitti:
lapsen kohdalle sana ämmämäinen. En ole koskaan kuullut kenekään kuvailevan lasta ämmämäiseksi, paitsi nyt. Ei muuta.
olisi kiva kuulla, mutta et sitten ehdottanut?
- kuvailemallasi
Helinä-keiju3 kirjoitti:
olisi kiva kuulla, mutta et sitten ehdottanut?
tavalla käyttäytyvää lasta pelkästään kiusaajaksi, eipä lapsille tarvitse tuollaisia haukkumanimiä keksiä.
- kyllä lähtee
tällainen on: kirjoitti:
"ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi " ??
olen samaa mieltä siitä, että "ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi" on aikuisen(Helinä-keiju3 on?) hyvinkin alatyylinen ilmaisu lapsesta. Mikäli me aikuiset emme keksi tuon tyyppiselle lapselle muuta määritelmää, olemme vajonneet lapsen tasolle itsekin. Tunnen myötähäpeää.
- Helinä-keiju3
kyllä lähtee kirjoitti:
olen samaa mieltä siitä, että "ämmämäinen eskari-ikäinen pikkukingi" on aikuisen(Helinä-keiju3 on?) hyvinkin alatyylinen ilmaisu lapsesta. Mikäli me aikuiset emme keksi tuon tyyppiselle lapselle muuta määritelmää, olemme vajonneet lapsen tasolle itsekin. Tunnen myötähäpeää.
myötähäpeä kuuluu kiusaajan vanhemmille.
- Helinä-keiju3
kuvailemallasi kirjoitti:
tavalla käyttäytyvää lasta pelkästään kiusaajaksi, eipä lapsille tarvitse tuollaisia haukkumanimiä keksiä.
Jos kiusaajalle sanois, että hän käyttäytyy ämmämäisesti, niin poika kenties lopettais.
- kyllä lähtee jatkaa
Helinä-keiju3 kirjoitti:
myötähäpeä kuuluu kiusaajan vanhemmille.
Tässä nyt olikin kyse tämän viestiketjun asiasta ja sinun ilmaisuistasi. Toisaalta, olen lukenut melkoisen määrän tekstejäsi, useimmat niistäkin mielestäni alatyylisiä provoja. Joten jatkan myötähäpeää sinua kohtaan.
- Helinä-keiju3
kyllä lähtee jatkaa kirjoitti:
Tässä nyt olikin kyse tämän viestiketjun asiasta ja sinun ilmaisuistasi. Toisaalta, olen lukenut melkoisen määrän tekstejäsi, useimmat niistäkin mielestäni alatyylisiä provoja. Joten jatkan myötähäpeää sinua kohtaan.
Ollaanko täällä yleisestikin sitä mieltä, että kiusaajan mieltä ei saa pahoittaa?
- ihmettelijäX
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Ollaanko täällä yleisestikin sitä mieltä, että kiusaajan mieltä ei saa pahoittaa?
Hei!
Ihmettelen kovasti, miksi kenenkään mieltä pitäisi tarkoituksella pahoittaa!? Uskotko todella sellaisen käytöksen edesauttavan positiivista muutosta lapsissa?
Joskaan tässä keskustelussa ei ole käsittääkseni ollutkaan kysymys kiusaajan mielen pahoittamisesta laisinkaan, vaan lähinnä siitä, miten sinä olet määritellyt lapsia.
Meillä aikuisilla on velvollisuus puuttua lasten välisiin kiusaamistilanteisiin,rakentavalla tavalla. Meidän aikuisten tulisi olla vastuullisia vallankäyttäjiä lapsiin nähden, opettaen heille mm. sosiaalisia taitoja, joihin ei todellakaan mielestäni kuulu kenenkään mielenpahoittaminen eikä nimittely. - rumilla nimillä.
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Jos kiusaajalle sanois, että hän käyttäytyy ämmämäisesti, niin poika kenties lopettais.
Aika heikoilla kantimilla ollaan jos aikuinen ei muuta ratkaisua keksi.
- onko kovinkaan
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Ollaanko täällä yleisestikin sitä mieltä, että kiusaajan mieltä ei saa pahoittaa?
viisasta ikäänkuin laittaa vahinko kiertämään. Täytyy olla muita keinoja.
- Helinä-keiju3
onko kovinkaan kirjoitti:
viisasta ikäänkuin laittaa vahinko kiertämään. Täytyy olla muita keinoja.
Me aikuisethan ollaan epäonnistuttu kun kiusaaja on pesiytynyt lasten kulttuuriin. Me aikuiset kun ei olla oltu läsnä, ei olla oltu perään katsomassa eikä olla edelleenkään mukana näkemässä kiusaamista ja puuttumassa siihen. En ole ketään lasta suoraan haukkumassa mutta jos asennemuutos tapahtuisikin yleisellä tasolla siten, että itseään puolta pienempää kiusaavaa poikaa yleisesti pidettäisiin ämmämäisenä, mitä hän mielestäni on, niin silloin uskoisin sillä olevan kiusaamista vähentävä vaikutus. Nyt, kun kiusaajaa ei kukaan ohjeista eikä ojenna, ja uhri syyllistetään ja uhria epäillään provosoinnista, niin en näe muutosta kiusaamiskulttuurissa tapahtuvaksi. Minusta pojille pitää heti kättelyssä selostaa, miten raukkamaista on pienemmän kiusaaminen, koska ei tämmönen kiusaaja isompana selviä tässä kovassa maailmassa kuitenkaan, jollei opi alkeellisimpiakaan reilun pelin sääntöjä. Isona ja aikuisena kun kuitenkin pitää kohdata kilpaveikot ihan tasasella.
Katsokaa nyt, mitä hyssyttelyllä on saatu aikaan.
Sensijaan, että kauhistelette minua voisitte vihdoinkin keksiä sitten parempi keino, miten raukkamainen kiusaaja saataisiin lopettamaan pienempiensä tai heikompiensa kiusaaminen. Itse olen tässä ketjussa ehdottanut että hänen hyviin taitoisihinsa vedottaisiin ja hän pääsisi pätemään kiusaamisen sijasta taitojensa opettamiseen pienemmilleen. Tähän ei tartuttu. Miksi? On niin paljon kivempi kauhistella minun kielenkäyttöä vai?
Mutta jos kiusaaja ei muuta käytöstään niin ilman muuta häntä pitää jotenkin halveksia halveksittavasta käytöksestään. Eihän hän muuten tiedä olevansa raukkamainen vaan kuvittelee olevansa kingi. Tätä hommaa ei hyysärit ratkaise, se on nähty. - itse kenties
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Me aikuisethan ollaan epäonnistuttu kun kiusaaja on pesiytynyt lasten kulttuuriin. Me aikuiset kun ei olla oltu läsnä, ei olla oltu perään katsomassa eikä olla edelleenkään mukana näkemässä kiusaamista ja puuttumassa siihen. En ole ketään lasta suoraan haukkumassa mutta jos asennemuutos tapahtuisikin yleisellä tasolla siten, että itseään puolta pienempää kiusaavaa poikaa yleisesti pidettäisiin ämmämäisenä, mitä hän mielestäni on, niin silloin uskoisin sillä olevan kiusaamista vähentävä vaikutus. Nyt, kun kiusaajaa ei kukaan ohjeista eikä ojenna, ja uhri syyllistetään ja uhria epäillään provosoinnista, niin en näe muutosta kiusaamiskulttuurissa tapahtuvaksi. Minusta pojille pitää heti kättelyssä selostaa, miten raukkamaista on pienemmän kiusaaminen, koska ei tämmönen kiusaaja isompana selviä tässä kovassa maailmassa kuitenkaan, jollei opi alkeellisimpiakaan reilun pelin sääntöjä. Isona ja aikuisena kun kuitenkin pitää kohdata kilpaveikot ihan tasasella.
Katsokaa nyt, mitä hyssyttelyllä on saatu aikaan.
Sensijaan, että kauhistelette minua voisitte vihdoinkin keksiä sitten parempi keino, miten raukkamainen kiusaaja saataisiin lopettamaan pienempiensä tai heikompiensa kiusaaminen. Itse olen tässä ketjussa ehdottanut että hänen hyviin taitoisihinsa vedottaisiin ja hän pääsisi pätemään kiusaamisen sijasta taitojensa opettamiseen pienemmilleen. Tähän ei tartuttu. Miksi? On niin paljon kivempi kauhistella minun kielenkäyttöä vai?
Mutta jos kiusaaja ei muuta käytöstään niin ilman muuta häntä pitää jotenkin halveksia halveksittavasta käytöksestään. Eihän hän muuten tiedä olevansa raukkamainen vaan kuvittelee olevansa kingi. Tätä hommaa ei hyysärit ratkaise, se on nähty.hyssyttelyn tulos? Entä oletko itse vanhempi? Entä oletko itse päiväkodin työntekijä?
- mielestä tarkoittaa
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Me aikuisethan ollaan epäonnistuttu kun kiusaaja on pesiytynyt lasten kulttuuriin. Me aikuiset kun ei olla oltu läsnä, ei olla oltu perään katsomassa eikä olla edelleenkään mukana näkemässä kiusaamista ja puuttumassa siihen. En ole ketään lasta suoraan haukkumassa mutta jos asennemuutos tapahtuisikin yleisellä tasolla siten, että itseään puolta pienempää kiusaavaa poikaa yleisesti pidettäisiin ämmämäisenä, mitä hän mielestäni on, niin silloin uskoisin sillä olevan kiusaamista vähentävä vaikutus. Nyt, kun kiusaajaa ei kukaan ohjeista eikä ojenna, ja uhri syyllistetään ja uhria epäillään provosoinnista, niin en näe muutosta kiusaamiskulttuurissa tapahtuvaksi. Minusta pojille pitää heti kättelyssä selostaa, miten raukkamaista on pienemmän kiusaaminen, koska ei tämmönen kiusaaja isompana selviä tässä kovassa maailmassa kuitenkaan, jollei opi alkeellisimpiakaan reilun pelin sääntöjä. Isona ja aikuisena kun kuitenkin pitää kohdata kilpaveikot ihan tasasella.
Katsokaa nyt, mitä hyssyttelyllä on saatu aikaan.
Sensijaan, että kauhistelette minua voisitte vihdoinkin keksiä sitten parempi keino, miten raukkamainen kiusaaja saataisiin lopettamaan pienempiensä tai heikompiensa kiusaaminen. Itse olen tässä ketjussa ehdottanut että hänen hyviin taitoisihinsa vedottaisiin ja hän pääsisi pätemään kiusaamisen sijasta taitojensa opettamiseen pienemmilleen. Tähän ei tartuttu. Miksi? On niin paljon kivempi kauhistella minun kielenkäyttöä vai?
Mutta jos kiusaaja ei muuta käytöstään niin ilman muuta häntä pitää jotenkin halveksia halveksittavasta käytöksestään. Eihän hän muuten tiedä olevansa raukkamainen vaan kuvittelee olevansa kingi. Tätä hommaa ei hyysärit ratkaise, se on nähty."ämmämäinen"?
- Helinä-keiju3
mielestä tarkoittaa kirjoitti:
"ämmämäinen"?
Innostuin miettimään tuota terminologiaa ja sen merkitystä kiusaamiskulttuurin leviämisessä.
Jos neutraalisti vain todetaan toisille ilkeästä lapsesta että hän on kiusaaja ja hänen uhristaan todetaan neutraalisti, että hän on kiusattu, niin nuo termit eivät ilmaise riittävästi paheksuntaa ilkeätä lasta kohtaan eikä riittävästi myötätuntoa sitä ilkeilyn kohdetta kohtaan. Näillä sisällöttömillä määritteillä aikuiset jättävät molemmat lapset tylysti yksin asian kanssa ja molemmat ovat myötätuntomielessä samassa asemassa vaikka niin ei pidä olla. Kiusaaja-nimitys oikeestaan pitää sisällään mielikuvan muita vahvemmasta ja älykkäämmästä lapsesta, jolla on valtaa toiseen nähden. Hänen remmiinsä moni heikompi hakeutuu ja jopa ihailee hänen valtaansa kiusattua kohtaan ja sitä valtaahan ilkeä lapsi häikäilemättä käyttää ja siitä nauttii. Kiusatuksi leimattu sensijaan koetaan ressukaksi, heikoksi, suorastaan ärsyttävän heikoksi ruikuttajaksi, jota voi ja saakin vähän tölviä yksi sun toinen, varsinkin, kun siitä ei seuraa mitään pahaa mieltä kellekkään ilkeälle lapselle. Päinvastoin, maine vaan kasvaa ja valta.
Eli aikuiset ovat neutraalilla suhtautumisellaan ja terminologialla hyväksyneet ilkeiden lasten ja heidän uhriensa olemassaolon lasten keskuudessa. Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi. Lisäksi jopa tässäkin ketjussa jo heräsi alkumetreillä epäily, että jospa tämä sorrettu kolmevuotias olisikin itse aiheuttanut sen, että häntä syrjittiin leikissä. Mikään ei oikeuta isompia syrjimään lähes puolta pienempää tai mollaamaan. Isommilta pitää edellyttää sitä, että he ymmärtävät pienemmän temppuilua. 6-vuotiaan on aika tajuta, että häneltä edellytetään suurempaa sydäntä kuin kolmevuotiaalta.
Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta ja hänen uhrilleen on alettava viestittämään selkeesti sanoilla että häntä kohtaan on tuo nimetty henkilö tehnyt väärin ja hänellä on täysi oikeus raivostua, itkeä, ja halveksiä kiusaajaansa. Samoin kun koulussa joku on ilkeä ja kiusaa jotain toista, on koko luokka saatava nauramaan kiusaajalle hiljaisen hyväksymisen ja neutraalin paapomisen sijaan. Samoin koko luokan pitää osoittaa myötätuntua kiusattua kohtaan ja olla hänen rinnallaan kun hän sitä tukea tarvitsee pahaan mieleensä.
Asioista on ruvettava pikkuhiljaa puhumaan niin, että sanoilla on sisältö. Se etäisyys mitä ammattikasvattajat nykyään pitävät lapsiin on tunnevammaisten ja kyvyttömien aikuisten kehittämä kuilu, syvä ja leveä, ettekä ikimaailmassa noilla termeillä ja teorioilla yllä lähellekkään yhtäkään lasta.
Ja mitäkö tarkoittaa ämmämäinen, vilkaisu peiliin selventää. - taas meni sulta
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Innostuin miettimään tuota terminologiaa ja sen merkitystä kiusaamiskulttuurin leviämisessä.
Jos neutraalisti vain todetaan toisille ilkeästä lapsesta että hän on kiusaaja ja hänen uhristaan todetaan neutraalisti, että hän on kiusattu, niin nuo termit eivät ilmaise riittävästi paheksuntaa ilkeätä lasta kohtaan eikä riittävästi myötätuntoa sitä ilkeilyn kohdetta kohtaan. Näillä sisällöttömillä määritteillä aikuiset jättävät molemmat lapset tylysti yksin asian kanssa ja molemmat ovat myötätuntomielessä samassa asemassa vaikka niin ei pidä olla. Kiusaaja-nimitys oikeestaan pitää sisällään mielikuvan muita vahvemmasta ja älykkäämmästä lapsesta, jolla on valtaa toiseen nähden. Hänen remmiinsä moni heikompi hakeutuu ja jopa ihailee hänen valtaansa kiusattua kohtaan ja sitä valtaahan ilkeä lapsi häikäilemättä käyttää ja siitä nauttii. Kiusatuksi leimattu sensijaan koetaan ressukaksi, heikoksi, suorastaan ärsyttävän heikoksi ruikuttajaksi, jota voi ja saakin vähän tölviä yksi sun toinen, varsinkin, kun siitä ei seuraa mitään pahaa mieltä kellekkään ilkeälle lapselle. Päinvastoin, maine vaan kasvaa ja valta.
Eli aikuiset ovat neutraalilla suhtautumisellaan ja terminologialla hyväksyneet ilkeiden lasten ja heidän uhriensa olemassaolon lasten keskuudessa. Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi. Lisäksi jopa tässäkin ketjussa jo heräsi alkumetreillä epäily, että jospa tämä sorrettu kolmevuotias olisikin itse aiheuttanut sen, että häntä syrjittiin leikissä. Mikään ei oikeuta isompia syrjimään lähes puolta pienempää tai mollaamaan. Isommilta pitää edellyttää sitä, että he ymmärtävät pienemmän temppuilua. 6-vuotiaan on aika tajuta, että häneltä edellytetään suurempaa sydäntä kuin kolmevuotiaalta.
Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta ja hänen uhrilleen on alettava viestittämään selkeesti sanoilla että häntä kohtaan on tuo nimetty henkilö tehnyt väärin ja hänellä on täysi oikeus raivostua, itkeä, ja halveksiä kiusaajaansa. Samoin kun koulussa joku on ilkeä ja kiusaa jotain toista, on koko luokka saatava nauramaan kiusaajalle hiljaisen hyväksymisen ja neutraalin paapomisen sijaan. Samoin koko luokan pitää osoittaa myötätuntua kiusattua kohtaan ja olla hänen rinnallaan kun hän sitä tukea tarvitsee pahaan mieleensä.
Asioista on ruvettava pikkuhiljaa puhumaan niin, että sanoilla on sisältö. Se etäisyys mitä ammattikasvattajat nykyään pitävät lapsiin on tunnevammaisten ja kyvyttömien aikuisten kehittämä kuilu, syvä ja leveä, ettekä ikimaailmassa noilla termeillä ja teorioilla yllä lähellekkään yhtäkään lasta.
Ja mitäkö tarkoittaa ämmämäinen, vilkaisu peiliin selventää.ala-arvoiseksi. En tosin muuta odottanutkaan.
Hauku sinä vaan lapsia, ei toi sun teksti kyllä mitenkään siihen oikeuta, eikä sitä puolla vaikka yritätkin kovasti siellä päteä. - mentäis reippasti
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Innostuin miettimään tuota terminologiaa ja sen merkitystä kiusaamiskulttuurin leviämisessä.
Jos neutraalisti vain todetaan toisille ilkeästä lapsesta että hän on kiusaaja ja hänen uhristaan todetaan neutraalisti, että hän on kiusattu, niin nuo termit eivät ilmaise riittävästi paheksuntaa ilkeätä lasta kohtaan eikä riittävästi myötätuntoa sitä ilkeilyn kohdetta kohtaan. Näillä sisällöttömillä määritteillä aikuiset jättävät molemmat lapset tylysti yksin asian kanssa ja molemmat ovat myötätuntomielessä samassa asemassa vaikka niin ei pidä olla. Kiusaaja-nimitys oikeestaan pitää sisällään mielikuvan muita vahvemmasta ja älykkäämmästä lapsesta, jolla on valtaa toiseen nähden. Hänen remmiinsä moni heikompi hakeutuu ja jopa ihailee hänen valtaansa kiusattua kohtaan ja sitä valtaahan ilkeä lapsi häikäilemättä käyttää ja siitä nauttii. Kiusatuksi leimattu sensijaan koetaan ressukaksi, heikoksi, suorastaan ärsyttävän heikoksi ruikuttajaksi, jota voi ja saakin vähän tölviä yksi sun toinen, varsinkin, kun siitä ei seuraa mitään pahaa mieltä kellekkään ilkeälle lapselle. Päinvastoin, maine vaan kasvaa ja valta.
Eli aikuiset ovat neutraalilla suhtautumisellaan ja terminologialla hyväksyneet ilkeiden lasten ja heidän uhriensa olemassaolon lasten keskuudessa. Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi. Lisäksi jopa tässäkin ketjussa jo heräsi alkumetreillä epäily, että jospa tämä sorrettu kolmevuotias olisikin itse aiheuttanut sen, että häntä syrjittiin leikissä. Mikään ei oikeuta isompia syrjimään lähes puolta pienempää tai mollaamaan. Isommilta pitää edellyttää sitä, että he ymmärtävät pienemmän temppuilua. 6-vuotiaan on aika tajuta, että häneltä edellytetään suurempaa sydäntä kuin kolmevuotiaalta.
Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta ja hänen uhrilleen on alettava viestittämään selkeesti sanoilla että häntä kohtaan on tuo nimetty henkilö tehnyt väärin ja hänellä on täysi oikeus raivostua, itkeä, ja halveksiä kiusaajaansa. Samoin kun koulussa joku on ilkeä ja kiusaa jotain toista, on koko luokka saatava nauramaan kiusaajalle hiljaisen hyväksymisen ja neutraalin paapomisen sijaan. Samoin koko luokan pitää osoittaa myötätuntua kiusattua kohtaan ja olla hänen rinnallaan kun hän sitä tukea tarvitsee pahaan mieleensä.
Asioista on ruvettava pikkuhiljaa puhumaan niin, että sanoilla on sisältö. Se etäisyys mitä ammattikasvattajat nykyään pitävät lapsiin on tunnevammaisten ja kyvyttömien aikuisten kehittämä kuilu, syvä ja leveä, ettekä ikimaailmassa noilla termeillä ja teorioilla yllä lähellekkään yhtäkään lasta.
Ja mitäkö tarkoittaa ämmämäinen, vilkaisu peiliin selventää.ajassa taaksepäin pistämällä kiusaaja ikäänkuin häpeäpaaluun ja siinä sitten haukuttais ämmämäiseksi ja voitais vaikka heitellä mädillä kanamunilla ihan vaan tehosteeksi.
"Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi"
Kyllä sen kiusaajan voi syyllistää ilman haukkumasanojakin, tosin jotkut aikuisethan tykkää alistaa lasta vaikkapa sitten voimasanoilla. Peustele "eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa"? Onko kiusaajan haukkuminen ainoa keino, muuten ei kiusattu tunne saavansa aikuisilta tukea ja apua? - opiskella
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Innostuin miettimään tuota terminologiaa ja sen merkitystä kiusaamiskulttuurin leviämisessä.
Jos neutraalisti vain todetaan toisille ilkeästä lapsesta että hän on kiusaaja ja hänen uhristaan todetaan neutraalisti, että hän on kiusattu, niin nuo termit eivät ilmaise riittävästi paheksuntaa ilkeätä lasta kohtaan eikä riittävästi myötätuntoa sitä ilkeilyn kohdetta kohtaan. Näillä sisällöttömillä määritteillä aikuiset jättävät molemmat lapset tylysti yksin asian kanssa ja molemmat ovat myötätuntomielessä samassa asemassa vaikka niin ei pidä olla. Kiusaaja-nimitys oikeestaan pitää sisällään mielikuvan muita vahvemmasta ja älykkäämmästä lapsesta, jolla on valtaa toiseen nähden. Hänen remmiinsä moni heikompi hakeutuu ja jopa ihailee hänen valtaansa kiusattua kohtaan ja sitä valtaahan ilkeä lapsi häikäilemättä käyttää ja siitä nauttii. Kiusatuksi leimattu sensijaan koetaan ressukaksi, heikoksi, suorastaan ärsyttävän heikoksi ruikuttajaksi, jota voi ja saakin vähän tölviä yksi sun toinen, varsinkin, kun siitä ei seuraa mitään pahaa mieltä kellekkään ilkeälle lapselle. Päinvastoin, maine vaan kasvaa ja valta.
Eli aikuiset ovat neutraalilla suhtautumisellaan ja terminologialla hyväksyneet ilkeiden lasten ja heidän uhriensa olemassaolon lasten keskuudessa. Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi. Lisäksi jopa tässäkin ketjussa jo heräsi alkumetreillä epäily, että jospa tämä sorrettu kolmevuotias olisikin itse aiheuttanut sen, että häntä syrjittiin leikissä. Mikään ei oikeuta isompia syrjimään lähes puolta pienempää tai mollaamaan. Isommilta pitää edellyttää sitä, että he ymmärtävät pienemmän temppuilua. 6-vuotiaan on aika tajuta, että häneltä edellytetään suurempaa sydäntä kuin kolmevuotiaalta.
Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta ja hänen uhrilleen on alettava viestittämään selkeesti sanoilla että häntä kohtaan on tuo nimetty henkilö tehnyt väärin ja hänellä on täysi oikeus raivostua, itkeä, ja halveksiä kiusaajaansa. Samoin kun koulussa joku on ilkeä ja kiusaa jotain toista, on koko luokka saatava nauramaan kiusaajalle hiljaisen hyväksymisen ja neutraalin paapomisen sijaan. Samoin koko luokan pitää osoittaa myötätuntua kiusattua kohtaan ja olla hänen rinnallaan kun hän sitä tukea tarvitsee pahaan mieleensä.
Asioista on ruvettava pikkuhiljaa puhumaan niin, että sanoilla on sisältö. Se etäisyys mitä ammattikasvattajat nykyään pitävät lapsiin on tunnevammaisten ja kyvyttömien aikuisten kehittämä kuilu, syvä ja leveä, ettekä ikimaailmassa noilla termeillä ja teorioilla yllä lähellekkään yhtäkään lasta.
Ja mitäkö tarkoittaa ämmämäinen, vilkaisu peiliin selventää.sanojen merkitys ennen kuin käytät niitä. Jos sana ämmämäinenkin tuottaa noin suuria vaikeuksia, heh.
- tyrmistynytkö
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Innostuin miettimään tuota terminologiaa ja sen merkitystä kiusaamiskulttuurin leviämisessä.
Jos neutraalisti vain todetaan toisille ilkeästä lapsesta että hän on kiusaaja ja hänen uhristaan todetaan neutraalisti, että hän on kiusattu, niin nuo termit eivät ilmaise riittävästi paheksuntaa ilkeätä lasta kohtaan eikä riittävästi myötätuntoa sitä ilkeilyn kohdetta kohtaan. Näillä sisällöttömillä määritteillä aikuiset jättävät molemmat lapset tylysti yksin asian kanssa ja molemmat ovat myötätuntomielessä samassa asemassa vaikka niin ei pidä olla. Kiusaaja-nimitys oikeestaan pitää sisällään mielikuvan muita vahvemmasta ja älykkäämmästä lapsesta, jolla on valtaa toiseen nähden. Hänen remmiinsä moni heikompi hakeutuu ja jopa ihailee hänen valtaansa kiusattua kohtaan ja sitä valtaahan ilkeä lapsi häikäilemättä käyttää ja siitä nauttii. Kiusatuksi leimattu sensijaan koetaan ressukaksi, heikoksi, suorastaan ärsyttävän heikoksi ruikuttajaksi, jota voi ja saakin vähän tölviä yksi sun toinen, varsinkin, kun siitä ei seuraa mitään pahaa mieltä kellekkään ilkeälle lapselle. Päinvastoin, maine vaan kasvaa ja valta.
Eli aikuiset ovat neutraalilla suhtautumisellaan ja terminologialla hyväksyneet ilkeiden lasten ja heidän uhriensa olemassaolon lasten keskuudessa. Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi. Lisäksi jopa tässäkin ketjussa jo heräsi alkumetreillä epäily, että jospa tämä sorrettu kolmevuotias olisikin itse aiheuttanut sen, että häntä syrjittiin leikissä. Mikään ei oikeuta isompia syrjimään lähes puolta pienempää tai mollaamaan. Isommilta pitää edellyttää sitä, että he ymmärtävät pienemmän temppuilua. 6-vuotiaan on aika tajuta, että häneltä edellytetään suurempaa sydäntä kuin kolmevuotiaalta.
Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta ja hänen uhrilleen on alettava viestittämään selkeesti sanoilla että häntä kohtaan on tuo nimetty henkilö tehnyt väärin ja hänellä on täysi oikeus raivostua, itkeä, ja halveksiä kiusaajaansa. Samoin kun koulussa joku on ilkeä ja kiusaa jotain toista, on koko luokka saatava nauramaan kiusaajalle hiljaisen hyväksymisen ja neutraalin paapomisen sijaan. Samoin koko luokan pitää osoittaa myötätuntua kiusattua kohtaan ja olla hänen rinnallaan kun hän sitä tukea tarvitsee pahaan mieleensä.
Asioista on ruvettava pikkuhiljaa puhumaan niin, että sanoilla on sisältö. Se etäisyys mitä ammattikasvattajat nykyään pitävät lapsiin on tunnevammaisten ja kyvyttömien aikuisten kehittämä kuilu, syvä ja leveä, ettekä ikimaailmassa noilla termeillä ja teorioilla yllä lähellekkään yhtäkään lasta.
Ja mitäkö tarkoittaa ämmämäinen, vilkaisu peiliin selventää.Mitä enemmän tekstejäsi lukee, sitä epäselvemmiksi ne käyvät. Kierrät ja kaarrat oikealta ja vasemmalta, sanomatta yhtikäs mitään, mikä parantantaisi esim. lasten välisiä sosiaalisia suhteita.
Mutta kiva, että olet oikein yrittänyt, tai ainakin innostunut miettimään...terminologiaa=) - tyrmistynytkö jatkaa
tyrmistynytkö kirjoitti:
Mitä enemmän tekstejäsi lukee, sitä epäselvemmiksi ne käyvät. Kierrät ja kaarrat oikealta ja vasemmalta, sanomatta yhtikäs mitään, mikä parantantaisi esim. lasten välisiä sosiaalisia suhteita.
Mutta kiva, että olet oikein yrittänyt, tai ainakin innostunut miettimään...terminologiaa=)Vilkaisu wikipediaan auttaa usein!
Terminologia on tieteenala, joka tutkii erikoiskielten käsitteitä, termejä ja termistöjä. Terminologia-sanaa käytetään usein virheellisesti viittaamaan tietylle erikoisalalle kuuluvien termien joukkoon eli termistöön. Termi on jollakin erikoisalalla yleiskäsitteen nimityksenä käytettävä kielellinen ilmaus. Termi voi olla esimerkiksi sana, sanaliitto tai lyhenne. - tosissasi???
Helinä-keiju3 kirjoitti:
Innostuin miettimään tuota terminologiaa ja sen merkitystä kiusaamiskulttuurin leviämisessä.
Jos neutraalisti vain todetaan toisille ilkeästä lapsesta että hän on kiusaaja ja hänen uhristaan todetaan neutraalisti, että hän on kiusattu, niin nuo termit eivät ilmaise riittävästi paheksuntaa ilkeätä lasta kohtaan eikä riittävästi myötätuntoa sitä ilkeilyn kohdetta kohtaan. Näillä sisällöttömillä määritteillä aikuiset jättävät molemmat lapset tylysti yksin asian kanssa ja molemmat ovat myötätuntomielessä samassa asemassa vaikka niin ei pidä olla. Kiusaaja-nimitys oikeestaan pitää sisällään mielikuvan muita vahvemmasta ja älykkäämmästä lapsesta, jolla on valtaa toiseen nähden. Hänen remmiinsä moni heikompi hakeutuu ja jopa ihailee hänen valtaansa kiusattua kohtaan ja sitä valtaahan ilkeä lapsi häikäilemättä käyttää ja siitä nauttii. Kiusatuksi leimattu sensijaan koetaan ressukaksi, heikoksi, suorastaan ärsyttävän heikoksi ruikuttajaksi, jota voi ja saakin vähän tölviä yksi sun toinen, varsinkin, kun siitä ei seuraa mitään pahaa mieltä kellekkään ilkeälle lapselle. Päinvastoin, maine vaan kasvaa ja valta.
Eli aikuiset ovat neutraalilla suhtautumisellaan ja terminologialla hyväksyneet ilkeiden lasten ja heidän uhriensa olemassaolon lasten keskuudessa. Ketään ei syyllistetä, eikä kiusatulle anneta lämpöä ja suojaa, jottei vaan kiusaaja koe tulevansa väärin kohdelluksi. Lisäksi jopa tässäkin ketjussa jo heräsi alkumetreillä epäily, että jospa tämä sorrettu kolmevuotias olisikin itse aiheuttanut sen, että häntä syrjittiin leikissä. Mikään ei oikeuta isompia syrjimään lähes puolta pienempää tai mollaamaan. Isommilta pitää edellyttää sitä, että he ymmärtävät pienemmän temppuilua. 6-vuotiaan on aika tajuta, että häneltä edellytetään suurempaa sydäntä kuin kolmevuotiaalta.
Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta ja hänen uhrilleen on alettava viestittämään selkeesti sanoilla että häntä kohtaan on tuo nimetty henkilö tehnyt väärin ja hänellä on täysi oikeus raivostua, itkeä, ja halveksiä kiusaajaansa. Samoin kun koulussa joku on ilkeä ja kiusaa jotain toista, on koko luokka saatava nauramaan kiusaajalle hiljaisen hyväksymisen ja neutraalin paapomisen sijaan. Samoin koko luokan pitää osoittaa myötätuntua kiusattua kohtaan ja olla hänen rinnallaan kun hän sitä tukea tarvitsee pahaan mieleensä.
Asioista on ruvettava pikkuhiljaa puhumaan niin, että sanoilla on sisältö. Se etäisyys mitä ammattikasvattajat nykyään pitävät lapsiin on tunnevammaisten ja kyvyttömien aikuisten kehittämä kuilu, syvä ja leveä, ettekä ikimaailmassa noilla termeillä ja teorioilla yllä lähellekkään yhtäkään lasta.
Ja mitäkö tarkoittaa ämmämäinen, vilkaisu peiliin selventää."Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta"
Kiusaaminenhan eiintyy usein juuri nimittelynä ja haukkumisena. Sinä siis käytännössä ehdotat, että kiusaajaa yritettäisiin opettaa olemaan haukkumatta muita haukkumalla häntä itseään ja vielä oikein aikuisten toimesta. Eli kun aikuisten tulisi antaa lapsille se malli, miten pitäisi käyttäytyä, niin sinusta pitäisi antaa sellainen malli, että toisten ihmisten kiusaaminen ja nimittely on ok?? Jos aikuiset nimittelevät ja kiusaavat lasta, niin eikö ole vaarana että se lapsi oppii, että nimittely ja kiusaaminen on oikein? - Helinä-keiju3
tosissasi??? kirjoitti:
"Ehdotankin, että kiusaajan ja kiusatun tasavertaistamisen sijaan ruvetaan selkeesti puhumaan ilkeästä, raukkamaisesta ja ämmämäisestä lapsesta"
Kiusaaminenhan eiintyy usein juuri nimittelynä ja haukkumisena. Sinä siis käytännössä ehdotat, että kiusaajaa yritettäisiin opettaa olemaan haukkumatta muita haukkumalla häntä itseään ja vielä oikein aikuisten toimesta. Eli kun aikuisten tulisi antaa lapsille se malli, miten pitäisi käyttäytyä, niin sinusta pitäisi antaa sellainen malli, että toisten ihmisten kiusaaminen ja nimittely on ok?? Jos aikuiset nimittelevät ja kiusaavat lasta, niin eikö ole vaarana että se lapsi oppii, että nimittely ja kiusaaminen on oikein?Ei, vaan menttaliteetti pitäisi muuttaa sellaiseksi, että muut lapset ymmärtäisivät pitää kiusaajaa ämmämäisenä, raukkamaisena, epäreiluna ja ilkeänä. Näin kiusaaja ei sitten haluis enää kiusata, kun ei se johda mihinkään mahtavaan. Kiusaajan on milloin tahansa mahdollista lopettaa kiusaaminen, jos se alkaa kääntyä häntä vastaan. Eikö. Sitten kiusaajan vanhemmille sanoisin, että hiedän pitäisi kehittää lapselleen jotain muuta nautintoa elämässään, kuin hauskuttaa itseään sadistisesti pienempiään ja heikompiaan kiusaamalla.
Eli opettaisin tosiaan lapsia pitämään ilkeitä tyttöjä ja poikia ämmämäisenä ja sanomaan sen ääneen kiusaajalle. Vai eikö sais puolustautua mitenkään ennen kuin vasta sitten isona pyssyn kanssa kun on patonut koko lapsuutensa sisällään muiden ilkkumista.
Ainakaan nykyiset kasvattajat eivät voi kehua ja kiitellä itseään kiusaamisen kitkemisestä, koska siinä he eivät ole onnistuneet. Erittäin nöyränä heidän on kuultava joka ikistä ehdotusta ja pyytää kaikilta heidän vastuullaan olevilta kiusatuilta lapsilta anteeksi. - tunsi piston
rumilla nimillä. kirjoitti:
Aika heikoilla kantimilla ollaan jos aikuinen ei muuta ratkaisua keksi.
sydämessään ja pyysi poistamaan "asiattoman" viestin.
- tule muita
tunsi piston kirjoitti:
sydämessään ja pyysi poistamaan "asiattoman" viestin.
kuin asiattomia viestejä.
- Sirpa Joensuusta Sosiaaliala
Hei,
tyttäreni oli joskus kirkonkerhossa ja päiväkodissa.Hän meni ns.kesken kauden päiväkotiin.Tästä tuli jonkinmoinen syy siihen, lastentarhanopettajan mielestä, että ryhmään pääsy/hyväksyntä oli hankalaa.Mielestäni joillakin lapsilla oli liikaa valtaa,yllättävää.Mielestäni koulutettujen ohjaajien ensimmäinen taito olisi ryhmäyttää lapset, jos ilmenee, että usein alkaa jäädä yksin tai vain "leikkitäti" on lapsen kanssa, joka voi olla/on leimaavaa/syrjäyttävää.Lasta ei pidä tyrkyttää alentavasti leikkeihin mukaan ja osallistamisen taitolaji kuuluisi olla jokaisella työntekijällä, joka osallistuu lastemme apukasvatukseen. Yleensä ryhmäyttämisen ammatillinen näkemys olisi tultava heti jo ensi kontaktista, leimaamatta lasta ujoksi,vetäytyväksi,araksi tms, jos lapsi kerran kotona on reipas ja osallistuva.No,se onkin sitten oma työmaansa saada "ammattilaiset", lastemme apukasvattajat kuuntelemaan, epäilemättä, lasten omia vanhempia toiveineen/huolineen/vaatimuksineen.Ryhmäyttäminen on puutteellista ja sen tärkeää merkitystä ei aina haluta ymmärtää. Ryhmäytymiseen voi käyttää vaikka Morenoa,sosiodraamaa tms."kehittävää ja kasvattavaa" lapsille ja kasvattajille. Kasvatuskumppanuudesta kannattaa myös vanhempien ottaa selvää, se on oikeutta ;).
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 885516
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804732Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1113047Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv892958Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p232584Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.612039Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska251976- 321523
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1141439- 1851328