Suuntaa antava kyssä

Luottamuksesta huolimatta, minusta olisi keskustelun paikka kuitenkin, jos näitä ystäviä ei edes esiteltäisi. Minusta seurustelevilla ihmisillä voi mainiosti olla omat ystävät ja lenkkikaverit, mutta jollain tasolla vähintäänkin tuttavuus kumppanin kavereihin olisi luontevinta.

Luottamuksesta vielä, kumppani voi kyllä pettää, vaikka kyse olisi yhteisestäkin ystävästä.

keskustelua. Enkä olis katsonu tällaista useaan kertaan, niinku alotuksessa vihjataan. Jos kavereita ei voi tuoda näytille niin siinä on jo jotain hämärää.

ja jotenkin outona ja epätoivoisena elämänhallinta- tai kontrollointiyrityksenä. siis jotainhan salattavaa niissä ystävissä sitten olisi? tai minussa sitten? jompaa kumpaa osapuolta hän siis ikään kuin "häpeää" tai kokee mahdottomaksi yhdistää toisiinsa. Tietty, jos kyse on "kaapissa olosta" niin asia voisi olla jotenkin ymmärrettävä tai ajan kanssa raotettava tai sulateltava...

Siis outoa olisi kyvyttömyys yhdistää ystävyyssuhteita parisuhteeseen samassa sosiaalisessa tilassa. Siis minusta se, etten koskaan tapaisi tai tulisi esitellyksi tyttöystäväni ystäville kertoisi minulle:
a) että tyttöystävällä on jotain salattavaa, josta hän sitten ehkä voi puhua vain näiden ystäviensä kanssa
b) että hän elää kaksoiselämää
c) ei pidä suhdettamme vakavana... ja varteenotettavana.

En jatkaisi kovin pitkään tällaisen ihmisen kanssa suhdetta, jotain tässä kuviossa "mättää" tosi pahasti. Ymmärrän kyllä sen ettei aina ystävät ja uusi tyttöystävä tule toimeen, mutta kyllä heille tulisi antaa mahdollisuus edes siihen... loppu olisi sitten heistä ja vähän minustakin kiinni.

Yksi tällainen tyttis on ollut, ja juttu loppui kyllä mun puolelta tosi lyhyeen, tosin hän sitten kyllä lopuksi syytti minua siitä, etten ollut "esitellyt häntä ystävilleni".. vähän kävi tässä vaiheessa huvittamaan moinen projektio...jossa oli ihan kokonaan päässyt unohtumaan hänen oma käytöksensä. Ja ne salatut asiatkin vähitellen sitten paljastuivat yksi kerrallaan.

Vaikka et neuvoja kysynytkään, olisiko ihan mahdollista vaan kertoa hänelle, että sinusta olisi kiva tutustua hänenkin ystäviinsä pikkuhiljaa. Kaikkea ei vain ehdi aina ja on ihan tervettä nähdä "omia ystäviä" ihan ilman tyttöystävää. Esittelyhän on saattanut jäädä vain hankalien aikataulujen ym. johdosta... Kaikki eivät aina tule ajatelleeksi kaikkea ja asioita muiden näkökulmasta.

Yksi syy saattaa olla se, ettei hän täysin luota ystäviinsä tai sinuun. Pelkää että sinun ja jonkun ystäväsi välille saattaa muodostua säpinää. Oikeastaan hän ei tällöin luota itseensä ja teidän suhteeseen tai hänellä saattaa olla kokemusta vastaavasta "selkäänpuukotuksesta".

Kuten jo aiemmin sanottu, ainoastaan avoin keskutelu kumppanin kanssa auttaa selvittämään asian. Muuten jää pelkän arvailun varaan ja hiertämään mätäpaiseena välillänne.

jos nyt siis puhutaan omista puolisoista, se on luottamus on luja, muta kyseenalastaisin hänen käytöstapansa. Sun tapauksessa, jos sulla on epäilyksiä, hänen velvollisuus on ne epäilykset poistaa, se kuuluu rakkauteen, osoittaa että ei ole mitään missä sun tarvisi olla ajatuksiesi kanssa yksin. Joten sinuna mä pyytäisin häntä huomioimaan tunteeni ja toimimaan oikein. Jos hän ei siihen pysty, paskat luottamuksesta, hän ei edes rakasta sinua.

No jos hän ei koskaan suostuisi esittelemään tapaamiaan ihmisiä minulle, tulisi väistämättä mieleen kysymys, että mistä on kysymys.

Jos hän ei suostuisi esittelemään edes minulle ystäviään, niin olisi siinä jotain outua. Hyväksyn kyllä sen, että on yhteisiä ja molemmilla myös omia ystäviä, mutta kyllä silti voi ystävnsä esitellä puolisolleen, minusta olisi lähinnä outoa jos niin ei tehtäisi. Ei se silti tarkoita sitä, ettei niitä omia ystäviään voisi tavata ilman puolisoakin. Jos ei mitään salattavaa ole, ei niitä tarvitse myöskään selän takana tavata, vaan avoimesti kertoa minne menee ja kenen ystävän kanssa. Avoimmuus kuuluu parisuhteeseen.

Omat kaverit on itsestäänselvyys, mutta toki ne pitää edes kerran esitellä tyttikselle, jos suinkin mahdollista noin vaikka maantieteellisistä syistä. Esittelyn jälkeen epäluulot häviää, jos sellaisia oli.

jospa hän hakee kokemuksia.Jos seksi ei ole tyydyttävää tai jos suhde esimerkiksi ahdistaa.

Luottamus on tässä yhteydessä väärä ilmaisu?

Nimittäin jos kyseessä on partneri, kuten asian ilmaiset, ovat ystävätkin silloin enemmän tai vähemmän yhteisiä eikä esittelystä pitäisi olla mitään haittaa? Päinvastoin, yhteiset ystävät lujittavat suhdetta?

Tällainen henkilö joka muka seurustelee kanssasi, mutta jolla on esim. ”vanhoja luokkakavereita” joiden kanssa hän käy bailaamassa, tai sitten esim. etunimen ensimmäisellä kirjaimella kutsuttavia ”ystäviä” joiden nimeä ei edes mainita, kysessä ei ole seurustelusuhde vaan sosiopaattinen hyväksikäyttö.

Henkilö, jolla on ”laaja ystäväpiiri” jota sinä et tunne, ei ole sosiaalisesti kyvykäs sitoutumaan ja hänen tarkoitusperänsä suhteessa ovat vähintäinkin arveluttavat.